Tampere
25 Sep, Saturday
10° C

Proakatemian esseepankki

Inspiroidu, ideoi ja implementoi



Kirjoittanut: Annika Äijälä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita kirjoittajia
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Inspiroidu, ideoi ja implementoi

 

Muotoiluajattelu luo raamit aidon ongelman ymmärtämiseen sekä sen käyttäjälähtöiseen ratkaisemiseen. Aikaisemmassa esseessäni, Tuplatimantti ja Kehitystyö, tutustuttiin Tuplatimantin toimintaperiaatteeseen ja sen rooliin tuotteen tai palvelun kehitystyössä. Tämä essee syventyy siinä nostettuun teemaan, ihmislähtöiseen muotoiluun eli Human-Centered Designiin.

 

IDEO on julkaissut oppaan ihmiskeskeisestä muotoilusta, ja sen konkreettisista työkaluista. Tätä voidaan lähestyä seitsemän näkökulman kautta: empatia, optimismi, iteratiivisuus, luova itsevarmuus, tekeminen, epävarmuuden arvostaminen ja virheistä oppiminen. Osa näistä teemoista on meille Proakatemialaisillekin jo normeja, sillä me jatkuvasti pyrimme oppimaan virheistämme ja sietämään epävarmuutta loistavan lopputuloken saavuttamiseksi.

 

Ihmiskeskeinen muotoilu voidaan nähdä ideologiana siitä, miten kaikkein kompleksisimmat ja absurdeimmat ongelmat ovat ratkaistavissa. Tämän ideologian mukaan esimerkiksi nälänhätä tai ilmastonmuutos ovat täysin ratkaistavissa. Tässä ideologiassa luoaan raameja ratkaisuille ja uskotaan että ihmiset, jotka kohtaavat haasteita, ovat oikeasti myös avainasemassa niiden ratkaisuun. Kaikki tämä pohjaa aitoon asiakas- ja ihmisymmärrykseen, joiden kautta voimme nähdä asiat juurikin heidän perspektiivistään, joille olemme suunnittelemassa tai toteuttamassa jotain.

 

 

Ihmiskeskeinen muotoilu voidaan jakaa kolmeen osaan: Inspiraatioon, ideointiin sekä implementointiin. Näitä osioita on hyvä hyödyntää Tuplatimantin Kehitä-vaiheessa.

 

 

1.    Inspiraatio

 

Inspiraatio – vaiheessa kartoitetaan ja lisätään ihmisymmärrystä. Tutkimus ja tarkkailu ovat keskeisessä osassa Inspiraatio – vaihetta. Miten asiakas käyttäytyy, mitä motiiveja asiakkaalla on, mitä unelmia ja haluja asiakkaalla on. Lisäämällä ihmisymmärrystä aidon ongelman muotoilu tarkentuu ja tieto lisääntyy kehittämistyön ympärillä (Field Guide To Human-Centered Design, 2015, 11). Muotoiluajattelun guru Tim Brown (2009) on kuvaillut, miten innovaatioprosessi on nähtävissä systeeminä, joka koostuu päällekkäisistä vaiheista.

Inspiraatio –vaiheen työkaluja on lukemattomia IDEON DesignKitissä, ja niistä on olennaista poimia itselleen sopivimmat ja tarkoituksenmukaisimmat. Itse olen hyödyntänyt Inspiraatio-vaiheen työkaluista “Frame Your Design Challengea”, jonka avulla syvennetään ymmärrystä aidosta ongelmasta, joka on noussut jo aikaisemmissa tuplatimantin vaiheissa. Frame Your Design Challenge on ideologian tasolla tapa tarkentaa ja määritellä ongelma kehitystyön keskiössä mahdollisimman innostavaksi ja tarkaksi. Oleellista on tutkia, mahdollistaako kehityshaaste (=ratkaistava ongelma) useita mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja, onko konteksti oikea ja ajaako kehityshaaste suunnittelijoita kohti toivottua lopputulosta.

 

2.    Ideointi 

Kun asiakasymmärrystä on syvennetty ja olemme ymmärtäneet aitoa ongelmaa tarkemmin, siirrytään seuraavaksi Ideointi-vaiheeseen. Tässä vaiheessa kerätään yhteen kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat asiakkaiden ja palvelun / tuotteen toimintaympäristöön. Ideointivaihe voidaan nähdä luomisena, kehittämisenä sekä ideoiden testaamisena ja siinä toimivat divergentin ajattelun lainalaisuudet. Nyt on aika ideoida isosti, ja tässä vaiheessa onkin oleellista luoda ympäristö, jossa ideat virtaavat mahdollisimman vapaasti.  Ideointivaiheen aikana luodaan useita ideoita, tunnistetaan teemoja sekä mahdollisuuksia, testataan ja prototypoidaan ratkaisuja sekä tarkennetaan kokonaiskuvaa.

 

Olen itse käyttänyt ideointivaiheen työkaluista esimerkiksi Brainstorm- sekä How Might We -työkaluja.  How Might We:n avulla löydetystä ongelmasta luodaan erilaisia miten me voisimme – kysymyksiä, jotka auttavat laajentamaan ajattelua sekä käynnistämään samalla ohjatusti luovan vaihteen ideoinnin pohjalle. Esimerkiksi pohtimalla “Miten me voisimme parantaa  keski-ikäisten elämänlaatua” ja tarkentamalla tätä aina vain tarkemmiksi miten me voisimme kysymyksiksi, ohjaamme jo aivojamme miettimään laajemmin ongelman ympäriltä.

Tämä johtaa luonnolliseen mutta fasilitoituun aivoriihihetkeen, jota kutsutaan Brainstormingiksi.  Tässä vaiheessa ideoita ei rajoiteta millään ja hulluinki idea on mahdollinen.

 

 

  1. Implementointi

 

Nyt kun olemme luoneet hurjan määrän ideoita, on aika rajata toimintakenttää ja skaalata ideat toteutuskelpoisiksi. Implementointi on käytäntöön viemistä, ja tämä tarkoittaa lopullista kehitystyötä ennen tuotteen tai palvelun markkinoille viemistä.

Implementoinnin ominaispiirteitä ovat  analyysit sekä toimintamallien rakentaminen. Implementoidessa määritetään tarkasti seuraavia steppejä sekä konseptoidaan ideoista potentiaalisin ja testataan toimivuutta. DesignKitin sivuilta löytyy monia implementointityökaluja, joista voin vahvasti suositella esimerkiksi “Rapid Prototyping” – metodia. Tällä työkalulla ideat saadaan tehokkaasti prototyypeiksi ja niistä voidaan kerätä palautetta, ennen kuin lopullista tuotetta lähtee viemään markkinoille. Toinen hyvä metodi implementoinnin parissa on “Storyboard”, jonka avulla voi työstää skenaarioita palvelun tai tuotteen ominaisuuksiin ja käyttökokemukseen liittyen, jotta lopullinen tuotos olisi paras mahdollinen.

 

Näitä kolmea osa-aluetta yhdistellessä Tuplatimantin “Kehitä”-vaiheessa saadaan vahva ja todella asiakaslähtöisesti muotoiltu tuotos, ennen kuin siirrytään viimeiseen, “Toimita”-vaiheeseen. Jokainen määrittää tietenkin itse, mitkä ovat hyödyllisimpiä työkaluja juuri omaa projektiaan ajatellen, ja toivonkin, että käyt tutustumassa DesignKitin työkaluihin lähteistä löytyvässä osoitteessa.

 

Inspiroivia hetkiä ihmislähtöisen muotoilun parissa!

 

                

Lähteet:

Brown, T. Change by Design: How Design Thinking Transforms Organizations

and Inspires Innovation. 2009. Harper Collins.

IDEO.org. 2015. Field Guide to Human-Centered Design. Design Kit. Ladattu 27.9.2020. https://www.designkit.org/

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close