Liikennevalojen päätavoitteena on Wikipedia mukaan liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen. Tavoitteet kuulostaa hyviltä, mutta miksi liikennevaloista syntyy niin paljon negatiivista porinaa. Erityisesti punainen aalto tyhjissä risteyksissä tuntuu puhututtavan, mutta samalla unohdetaan tarpeellisuus ruuhka-aikana (Kaakinen 2015) . Vai onko liikennevalot tarpeellisia ja välttämättömiä?

Suomen ensimmäiset liikennevalot rakennettiin Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteykseen vuonna 1951. Liikenteen nopea kasvu 1960-luvulla lisäsi liikennevalojen määrää. Liikennevalot olivat tuolloin tärkeä keino liikenneturvallisuuden ja pääkatujen liikenteen sujuvuuden ylläpitämiseksi. Vuonna 1971 liikennevaloja oli 134 ja vuonna 1991 jo 353 risteyksessä ja erillisellä suojatiellä. Tällä vuosituhannella liikennevalojen määrän kasvu on hidastunut ja liikennevaloja on korvattu liikenneympyröillä ja eritasojärjestelyillä. Vuonna 2012 liikennevaloja oli noin 460 risteyksessä ja erillisellä suojatiellä. (Liikkennevalot.info). Suomessa on liikennevaloasetuksessa määrätty, että liikennevaloja saadaan käyttää teillä, joilla suurin sallittu nopeus on enintään 70 km/h ja suojatiellä suurin sallittu nopeus on enintään 60 km/h (Finlex. n.d).

Liikennevalot ovat myös liikenteen hallinnan apuväline, koska niillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi liikennemääriin ja tiellä liikkujien reitinvalintaan liikenneverkolla ylhäältä-alas johtamistyylillä. Valot ohjaavat liikettä ja silloin toimitaan sanellusti. Ilman liikennevaloja ei voida kontrolloida liikennettä. Ilman liikennevaloja myös täytyisi luottaa, että muut tiellä liikkujat tietävät, miten siellä toimitaan. Eikö paljon puhutulla itseohjautuvuudella ole mitään väliä?

Yrityksissä nykyisin puhutaan ja halutaan ohjata työntekijöitä itse ohjautuvaksi ylhäältä-alas johtamistyylin sijasta. Itseohjautuva johtaminen ei ole kuitenkaan ratkaisu tilanteeseen, jos esimies ei syystä tai toisesta halua johtaa, sillä se vaatii jopa enemmän johtajuutta kuin perinteinen johtamistyyli. Se vaatii sääntöjä, sopimusta, luottamusta, työvälineet, oikeudet ja paljon muuta. Mutta sitä kautta mahdollisuudet saavutettaviin suorituksiin ovat rajattomat, kun taas toisessa ääripäässä saavutetaan ehkä juuri se mihin piti päästäkin. Voisiko tämä sama päteä liikennevaloihin?

Maailmalla on testattu erilaisia liikenteen johtamistyylejä. Havaintojen mukaan toisinaan liikennevaloja parempi vaihtoehto on kiertoliittymä. Kiertoliittymissä vakavien onnettomuuksien riski on pieni ja niiden välityskyky voi samoilla kaistamäärillä olla suurempi kuin liikennevaloristeyksissä. (Mumby 2021.) Esimerkiksi hollantilaisessa Drachtenin kaupungissa on projektina poistaa kaupungista kaikki liikennevalot ja niitä on vaihdettu esimerkiksi kiertoliittymiin. Seurauksena on ollut muun muassa liikennekuolemien vähentyminen. (Millward 2016.) Näyttää siltä, että liikenteen johtamistyyli on muuttumassa ja samalla se näyttäisi olevan jopa turvallisempi. Kaiken perustana luottamus.

Kiertoliittymät vaativat kuitenkin paljon tilaa ja johtamistyylien muuttaminen ei ole helppoa. Elämän suurimmat stressitilanteet liittyvät muutokseen, oli muutos sitten lähtöisin positiivisesta tai negatiivisesta asiasta. Muutoksen edessä pelottaa monesti epäonnistuminen. Päätöksiä tekevät tai ainakin vaikuttavat usein poliittisilla vaaleilla valitut edustajat, joten toimintamallien muuttaminen vaatisi rohkeutta hypätä epävarmuuden ja mahdollisen epäonnistumisen tielle. Onko päättäjät siihen valmiita?

Havaintojen pohjalta ensimmäisessä kappaleessa esille nostettua punaisen aallon negatiivista porinaa alkaa ymmärtää. On olemassa erilaisia onnistuneita kokeiluja, jotka edistävät liikennevaloilla haettuja päätavoitteita paremmin kuin liikennevalot itse. Liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen onnistuu näyttöjen perusteella toisinaan paremmin kiertoliittymällä. Liikenteen johtamistavan muutos taas ei ole helppo prosessi ja itseohjautuva johtamistapa tulisi vaatimaan jopa enemmän johtajuutta kuin perinteinen johtamistyyli. Muutoksen takaa-ajavana voimana pitäisi olla sitä saavutettavat mahdollisuudet, jotka avaavat täysin uusia ja arvaamattomia mahdollisuuksia.

Maailma muuttuu hurjaa vauhtia ja tämän on monet toimijat huomanneet. Positiivisten tulokset ruokkivat entisestään muutosta kohti sujuvampaa johtamista. Tulevaisuus näyttää valoisalta ja mielenkiintoiselta. Mitä kaikkea muuttuva johtamiskulttuuri voikaan muuttaa. Mielenkiintoista on huomata, että kaikkia tulee rakentumaan taas luottamuksen päälle. Mielenkiintoista.

Finlex. n.d. Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä. Luettu 13.5.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2020/20200379

Kaakinen, E. 2015. “Miksi pitää seistä liikennevaloissa, vaikka missään ei näy ristin sielua?”. Luettu 13.5.2021. https://yle.fi/uutiset/3-7750480

Liikennevalot.info. n.d. Liikennevalojen rakentaminen 1951-2014. Luettu 13.5.2021. http://liikennevalot.info/historia/rakentaminen.shtml

Millward, D. 2006. Is this the end of the road for traffic lights? Luettu 13.5.2021. https://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1533248/Is-this-the-end-of-the-road-for-traffic-lights.html

Mumby, D. 2021. Plans to improve busy Somerset roundabout move a step closer . Luettu 13.5.2021. https://www.bridgwatermercury.co.uk/news/19114799.plans-improve-busy-somerset-roundabout-move-step-closer/