


Inspiroitunut
Esseen tyyppi: / esseepistettä.
KIRJALÄHTEET
KIRJA | KIRJAILIJA |
---|---|
Huomasin facebookissa, että Petteri Kilpinen oli julkaissut uuden kirjan: Inspiroitunut. Tartuin heti toimeen ja kävelin kirjastoon nappaamaan omani. Kirja on suunnattu pääosin johtajan virassa oleville, mutta kirjasta saa paljon myös irti, vaikkei itse johtajuus kiinnostaisikaan, ihan työntekijän vinkkelistä. Itse kun koen, että työsuhde on nimenomaan työnantajan ja työntekijän välinen suhde, jota täytyy ymmärtää molemmista suunnista, jotta se toimii parhaalla mahdollisella tavalla.
Miten saada ihmiset sitoutumaan ja inspiroitumaan?
”Vain yksilöiden motivaatiotekijöiden ymmärtämiseen ja vuorovaikutukseen perustuva organisaatio on riittävän joustava ja reagointikykyinen nykyisessä globaalin kilpailun maailmassa.” Sanoo Kilpinen ja olen täysin samaa mieltä. Työnantajan täytyy ennen kaikkea ymmärtää työntekijöiden tilanteet ja sen, miten he työskentelevät kaikista tehokkaimmin. Työnantajan on pystyttävä tarjoamaan laadukkaat eväät työntekemiseen niin työpaikalla kuin kotonakin.
”Koska vietämme suuren osan elämästämme töissä, on välttämätöntä, että se jalostaa meitä ihmisenä sen sijaan että se näivettäisi meitä.” Kilpinen, P.
Ihminen motivoituu Kilpisen mukaan kahdella tavalla: sisäisesti ja ulkoisesti. Ulkoinen motivaatio on reaktiivista, ja se rakentuu keppien ja porkkanoiden varaan. Tehtävän sijasta huomio on siitä saatavissa palkinnoissa tai vältettävissä rangaistuksissa. Sisäinen motivaatio on puolestaan proaktiivista. Tekeminen itsessään sytyttää henkilön, ja hän etsiytyy tekemään innostavia asioita. Sisäisesti motivoitunut työntekijä panostaa itse tekemiseen antaen samalla enemmän itsestään.
On totta, että mikään ei ole palkitsevampaa kuin tuntea kehittyvänsä ja oppivansa joka päivä. Minun aamuni alkaa usein sillä, että mietin mitä tänään tulen oppimaan ja mitä kaikkea uutta voinkaan kohdata ja oivaltaa. Se, että on innostunut ja inspiroitunut työstään tai opinnoistaan, merkitsee ihan suunnattoman paljon. En voisi kuvitellakaan käyväni koulussa vain sillä periaatteella, koska pakko. Tarvitsen työlleni merkityksen ja ennen kaikkea tavoitteita, ilman niitä en näkisi tässä mitään iloa ja valoa tulevaan.
Tavoitteiden asettaminen on kuitenkin välillä hankalaa, tai pikemminkin niiden pienten kannustavien välitavoitteiden tekeminen. Yksittäiset projektit ovat helppoja tavoitteiden kannalta, alku vaiheen innostus, eteenpäin viemisen tuska (varsinkin itsellä) ja loppuun saattaminen – siinä vasta hyviä tavoitteita, täytyy muistaa aina vähän taputella olkapäälle, uuden ponnistuksen jälkeen. Tämä varmasti kannustaa itseä ja muita saattamaan projektit kunnialla loppuun saakka. Selvää on, että valmistuminen on tämän opiskelun ns. päätavoite, mutta mitä sen jälkeen? Työllistyminen ja oman polun löytäminen – inspiroituminen omaan tekemiseen.
Tyytyväiset työntekijät:
- Työskentelevät turvallisessa ympäristössä
- Saavat käyttöönsä työvälineet, koulutuksen ja resurssit, joilla he voivat suorittaa työtehtävänsä hyvin
- Voivat suorittaa työtehtävänsä tehokkaasti ilman turhaa byrokratiaa
- Saavat työstään arvostusta ja reilun korvauksen
Sitoutuneet työntekijät:
- Ovat osa poikkeuksellista tiimiä
- Saavat toteuttaa työtehtäviään itsenäisesti
- Oppivat ja kasvavat työssään joka päivä
- Tekevät työtä, jolla on vaikutusta ja merkitystä
Inspiroituneet työntekijät:
- Saavat yrityksen missiosta inspiraation ja tarkoituksen työhönsä
- Saavat inspiraatiota yrityksen johtajilta
”Suurin älykkyytemme saavutetaan kyvyssämme kytkeytyä toinen toistemme osaamiseen.” Kilpinen, P.
Pidin erityisen paljon kirjasta, mutta myös siitä, että Petteri Kilpinen oli tehnyt loppuun ”tunnista lähtökohtasi” –testin, jonka tuloksia pääsi itse analysoimaan kirjan edetessä. Oma tulokseni kirjan testistä oli 35p. ”Olet kisälli eli hyvä johtaja, mutta sinulla on yhä varaa parantaa”. Kirjan viimeisen ”TOP 10 lukusuositukset” –osion koin myös erittäin maininnan arvoiseksi, sieltä löytyy hyviä kirjavinkkejä johtamisen aiheesta kiinnostuneille.
Joni Ramu
Kiitos Kaisa, annat äänen ajatuksilleni. Vaikuttava kirjoitus.
Motivaatio on minustakin kiinnostava asia, mutta erityisesti essee jäsenteli ajatuksiani tuon sisäisen motivaation suhteen. Proakatemialla on tehtävänä paljon asioita sen eteen, että yhteisöllisyys herättäisi ihmisten sisäistä motivaatiota. Yhteisiin tapahtumiin ja rajoihin pakottaminen tai lahjominen ei koskaan tule saavuttamaan niitä mahdollisuuksia, joita sisäinen motivaatio voisi luoda. Sisäisen motivaation kylväminen on vaan vietävän vaikeaa. Täytyy löytää yhteinen missio ja tarkoitus kaikelle toiminnalle Proakatemialla, yhteinen ymmärrys tavoitteista.