Tampere
16 Jun, Wednesday
10° C

Proakatemian esseepankki

Internetin ja sosiaalisen median synnystä



Kirjoittanut: Tatu Arminen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Mitä Meille Tapahtui?
Jussi Pullinen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Esseen taustalla oleva kirja on Jussi Pullisen vuonna 2019 julkaistu teos: Mitä Meille Tapahtui? Pullinen on Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies, joka on erikoistunut digitaaliseen journalismiin. Hän toimi lukukaudella 2017-18 Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina.

Tässä esseessä pyrin hahmottelemaan milloin ja miten Internet syntyi. Tuon esille myös suurten sosiaalisten medioiden syntyä ja sitä kuinka hiljattain sosiaalinen media on kiinnittynyt meihin. Essee toimii pohjustuksena Internetin ja sosiaalisen median haasteita käsittelevälle esseelle.

Käytän joka päivä sosiaalista mediaa. Käytän joka päivä internettiä. Tämä ei ole yllättävää. On kuitenkin päätä huimaavaa, minkälaisessa symbioosissa elän somen ja internetin kanssa. Internet ja some on jalkautuneet elämääni osaksi työtä ja elannon tekemistä sekä isoksi osaksi päivittäisiä vuorovaikutussuhteita lähimmäisteni kanssa. Oman itseni viihdyttäminen on myös aika pitkälti internetin varassa. Sen lisäksi, että voin katsella sarjoja, elokuvia ja pornoa internetin välityksellä, huomaan jatkuvasti käyttäväni tuntikausia päivästäni esimerkiksi tiktokin alle minuutin viihteen seurantaan. Internetin avulla voit oikeastaan tilata ja ostaa kaiken mitä tarvitset. Internetin avulla tiedät mitä ympärillä koko ajan tapahtuu.

Jos et ole someissa, etkä käytä nettiä, heitän oletuksen, että lähin tuttavapiirisi ei ole kovin laaja. Tämähän voi olla hyvä. Sosiaalinen paine ajaa liittymään someihin ja käyttämään someja trendikkäästi. Hetkessä voimme huomata, kuinka oman itsemme arvoa ja kiinnostavuutta määrittää sosiaalisen median algoritmit. Ainakin mielemme voi huijata meitä ajattelemaan näin.

 

Internetin geeneistä

Internet on uusi keksintö. 1960-luvulla Yhdysvaltain puolustushallinto rahoitti internetin synnyn. Internetin silloinen nimi oli Arpanet. Arpanet luotiin palvelemaan armeijan viestintää ja vakoilua. Nimi: Internet tuli mukaan 70-luvulla Arpanetin jalkautuessa isommin Jenkkilän yliopistoihin. Internetillä oli vuonna 2019 n. 4,1 miljardia käyttäjää.

Puhutaan, että Kalifornian yliopistoissa, niin kampuksilla kuin kotipuolen koodin hajuisissa autotalleissakin, kehittyi Internetin sielu. Haluttiin luoda parempi vapaa Internet-maailma. Tähän ketterään maailmaan kaikilla pitäisi olla vapaa pääsy. Valta ei saisi olla keskitettyä ja auktoriteettejä olisi ok epäillä vapaasti. Internet ei ole korruptoitunut, kaikilla oikeus muokata sitä, osatessaan muokata sitä. Ohessa kuvaamaani visiota kutsutaan myös nimellä Kalifornia Ideologia.

Uusi keksintö oli ihmeellinen. Hipit ja hakkerit tykkäsivät, ja monet muut. Puolustushallinnon kehittämisrahaa virtasi tarvittavan verran. Internetiä kehitettiin ja innovointiin pienessä piirissä, mutta toki ratkaisuna koko maailmalle.

70- ja 80-luvun taitteessa it-alan pioneerit, Internetin fanit sekä start upit veivät kovaa vauhtia käytäntöön visiotaan Internetistä. Yksi Internetin uranuurtajista oli Steven Levy. Tietokonekulttuurin rock-tähti ja teknologiatoimittaja Levy loi klassikkokirjan nimeltä: Hackers. Kirjaan haastateltiin kymmeniä alan uranuurtajia. Kirjan ytimessä esiteltiin ”Hakkeriperiaatteet”, jotka ovat yhä monen internetaktiivin arvomaailman runko. Hakkeri-sana ei ollut muuten tuolloin yhtä negatiivissävytteinen, kuin nykyään ja sillä tarkoitettiin ja haettiin enemmän hyvää.

Tässä hakkeriperiaatteet tiivistetysti: 1. Kaikilla vapaa pääsy tietokoneisiin ja verkkoon. 2. Kaikki tieto pitää olla vapaata. 3. Epäile auktoriteettejä ja edistä vallan hajottamista. 4. Hakkereita, ei tule arvioida millään muulla perusteella, kuin hakkerikykyjensä perusteella. Demografiset tekijät toissijaisia. (Hakkeri 5. Taidetta ja kauneutta voi luoda tietokoneella. Koodaus voi olla runoutta. 6. Tietokoneilla voi tehdä elämästä parempaa.

Kalifornia-ideologiaa ja hakkeriperiaatteita voi komeasti havaita esimerkiksi Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin kirjoittamassa vuoden 2012 listautumisesitteessä sijoittajille. Kyseessä siis Facebookin pörssiin listautumisen yhteydessä jaettu kirje sijoittajille. Linkki: https://www.bbc.com/news/technology-16859527

 

Somen geeneistä

Vuonna 1999 luotiin emojit japanilaisessa puhelinyhtiössä. Viestintäpalvelu Facebook perustettiin vuonna 2004. Kuvapalvelu Instagram vuonna 2010. Chat-palvelu Whatsapp vuonna 2009. Ei painita kovinkaan vanhojen alustojen kanssa, mutta perustavanlaatuisten. Facebookilla oli kesällä 2019 2,4 miljardia käyttäjää. Vuonna 2018 New York Times ilmoitti Facebookin olevan jo käytännössä Internet. Facebook muuten omistaa Instagramin ja Whatsapin, josta aiemmin mainitsin.

Digitalisaatiosta

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Ry, eli TIEKE kuvailee digitalisaatiota näin:

Digitalisaatiossa tietoa ja tietotekniikkaa hyödynnetään toiminnan muuttamiseen tai uuden mahdollistamiseen. Esimerkiksi, kun verovelvollisen täyttämä veroilmoitus korvattiin veroviranomaisen kokoamalla veroehdotuksella, kyse oli digitalisaatiosta. 

Tämä kuulostaa mukavalta. Digitalisaation ei siis tarvitse olla dystopia. Toivottavasti se ei myöskään sitä ole, sillä mihin tästä karistaisimme tämän kaiken digitalisaation. Toki, vuorovaikutus maailman historiassa vaihtaa selvästi vaihtaa hiljalleen aina muotoaan. Joskus puhuttiin ja muisti oli tärkeässä asemassa. Sitten painettiin tekstiä paperille ja luettiin. Nykyisin tallennetaan audiovisuaalista ryöppyä, koodistoa ja keskustelua laitteisiin ja pilveen. Eipä ainakaan tarvitse käyttää omaa muistia niin paljoa.

Se, kuinka nopeasti teknologinen maailma ja digitalisaatio ovat kehittyneet oman reilu 20 vuoden elinikäni aikana, vetää hiljaiseksi. Tuntuu, että turhan nopeasti kehitytään. Muuntautuminen on melkeinpä edellytys, ei vaihtoehto? Toki voisi olla trendikästä jämähtää vanhaan tai edes nykyhetkeen. ”Meidän kahvilassa puhutaan oikeasti, eikä älypuhelimilla”.

Internet ei ole valmis. Luomme käytöksellämme normistoa, jota verkko- ja somealustojen ylläpitäjät sekä kaupalliset toimijat seuraavat. Luomme myös digitaalisella preesensillämme sekä yleisellä keskusteluilmapiirillä tulevaisuuden yhteiskuntaa. Meidän kannattaa siis olla valveutuneita ympäristöstämme ja siitä, mihin tämä maailma kehittyy. Niin verkossa, kuin fyysisestikin.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close