Esseen on kirjoittanut Olli Pohjoisvirta ja Mona Räsänen

MUUTTUVA MAAILMA

Elämme valtavassa muutoksessa työelämässä. Teknologian kehityksen ja hyödyntämisen myötä työntekijöiden tehtävät keskittyvät yhä enemmän prosessinomaisen suorittamisen sijaan vaativampaa ajattelua tarvitsevaan työhön, kuten ongelmanratkaisuun ja nopeaan päätöksentekoon. Muutos lisää työntekijöiden autonomiaa ja madaltaa siten hierarkiaa johtajien ja työntekijöiden välillä. Tänä päivänä työntekijän käskeminen ja patistaminen työtehtäviin pelkästään hierarkiaan perustuvin syin alkaa olemaan historiaa. Toimintaympäristön muuttuessa yhä kiihtyvällä tahdilla johdon tulee luottaa aina vaan enemmän vuorovaikutuksesta ja yksilön omista valinnoista lähtöisin olevaan ajatteluun ja tekemiseen. Työntekijöiden tuottavuus kuitenkin riippuu vahvasti heidän halustaan antaa parhaansa yritykselle.

Uuden ajan johtaminen on toimintaa, jolla saadaan ihmiset innostumaan työstään, ylittämään itsensä ja energisoimaan koko organisaatio uudelle tasolle (Kilpinen, Inspiroitunut, 2018).  Näin saadaan aikaan positiivinen jatkumo, joka vaikuttaa toinen toistensa osiin tehden organisaatiosta enemmän kuin osiensa summa. Kilpinen kirjoittaa, että sekä johtajien että johdettavien keskeisiksi työelämätaidoiksi nousevat itsensä johtaminen, vuorovaikutteinen viestintä ja jatkuva oppiminen.

INSPIROIVA JOHTAJA

Inspiroiva johtaja on ennen kaikkea taitava vuorovaikuttaja. Inspiroiva johtaja tarkoittaa pähkinänkuoressa henkilöä, joka kykenee viestimään yrityksen strategian päivittäin työntekijöille sytyttäen heissä inspiraation liekin. Johtajan tulee vakuuttaa kaikki osapuolet yrityksen valitusta suunnasta ja valinnoista (Kilpinen, 2018, 150). Inspiroiva johtaja johtaa ennen kaikkea esimerkillään – sanojen lisäksi teoillaan. Työssään hänen tulee elää ja hengittää yrityksen strategiaa.

Kilpinen kirjoittaa, että kaikista johtajista loppuviimeksi pelin vie paras tarinankertoja. Erinomaisista viestimistaidoista kertoo muun muassa se, että kykenee viestimään monimutkaisistakin asioista yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Sen lisäksi, että kykenee viestimään yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, tarvitaan vielä vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta viestintään voi lisätä nimen omaan juurikin tarinallistamisella ja tunteisiin vaikuttamalla. Tarinallistaminen kääntää aivomme kiinnostuneeseen tilaan, tunnejälki taas saa tarinan pysymään mielessämme pidempään ja voimakkaammin. Tässä kiteytyy taito muuttaa yrityksen strategia puhuttuun ja käytännönläheiseen muotoon arkisissa tilanteissa työpaikalla. Viestinnän taidot on opeteltavissa siinä missä mikä muukin taito.

ROM-nyrkkisääntö toimii kaikissa kommunikaation muodoissa ja tilanteissa:

1. Relevantti. Tilanteeseen sopiva, kuulijoille kiinnostava ja merkityksellinen viesti. Mikäli mieleen juolahtava asia ei tuo kuulijoile kyseisessä tilanteessa lisäarvoa, voi olla että on parempi jättää se sanomatta.

1. Odottamaton. Oletusarvoa muutamalla voi herättää kuulijassa mielenkiinnon. Vanhoja kaavoja toistamalla aivot vaipuvat energiansäästötilaan. Aivoille tilanne vaikuttaa siltä, että mitään uutta opittavaa tai tavallisuudesta poikkeavaa ei ole tarjolla ja siksi tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen ei kannata käyttää turhaa energiaa.

1. Muistettava. Tarinallistamisen ja esimerkiksi vertauskuvien käyttäminen voi tehdä viestintätilanteesta huomattavasti muistettavamman. Tarinallistaminen niputtaa monta asiaa kokonaisuudeksi ja parhaimillaan vaikuttaa kuulijan tunteisiin.

TYYTYVÄISYYS TAPPAA TULOKSEN

Kilpinen kirjoittaa tyytyväisistä, sitoutuneista ja inspiroituneista työntekijöistä. Innostuneet työntekijät ovat tutkitusti tuottavampia ja pysyvät kauemmin samassa työpaikassa kuin sellaiset, jotka eivät inspiroidu työstään (Kilpinen, Inspiroitunut, 2018, 27). Työ on tänä päivänä enemmän kuin toimeentulo. Ihmiset hakevat toimeentulon lisäksi muun muassa merkitystä ja elämäntapaa. Siksi pelkkä tyytyväisyys ja sitoutuminen ei riitä.

Inspiraatio on konkreettinen työn tehokkuuden lähde. Inspiroituneet työntekijät saavat toteuttaa työytehtäviään itsenäisesti sekä oppia ja kasvaa työssään kaiken aikaa. He tekevät työtä, jolla on vaikutusta ja merkitystä. Inspiroitunut ihminen saa yrityksen missiosta inspiraation ja tarkoituksensa työhön. Silloin työntekijöiden teho voi olla jopa 125 prosenttia korkeampi, kuin “vain” sitoutuneiden työntekijöiden teho, kertoo Bain & Companyn kolmesataa huippujohtajaa kattanut tutkimus. Valuen pajassa käytiin keskustelua flow-tilasta. Flow muistuttaakin monelta osin inspiroitumista. Flow-tilalle on ominaista uppoutuminen, ajan tajun menetys, virittyneisyys ja tunne siitä, että asiat sujuvat. Siihen liittyy kuitenkin myös tehtävän sopiva haastavuuden taso (Rail Löyttyniemi, YLE, 2013). Sopivaa haastavuuden tasoa voisi otaksua tarkoittavan, että tehtävän aikana tapahtuu uuden oppimista, mutta tehtävä ei ole silti liian vaikea.

Kirjassaan “Drive” Daniel Pink puhuu paljon motivaatio 3.0:sta, ja käsittelee niin tehdessään nykypäivän johtajuutta. Moderni johtaja ei johda vain resursseja ja tehokkuutta, vaan tavoitteena pitäisi olla hyödyntää jokaisen yksilön luontaista kykyä itseohjautuvuuteen ja luovuuteen. Sisäinen motivaatio “tehdä asiat hyvin” on useimmissa meissä sisäänrakennettu ja Pinkin mukaan paras tapa tuhota sisäinen motivaatio, itseohjautuvuus ja luovuus onkin managerointi ja ylijohtaminen. Ihmiselle pitää jättää riittävä vapaus tehdä työtään koskevia valintoja, jotta tunne vaikuttamisen mahdollisuudesta ja merkityksellisyydestä säilyy. Pink jopa ehdottaa yhden työpäivän silloittaista allokointia täysin vapaalle työskentelylle, jolloin työntekijät voivat käyttää aikansa kuten parhaaksi katsovat. Samaa ajatusta tukee myös Kilpinen ja hänen mukaansa yhä vaativammassa työelämässä aivojen johtaminen on huomattavasti statistiikkajohtamista kannattavampaa. Statistiikan ymmärtäminen on toki välttämätöntä eikä sitä voi täysin unohtaa, mutta sen kautta päätösten tekeminen johtaa lyhytkatseisuuteen ja sitä myöten myös kasvumahdollisuudet lipuvat ohitse.

Inspiroitunut eli sisäisesti motivoitunut työntekijä on sitoutuneempi, oma-aloitteisempi ja kaiken kaikkiaan tyytyväisempi työhönsä kuin ylijohdettu alainen, joka suorittaa tehtävät, jotka esimies hänelle on asettanut.

MARKKINOINTI – ETUPIHAN INSPIROINTIA

Inspiroivan johtajan ja inspiroivan yrityksen täytyy inspiroida, paitsi henkilöstöään, myös asiakkaitaan. Vahva brändi nostaa palvelun arvoa asiakkaiden silmissä ja harvoin asiakas maksaakaan tuotteesta sinänsä, vaan mielikuvasta, jonka tuotteeseen liitetty palvelu luo. “Markkinoinnin osaamisesta tulee yrityksille entistä keskeisempi kilpailukykytekijä. On ymmärrettävä, että markkinointi on investointi, ei kuluerä.” (Kilpinen, 21) Markkinoinnilla on suora vaikutus yrityksen liikevaihtoon, erityisesti kun on kyse pääoman tuottokehityksestä. Esimerkiksi vuonna 2006 sijoitetun pääoman tuotto oli 3-kertainen yrityksillä, jotka kasvattivat markkinointibudjettiaan, verrattuna yrityksiin, jotka eivät niin tehneet. Perusteltu johtopäätös on siis, että investointien tehostamisessa markkinointi on tärkeä komponentti. Silti usein tuntuu törmäävän ajatukseen, jossa markkinointia pidetään tosiaan ennemin kulueränä kuin investointina. Markkinointiviestintä koetaan tavallaan yrityksestä irrallisena toimintona, jota joku henkilöstöstä hoitaa vasemmalla kädellä, varsinaisen työnkuvansa ohessa. Saadaanko tällaisella panoksella kuitenkaan aikaan inspiroivaa markkinointia? “Menestyvä yritys ei voi pitää yhtään johtoryhmän kokousta, jossa ei käsiteltäisi sekä etupihan asioita.” (Kilpinen, 34) Jos yritys ei itsekään ole innostunut omasta etupihastaan, eli siitä miltä yritys näyttää ulospäin, niin miltä se näyttää asiakkaille?

Kilpisen mukaan markkinointi, ja erityisesti yritykset, jotka tekevät voittoa ratkomalla ongelmaa, voisivat olla ratkaisu esimerkiksi ilmastonmuutokseen. “muutosta ei tarvitse vain seurata vierestä, vaan siihen voi myös osallistua ja vaikuttaa.” (Kilpinen, 51) Markkinointi on tavallaan inspirointia muutokseen. Hyvä markkinointi pystyy vaikuttamaan ihmisten arvoihin, asenteisiin ja sitä kautta myös ostokäyttäytymiseen.
Esimerkkinä onnistuneesta mielipidevaikuttamista, eli inspiroinnista, Kilpinen mainitsee ilmastonmuutosta vastaan taistelleen Yhdysvaltojen entisen varapresidentin Al Goren. Al Gorea on myöhemmin kritisoitu siitä, että hän voitto Nobel-palkinnon pelkän Powerpoint esityksen turvin, mutta Kilpinen on asiasta eri mieltä. Hänen mukaansa Al Gore on erinomainen markkinoija juuri siksi, että onnistui vakuuttamaan yleisönsä Powerpointilla.

KIIRE

Kiire on luovuuden ja inspiroimisen vihollinen. “Ihminen, joka ylpeilee kiireellään, ei välttämättä ole erityisen aikaansaava. Pikemminkin päinvastoin.” (Kilpinen, 77) Kiireinen ihminen on usein henkilö, joka siivoaa hallia hammasharjalla. Hänen kiireensä estää keksimästä toimivampaa ratkaisua, koska luovuus  edellyttää ajattelua ja ajattelu vaatii aikaa. Ahkeruus ja kiire eivät ole Kilpiseen mukaan synonyymeja. Inspiroiva johtaminen vaatii ajankäytön tehostamista ja ajan irroittamista myös riittävälle määrälle ajattelutyötä. Läsnäolo tilanteissa, joissa kohdataan ihmisiä on ehdottoman tärkeää. Kiireinen ihminen menettää kykynsä olla läsnä ja jos ihminen ei ole läsnä edes läheisimmille ihmisilleen, voi olla varma, ettei hän ole läsnä muillekaan. Kilpinen käyttää itseään esimerkkinä ja kertoo kuinka hän ei koskaan puhu työpuheluita kuljettaessaan poikiaan kouluun tai koulusta kotiin. Työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on tärkeää myös työtehon kannalta. Inspiroiva johtaja on ihminen, joka ymmärtää että myös muut ovat ihmisiä, jotka tarvitsevat palautumista ja joilla on, toivottavasti, muutakin elämää kuin työ.

JOHTAJUUS VALUESSA

Tiimiyrityksen johtajuus viahtuvine business leadereineen on ollut erittäin opettavaista seurata. Tuntuu siltä, että Valuen business leadereiksi valikoitui kuin taikaiskusta juuri oikeaan aikaan oikeat ihmiset johtamaan tiimiä. Linda Kivialho teki vaikuttavaa työtä hitsaten tiimiytymistä ja Valuen omaa tiimiajattelua kypsymään nollapisteestä alkaen. Timo Myöhänen pedanttina ja järkiperäisenä johtajana kehitti erityisesti prosesseja ja järjestelmällisyyttä Valuessa. Jani Bieck tiimiytti jälleen Valueta kokonaan uudelle tasolle enrgisellä otteella. Nyt uusi business leaderimme, Marianne Murto, saa näyttää taitonsa Valuessa. Kaikki business leaderimme ovat olleet esimerkillisiä tekemisissään ja läsnä tiimille. He ovat viestineet, että he ovat tiimiä varten ja tekevät kaikkensa saavuttaaksemme tavoittemme tiiminä.

LÄHTEET:

Kilpinen, Petteri – Inspiroitunut, 2018, Docendo
Kilpinen, Petteri – Liekeissä, 2008 Gummerus

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/28/flow-tila-syntyy-kun-taidot-ja-tehtavan-haastavuus-ovat-tasapainossa