Tampere
29 Nov, Sunday
0° C

Proakatemian esseepankki

Intuitiosta



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Luet kysymyksen nenäsi edessä olevasta koepaperista ja heti luettuasi vaihtoehdot, pieni ääni päässäsi sanoo A:n olevan oikea vastaus. Alat miettiä asiaa tarkemmin ja vastaat järkeilysi mukaan C. Saatuasi kokeen takaisin, huomaat kuitenkin A:n olleen oikein. Ensiaavistuksesi, jota et pystynyt mitenkään perustelemaan, oli siis oikeassa. Kyse on intuitiosta. Usein kuulee, että siihen pitäisi luottaa. Mutta mitä se oikeastaan on?

Intuitiota kuvaillaan arjessa usein niin, että jokin ”vain tuntuu hyvältä tai oikealta”. Intuitio on kuitenkin havainnoimista. Tiedostamattasi kiinnität huomiota omaan (psyykkiseen) toimintaasi, ympäristöösi tai vaikkapa toisen käytöksen eri vivahteisiin, lopulta jokin ajatus välähtää yllättäen tietoiseen mieleesi. Intuitio ei tosin aina tule nopeasti vaan se voi myös hiipiä mieleen tai tuntua kehossa, vaikkapa epämiellyttävänä tunteena vatsassa. Havainnoimme siis kokonaisuuksia tai omaa itseämme. Intuitio voi liittyä asioihin kuten kehoon, vuorovaikutukseen, elämän valintoihin, aikaan tai paikkaan. Olemme esimerkiksi erityisen taitavia aistimaan, onko toinen ihminen todella läsnä vuorovaikutustilanteessa. Intuitio voi myös peilautua erilaisten ajattelumallien ja uskomusten kautta. Joskus aamulla saattaa vaikkapa tuntua, että on tulossa kipeäksi, jos päivän aikana on luvassa jotain tosi hankalaa.  Tällöin toiveajattelu – saisinpa hyvän syyn jäädä kotiin – vääristää intuition. Dunderfelt väittääkin, että psyykemme on luova ja yrittää pehmentää kovaa todellisuutta keksimällä erilaisia selityksiä, uskomuksia ja tarinoita.

”Tavallinen ajattelu vaatii puristamista, kontrollia, supistamista. Intuitiivinen ajattelu vaatii avautumista, hellittämistä, vastaanottamista.” (Dunderfelt 2015, 82)

Yllä oleva sitaatti osuu oikeaan. Proakatemialla joudutaan usein ideoimaan uusi ratkaisuja tiettyyn ongelmaan tai projektien aiheita. Tietoisesti ajatellessa lyö monta kertaa täysin tyhjää ja mieli ikään kuin lukittuu. Esimerkiksi erilaiset brainstorming-menetelmät kiertävät tietoisen, kriittisen ajattelun suojamuurin ja tuovat ideat pintaan. Onkin hassua, miten aivot täytyy välillä tällä tavoin ”huijata” toimimaan ja normaalisti käytämme aivojemme kapasiteetista vain murto-osaa.

Tunne, emootio vai intuitio?

Kaikki liittyvät läheisesti toisiinsa. Termit voidaan Dunderfeltin mukaan nähdä seuraavasti: tunne on subjektiivinen elämys, johon liittyvät muistot ja opitut tulkinnat ovat emootioita. Käyttäytymisen kautta tunnetilaa ilmaistaan ulospäin sanallisesti tai fyysisen sosiaalisen toiminnan kautta. Intuitio sen sijaan on havaitsemista, sekä asioiden ja ilmiöiden rekisteröimistä. Se on henkilökohtainen kokemus samoin kuin tunnekin, mutta siihen ei liity asioiden arviointia.

Psykologiassa puhutaan lisäksi skripteistä tai skeemoista, eli toimintamalleista, jotka ovat syntyneet eletyn elämän ja kokemuksien kautta. Tietoisesti tai usein tiedostamattaan ihminen peilaa uusia tilanteita salamannopeasti näihin skripteihin ja aktivoi totutun toimintamallin. Alitajuntamme pyrkii auttamaan meitä koko ajan, mutta välillä se tekee karhunpalveluksen aktivoimalla kielteisiä toimintamalleja.

 

Lopuksi

Aamulehdessä Tommy Hellsten väittää: ”Aina kun ihminen kuuntelee intuitiota, hän tekee oikeita valintoja.” Toisaalta intuitioon vaikuttavat tunteet, sekä erilaiset uskomukset ja ajattelumallit ja silloin se ei välttämättä osukaan oikeaan. Sekä Hellsten että Dunderfelt ovat yhtä mieltä siitä, että tietoisen läsnäolon ja rauhoittumisen harjoittelu edistävät kykyä kuunnella sisintään ja antavat siten lisää tilaa intuitiolle. Monelle on varmasti tuttu tilanne, jossa jokin muistuu mieleen tai ratkaisu löytyy vasta sitten, kun asiaa on lakannut tietoisesti ajattelemasta. Juuri tällaista rentoutumista ja vapautta intuitio tarvitsee toimiakseen.

Ainakin itsessäni tunnistan usein tarpeen perustella asioita järjellä. Ehkäpä intuitiota voisi todellakin treenata. Jos pelkkä ”minusta tuntuu” ei riitä, voi tuntemuksen pohjalta etsiä myös päätökseen liittyviä perusteluita. Jos nämä järkisyyt ovat tuntemuksen kanssa ristiriidassa, on aika pohtia miten paljon intuitioonsa uskaltaakaan luottaa. Sen voiman testaamisen voisi aloittaa pienistä asioista ja katsoa, mitä tapahtuu.

 

Lähteet:
Dunderfelt, T. 2015. Käytä intuitiotasi. Hyödynnä mielesi mahtava voima. Latvia: Dialogia Oy.
Hellsten, T. 2018. ”Olen ajanut kiireen vuoksi itseni ulos omasta elämästäni”. Aamulehden Ihmiset-liite, 15.4.2018.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close