Miten tulevaisuuden yritys saadaan toimimaan niin että sen jokainen työntekijä on motivoitunut, innostunut ja ennen kaikkea ylpeä työstään yrityksen eteen? Petteri Kilpinen kirjassaan Inspiroitunut kertoo, kuinka tämänlainen tilanne on mahdollista jokaisen johtajan omalla esimerkillään ja työpanoksellaan saavuttaa. Yrityksen johtaminen lähtee kaikki, perus asioista liikkeelle. Meidänkin yrityksessä Eventa Creative Osuuskunnassa on tehty suuria muutoksia syystä, että perus asiat eivät olleet kunnossa. Mitä tällä tarkoitan? Emme kysyttäessä osanneet vastata esimerkiksi siihen, että mitkä ovat arvomme ja visiomme sekä mitä yrityksemme ylipäätään tekee. Nämä ovat asioita, jotka Kilpisen mukaan tulisi iskostaa jokaisen yrityksen työntekijän päähän. ”Johtajan tulee kertoa, mihin yritys on menossa, miten sinne päästään ja mitä valintoja sen vuoksi tullaan tekemään. S.39” Näin myös Eventan osuuskunnassa toimitaan jatkossa, jotta voimme vastata kysymyksiin ”Missä olemme?” ja ”Mihin olemme matkalla?”. Muistan, kuinka nuorena pojan kloppina ravintolan keittiössä työskennellessäni törmäsin seuraavanlaiseen tilanteeseen, jossa kysyin ravintolan omistajalta ”Miksi emme muuta ruokalistaamme vastaamaan ravintolan tyyliä, asiakkaatkin ovat tätä kysyneet?”. Vastaus oli jotakuinkin seuraava ”Ei meidän tarvitse mitään muuttaa asiakkaat pitävät nykyisestä tyylistämme”. Tämän keskustelun jälkeen ymmärsin, että minun ei ole mitään syytä jatkaa kyseisessä ravintolassatöitä, sillä en voisi vaikuttaa millään tavalla siihen, miten ravintolan käy. Otin lopputilin ja kas kummaa vain noin puolen vuoden päästä tästä ravintola oli lopettanut toimintansa. Hyvän johtajan tulisi aina kertoa ”Miksi yrityksen tulevaisuus on nykyistä parempi. S.39”. Kilpinen pitää myös äärimmäisen tärkeänä asiana päivittäistä kommunikointia henkilöstön kanssa. ”Ihmisten väliset suhteet rakentavat syvää motivaatiota ja luottamusta. S.43”. Myös pessimismi on Kilpisen mielestä syytä poistaa toimistolta. Itse olen optimisti, ehkä välillä jopa liiaksi. Olen kuitenkin huomannut, kuinka työilmapiiri on huomattavasti positiivisempi, jos minäkin olen, päivinä kun en ajattele optimistisesti se välittyy myös työkavereihini.

Mielestäni on tärkeää ottaa muut ihmiset huomioon arkipäiväisessä tekemisessä, kuten myös työpaikalla. Johtajan roolissa tämän tulisi olla käytännössä oletusarvo. ”Voimme ottaa toisen ihmisen huomioon katsomalla häntä silmiin puhuessamme ja kuunnellessamme. S.63.” Tällä yksinkertaisella ohjeella pystyt tekemään jo ihmeitä ja takaan että annat varmasti paremman kuvan itsestäsi, mikäli et näin ole aikaisemmin toiminut. Johtajan tulee myös luottaa henkilöstöönsä. Mikäli pystyt välittämään aitoja tuntemuksia toiselle, saat varmasti myös huomattavasti enemmän luottamusta takaisin. Kilpinen ohjeistaa olemaan myös positiivisella tavalla utelias. ”Oppimisen opettaminen on yksi johtajan tehokkaimmista keinoista rakentaa innovatiivinen ja innostava yrityskulttuuri. S.64”. Se että johtaja pystyy ottamaan vastaan rakentavaa palautetta keneltä tahansa työntekijältä, on tärkeää. Vain näin pystyt johtajana näkemään mikä mättää tai voisi olla toisin ruohonjuuritasolta käsin.

Mitä sitten tarkoittaa tämä sana kiire, sana jota kuulee nykyään joka päivä yhä enemmän ja enemmän yrityksen johtajien kuin myös henkilöstön suusta? Vielä puolivuotta takaperin saatoin sanoa jatkuvasti, että minulla on kiire, kun kalenterissani ei juuri tyhjää näkynyt. Nyt olen kuitenkin lähtenyt miettimään asiaa täysin toiselta näkökulmalta. Kilpinen kuvailee kiireisenä olemista seuraavasti: ”Kiireisenä pysyminen johtaa siihen, että kykymme olla läsnä muiden ihmisten kanssa heikkenee jatkuvasti. Ihailemme multitasking-tyyppejä, vaikka ihmisen tehokkuuden kannalta monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ei lisää tuottavuuttamme lainkaan. Kahden asian samanaikainen tekeminen rasittaa aivojamme huomattavasti paljon enemmän kuin kyseisten asioiden tekeminen erikseen. S.128”.  Koulussa, jossa opiskelen tällä hetkellä, on iso ongelma yleinen jaksaminen. Moni jo pelkästään omasta tiimistäni on joutunut kokemaan burnoutin, tai jotain vieläkin pahempaa. Olen itsekin kamppaillut jaksamiseni kanssa joulun jälkeen, onnekseni selviten ilman suurempaa lahoamista. On aivan totta, että tehokkuus kärsii mitä enemmän joudut samanaikaisesti tekemään useampia töitä. To-do listan tekeminen ja asioiden ulkoistaminen sekä delegointi auttoi minut pahimman yli. Mielestäni on tärkeintä miettiä ensin oma jaksaminen sen jälkeen vasta muiden. Mietitään vaikka lentokoneen turvallisuus ohjeistusta. Happinaamari kehotetaan ensin pukemaan itselleen, jonka jälkeen vasta toista auttaen. Käy järkeen. Miten voisit mitenkään auttaa jotakuta muuta, jos et voi auttaa edes itseäsi.

Puhutaan loppuun vähän esiintymisestä. Esiintyminen yleisesti kiinnostaa minua kaikissa muodossaan. Eräs keskeisimmistä esiintymistavoitteistani on pystyä esiintymään vakuuttavasti aiheesta ja yleisöstä riippumatta englannin kielellä. Mitään suurempaa kokemusta esiintymisestä en vielä omaa mutta olen saanut hyviä harjoitteita pienemmän yleisön edessä toimiessani kansainvälisyystiimissä koulussani. Houstailimme ulkomaan vieraita ja esittelimme englanniksi opetuksen sisältöä ja käytännön toteutusta. Petteri Kilpisen kirja Inspiroitunut antoi myös kattavan määrän oppia esiintymiseen. Muun muassa Esityksen tai seminaarin avaaminen vitsillä voi olla erittäin toimiva tapa voittaa yleisö puolellesi. ”Samaa keinoa käytetään paljon tv-mainoksissa, onhan mainostajalla vain 15-30 sekuntia aikaa saada vastaanottaja ottamaan kaupallinen viesti vastaan kesken lempiohjelman katsomisen. S.154”. Myös esityksen loppu tulee olla jotakin muuta kuin dia kiitos tekstillä. Viimeinen dia jää esityksen kuulijan verkkokalvoille ja mieleen viimeisimpänä asiana esityksestä. Tämä hetki on se jolloin tulisi pääpointit kiteyttää ymmärrettävään muotoon, jotta kuulija voi viedä oppimansa parhaimmalla mahdollisella tavalla käytäntöön.