Tampere
28 Mar, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Innovointia kuntalaisille



Kirjoittanut: Olivia Pynnönen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Fasilitaattorin työkirja
Terhi Summa
Kaisu Tuominen
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Kesän ja syksyn 2020 aikana toteutimme yhdessä Miisan ja Johannan kanssa Pälkäneen kunnalle markkinointistrategian innovoinnin. Sovimme innovoinnin sisältävän kolme ohjattua lähikertaa, joissa kullakin kerralla perehdymme markkinointistrategian eri osa-alueisiin. Esseessä pohdin projektin onnistumista, ja siitä saatuja oppeja.

Ensimmäinen lähikerta

Totetutimme ensimmäisen lähikerran koronapandemian vuoksi kesäkuussa Teamsin välityksellä. Lähikerralle osallistui reilut 10 henkeä, jotka kaikki kuuluivat Pälkäneen elinvoimalautakuntaan. Lähikerran tarkoituksena oli saada luotua Pälkäneelle ihnateellinen asiakasprofiili, jonka pohjalta voimme lähteä työstämään markkinointistrategian muita osioita. Jaoimme porukan kolmeen osaan, jonka jälkeen alkoi itse aiheen työstäminen. Keskustelu rönsyili aina vajoavista taloista, Pälkäneen kunnan strategian päivittämiseen, eikä itse työnteosta meinannut välillä tulla yhtään mitään. Koin fasilitaattorina syvää turhautumista, etten saanut ohjattua ryhmäni keskustelua haluttuun suuntaan, vaan se kerta toisensa jälkeen luisui raiteiltaan. Näin jälkikäteen ajateltuna se ei kuitenkaan ollut laisinkaan huono juttu – saimme näistä keskusteluista valtavasti materiaalia seuraavien kertojen suunnitteluun, mikä tärkeintä: opimme, että jatkossa lähikerrat on syytä järjestää kasvotusten. Saimme kuin saimmekin yhteisymmärryksessä ryhmän kanssa löydettyä keihään kärjen asiakasprofiilille: nuoret osaajat. Pohdimme mitkä olisivat niitä tekijöitä, joiden avulla Pälkäneen elinvoimaisuutta voitaisiin kehittää ja kuinka sinne saataisiin houkuteltua enemmän nuoria aikuisia.

Toinen lähikerta

Toista lähikertaa varten päätimme syventää asiakasprofiileja entisestään. Kysyimme lähikerralle osallistuneilta oletuksia nuorista osaajista ja loimme yhdessä heidän kanssaan kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa nuorten kiinnostusta Pälkänettä kohtaan. Käytimme tässä työkaluna kiertävää ideapiiriä, jonka aikana osallistujat ideoivat kyselyssä kysyttäviä asioita. Toinen toisella lähikerralla käytettävä työkalu oli positioinnin kolmiotehtävä. Tehtävän tarkoituksena oli kartoittaa Pälkäneen heikkouksia ja vahvuuksia suhteessa kilpailijoihinsa. Saimme tehtävästä hurjasti materiaalia, jota pystyimme hyödyntämään seuraavan lähikerran suunnittelussa.

Kaikenkaikkiaan toinen lähikerta oli varsin onnistunut: osallistujia oli paikalla enemmän kuin mitä oli ilmoittautunut, ja kaikkien asenne oli loistava vaikka takana oli pitkä työpäivä. Pystyimme selkeästi huomaamaan eron edelliseen lähikertaan, joka järjestettin etänä ja ilmapiirin vaikutuksen osallistujiin. Toiveena kaikilla oli, että myös seuraava lähikerta järjestettäisiin kasvotusten, sillä tulokset puhuivat puolestaan.

Kolmas lähikerta

Kolmannen lähikerran lähetessä koronapandemia osoitti Pirkanmaalla merkittäviä kiihtymisen merkkejä. Yhteistuumin päätimme perua koko lähikerran, sillä osallistujia oli ilmoittautunut vaivaiset kolme, ja kuten olimme aiemmin todenneet Teamsin välityksellä on hankala innovoida. Kolmannen lähikerran sijaan kirjoitimme kunnalla kattavan raportin, johon lisäsimme ideoita, joita olimme aikoneet hyödyntää. Kunta kuitenkin toivoi, että olisimme toteuttaneet Pälkäneen lukiolaisille pajan, jossa ilmi nousseita asioita he olisivat voineet markkinointistrategiassaan hyödyntää. Harmiksemme lukiolaiset eivät olleet halukkaita osallistumaan.

Jälkikäteen olen pohtinut, kuinka olisimme voineet sitouttaa lautakunnan jäseniä projektiin enemmän. Uskoisin, että innovointien ajankohdat, ovat vaikuttaneet osallistumishalukkuuteen suuresti, sillä ne toteutettiin pääsääntöisesti lautakunnan kokouksen jälkeen, eli tiedossa oli pitkä työpäivä, joka näkyi suurena väsymyksenä. Entä oliko jokaisella lautakunnan jäsenelle täysin selvää miksi innovointia ylipäänsä järjestettiin? Olisiko tavoitteiden kirkastaminen motivoinut ja sitouttanut jäseniä projektiin enemmän?

Asenne ratkaisee

Fasilitaattoreina loimme ryhmälle alustan ja työkalut innovoinnille ja keskityimme ohjaamaan ryhmää kohti haluttua lopputulosta: valmista markkinointistrategiaa. Luotimme lautakuntalaisten omaan tietoon ja kokemukseen Pälkäneen kunnasta, siitä mikä heillä toimii ja mikä taas ei. Pyrimme luomaan innostavan ilmapiirin, jossa jokainen sai tuoda oman äänensä ja hulluimmatkin ajatuksensa ja ideansa kuuluviin. Mielestäni onnistuimme tehtävässä eriomaisesti, vaikka olosuhteet ja tilanteet muuttuivat useaan otteeseen ja välillä viime minuuteilla. Ei turhaan sanota, että fasilitaattorin tärkein työkalu on oma asenne. Koenkin, että meidän kolmen keskinäinen luottamustamme ja hyvä kommunikointi, sekä asennoituminen muutoksiin oli avainasemassa tämän projektin onnistumisen kannalta!

 

 

Lähteet:

Summa, T., Tuominen, K. 2009. Fasilitaattorin työkirja, menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Kepa Ry.

https://www.globaalikasvatus.fi/sites/default/files/attachments/fasilitaattorin-tyokirja-menetelmia-sujuvaan-ryhmatyoskentelyyn.pdf

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close