Tampere
13 Nov, Wednesday
4° C

Proakatemian esseepankki

Introverttina tiimissä



Kirjoittanut: Jesse Eskelinen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Introvertit - työpaikan hiljainen vallankumous
Linus Jonkman
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Ihmiset voidaan jaotella erilaisiin persoonallisuustyyppeihin, joita ovat ekstrovertti, introvertti ja ambivertti. Ekstrovertit ovat yleensä ulospäinsuuntautuneita, puheliaita ja kovaäänisiä, impulsiivisia ja nauttivat huomion keskipisteenä olemisesta. Introvertin ominaisuuksiin kuuluu yleensä hiljaisuus, rauhallisuus, tarve päästä viettämään aikaa omissa oloissaan ja analyyttisyys. Näiden välimuoto on ambivertti, jolla on ominaisuuksia molemmista persoonallisuustyypeistä. Ambivertit ovat yleensä myös erittäin hyviä myyntityössä, koska luontaiset kuuntelu- ja sanavalmiusominaisuudet ovat tasapainossa.

Itse olen ehdottomasti introvertti, olen aina ollut. Nuorempana uppouduin usein mieluusti omiin leikkeihini mielikuvituksen vietäväksi sen sijaan, että olisin rymynnyt jatkuvasti kavereiden kanssa pihalla. Vanhemmalla iällä olen luonnollisesti tunnistanut näitä piirteitä itsestäni, missä apuna oli myös taannoin löytämäni Linus Jonkmanin Introvertit – työpaikan hiljainen vallankumous -kirja. Kirja oli kuin kotoisa tuulahdus, kun niin monet kertojan huomiot osuivat itseeni, kuin nokka siihen kuuluisaan naamatauluun. Olen kuitenkin iän ja elämänkokemuksen karttuessa huomannut itsessäni myös ekstroverttien piirteiden lisääntymistä. Nautin esimerkiksi aikaisempaa enemmän esillä olemisesta ja itseni ja omien onnistumisteni jalustalle nostamisesta ja työskentelystä ja onnistumisesta tiimissä yhdessä muiden ihmisten kanssa. Tällä on ollut suora yhteys itseluottamuksen, sekä myös muihin ihmisen luottamisen kasvuun. Tässä onkin tärkeä oppi: ketään ei pidä yleistää persoonallisuustyyppinsä vuoksi. Kukaan ei ole täysin introvertti tai ekstrovertti, vaan ominaisuudet sekoittuvat esimerkiksi ympäristön ja kulttuurin vaikutuksesta.

Aikaisemmin mielsin introverttiuden jotenkin huonoksi ja ei-hyväksytyksi asiaksi. Olivathan ekstrovertit usein suosituimpia, heillä oli paljon kavereita, ja nykyaikaisessa aktivoivassa koulumaailmassakin he menestyivät osallistumisensa myötä. Itse puolestaan jäin usein sosiaalista kanssakäymistä vaativissa tilanteissa aloitekyvyn puutteen vuoksi usein sivummalle, enkä juuri tunneilla viitannut, vaikka koetulokset olivat hyviä ja läksytkin aina kiltisti tehty. Myös tiimiyrityksen alkutaipaleella tuntui usein, että äänessä ovat ne kaikista kovaäänisimmät ekstrovertit, joiden puheissa ei juurikaan ollut sisältöä, vaikka tekstiä paljon tulikin. Viimeistään Jonkmanin kirja kuitenkin vahvisti sen, että yksikään persoonallisuustyyppi ei ole toista parempi tai huonompi, vaan kaikkia tarvitaan, myös tiimityössä. Introverttiuttani en voi, enkä haluakaan muuttaa, joten onkin hyvä keskittyä persoonan tarjoamiin vahvuuksiin ja niiden hyödyntämiseen.

Introvertin persoonallisuustyypin vahvuudet

Introvertit ovat usein ekstrovertteja parempia keskittymään ja uppoutumaan tehtäväänsä. He eivät ole niin herkkiä aktivoitumaan ulkopuolisille ärsykkeille, emmekä myöskään vaadi niitä jatkuvasti pystyäksemme pitämään mielenkiintoa yllä. Itse tehtävä on riittävä mielenkiinnon nostattaja ja kunnolla siihen uppoutumalla, eli ns. flow-tilan kokemalla saattaa useita tuntejakin vierähtää yhdessä hujauksessa huomaamatta. Introvertit tarvitsevat tällöin yleensä myös vähemmän taukoja. Omalla kohdallani olen huomannut, että flow-tilan saavuttaminen on usein haaste, mutta kun sen saavutan, on tulos yleensä melko timanttista ja työ tehokasta. Tämä on ominaisuus. jonka heikentymistä olen harmitellut. Nuorempana saatoin ahmia kirjastoreissun saaliin yhdeltä istumalta, mutta nykyään pitkäaikainen keskittyminen on ärsykkeiden ympäröimänä haastavampaa.

Kirjassa oli korostettu tätä ekstroverttia piirrettä hauskasti. Johdannossa kerrotiin, että ekstrovertista persoonallisuustyypistä on turha tehdä omaa kirjaa, koska eivät he kuitenkaan siihen paneudu. Lisäksi jokaisen kappaleen lopussa oli “Tiivistelmä ekstroverteille”.

Introvertit myös ajattelevat syvällisemmin ja suuria kokonaisuuksia sen sijaan, että ekstrovertit reagoivat yleensä nopeasti yllättäviin tilanteisiin ja vaikuttaa, että heillä olisi vastaus aina välittömästi valmiina kysymykseen. Ekstroverttien luonne on myös usein hieman määräilevä. Introvertti reagoi hitaammin, mutta yleensä perustellummalla vastauksella. Tämän vuoksi introverttien älykkyysosamäärä on yleisesti ottaen korkea. Ristiriidan huomasi käytännössä varsinkin tiimimme alkuaikoina, kun dialogissa oli vaikea pysyä mukana muutamien ekstroverttien viedessä sitä vauhdilla eteenpäin. Tätä asiaa myös jumppasimme tiiminä todella paljon ja nykyään tuntuu, että kaikki saavat tasaisesti äänensä kuuluviin, kukin omalla tavallaan.

Tähän hyvä työkalu on kirjastakin löytynyt lainaus: ”Haluatko tietää mitä ekstrovertti ajattelee? Kuuntele. Haluatko tietää mitä introvertti ajattelee? Kysy.”

Introverteilla on yleensä hyvä tunneäly. He seuraavat tilannetta hieman sivusta ja pystyvät analysoimaan ja tarkkailemaan muiden ihmisten käytöstä ja viestejä. Yhdistettynä edellä mainittuun syvällisempään ajatteluun ja harkintaan väitän, että introvertit voivat olla hyviä johtajia. Heidän ajattelunsa on lähtökohtaisesti strategista, minkä lisäksi ihmisten ymmärtäminen on korkealla tasolla. Toisin kuin usein yleisestään, introvertit ovat hyvinkin kiinnostuneita ympäröivistä ihmisistä, vaikka eivät aina koekaan tarvetta jutustella joutavia ja kaipaavat myös omaa aikaa ilman muita ympärillä. He eivät myöskään reagoi impulsiivisesti muutoksiin, vaan odottavat suhdanteiden kääntymistä takaisin ennalleen. Tämä voi olla joissain tilanteissa hyvä juttu, mutta toisinaan aiheuttaa myös tappioita.

Monet huippuesiintyjät ovat vastoin ennakkoluuloja introvertteja. Heille on tyypillistä lumota yleisö itse aiheella itsestään puhumisen sijaan, käyttämällä älyllisiä kysymyksiä, rakentamalla esityksensä jatkuvasti hiottaviin faktoihin, jolloin esitys perustuu enemmän mielenkiintoiseen ja innostavaan sisältöön, kuin näyttävään esitykseen. Introvertti puhuja saa usein luotua myös sen vaikutelman, että improvisoisi, vaikka harvoin niin tekee, vaan esitykset ovat käytännössä käsikirjoitettuja alusta loppuun. He myös jännittävät esiintymistä, mikä vapauttaa adrenaliinia ja antaa esitykselle sen viimeisen tarvittavan boostin. Esimerkki tällaisesta introvertista huippupuhujasta on nyt jo edesmennyt Applen Steve Jobbs.

Persoonallisuustyypistä riippumatta on yleistä, että tasapainoiset ihmiset saavat persoonastaan irti sen hyvät piirteet, kun taas epävakailla henkilöillä huonot piirteet korostuvat liioitellustikin.

Persoonallisuustyypit tiimissä

Tiimissä on usein monenlaisia ihmisiä, ja tämä onkin usein menestyvälle tiimille elintärkeää luovuuden kannalta. Luovuus ei asu harmonisessa ryhmässä, joka menee yksimielisesti kohti samaa suuntaa ilman mitään erimielisyyksiä. Erilaiset näkökannat luovat vastakkainasetteluja, mikä taas pakottaa kaikki osapuolet ajattelemaan omia näkökantojaan myös toiselta kantilta, jolloin ideoista jalostuu yleensä huomattavasti parempia. Intro- ja ekstrovertit myös täydentävät toisiaan todella hyvin, jolloin tiimistä saadaan monipuolinen kokonaisuus.

Erityisesti itseeni kolahti kirjan kohta, jossa sanottiin, että ”ihanteellinen paikka luovuudelle olisi paikka, jossa intro- ja ekstrovertit voisivat kohdata”. Taidanpa tietää tällaisen paikan. Olen myös opiskellut siellä pian kolme vuotta. Kyse on tietenkin Proakatemiasta ja siellä vaikuttavista tiimeistä. Jokaiseen tiimiin mahtuu varmasti molempien persoonallisuustyyppien edustajia. Usein tiimeille aiheuttavat haasteita täsmälleen samat asiat, erot ja se, miten vaikea toisen osapuolen toiminnan syitä on ymmärtää. Alkukankeuden jälkeen voin kuitenkin sanoa, että Jonkman on tiennyt kirjoittaessaan todellakin mistä puhuu, kun akatemia-aika on ollut ehkä kehittävin ja tuottoisin vaihe koko elämässäni.

Introvertit tarvitsevat luonnostaan omaa tilaa. Itse nautin suunnattomasti tiimissä työskentelystä, koen saavani tarmoa tiimin sparrauksesta ja tuesta. Joukkuehenki on usein kannustavampi tekijä ekstroverteille, mutta myös introverttina olen saanut siitä isoa voimaa. Huomaan kuitenkin tarvitsevani myös omaa rauhaa. Usein esimerkiksi pitkien koko tiimin yhteisten haastetoimeksiantojen jälkeen olen suunnattoman väsynyt, mutta vireystila kohoaa heti, kun pääsen omaan rauhaani kotiin olemaan yksin. Monesti työpaikoilla mielletään tällainen omiin oloihinsa pyrkivä käytös ylimielisyydeksi. Yllättävän usein taipumus on sitten mieltää ylimielinen käytös pätevyydeksi, jolloin introverteilla onkin monilla työpaikoilla arvostettu asema osaamisensa kautta, vaikka he eivät olekaan työyhteisön pidetyimpiä persoonia.

Introvertti on usein myös itsensä kovin kyseenalaistaja, jolloin hän ei välttämättä reagoi saatuun palautteeseen niin näyttävästi, kuin ekstrovertit kollegansa. Tämän lisäksi muita introvertteja piirteitä, joita itsessäni olen huomannut, ovat ainakin oikeakielisyys kirjoittaessa ja poiskatsominen puhuessa. Erityisesti jälkimmäisen olen mieltänyt ongelmaksi, joten oli huojentavaa kuulla, että en ole yksin tämän haasteen kanssa. Poiskatsominen puhuessa auttaa visualisoimaan kuultua, jolloin sen ymmärtää paremmin. Usein, jos yritän pakottaa itseäni katsomaan keskustelukumppania silmiin, menee vähintään puolet keskustelusta aivan ohi. Lisäksi ”introvertti pitää enemmän etkoista, kuin jatkoista” sopii itseeni hyvin. Olen kummastellut, miten ihmiset innostuvat yhteisen illanvieton lopussa häämöttävästä baarireissusta, jossa porukka hajautuu ja katoaa. itselleni illan kohokohta on useimmiten se omalla porukalla vietetty alkuillan yhteinen aika.

Seuraava paikka haastaa persoonatyyppiäni ja pyrkiä pois mukavuusalueelta on tarjolla pian, kun aloitan tiimimme Business Leaderina. Tähänkin tehtävään olen kasvanut akatemia-aikana, osittain persoonatyyppini kautta en olisi voinut kuvitellakaan hakeutuvani BL:ksi koulun alussa. Jonkman oli kohdannut aikaisemmin kiipeilyseinäesimerkin, joka oli opettanut myös johtamiseen kallisarvoisen vinkin: Sekä ekstro- että introvertteja saa aktivoitua helpoilla pää- ja haastavammalla bonustehtävällä tai -tavoitteella. Ehkäpä lähden soveltamaan tätä mallia meidän hyvin erilaisista persoonista koostuvan tiimimme luotsaamisessa Proakatemia-taipaleen loppusuoralla. Olennaista on tuntea ihmiset, eikä vain rinnastaa heitä persoonallisuustyyppeihinsä. Kaikki ovat kokemusten muovaamia yksilöitä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close