Tampere
25 Nov, Wednesday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Innovoinnin työkaluksi luova Innostorm-prosessi



Kirjoittanut: Tiinu Pärssinen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ideasta innovaatioksi
Jim Solatie
Mika Mäkeläinen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Innvoinnin työkaluksi luova Innostorm-prosessi

Innovaatiot ovat yrityksille elintärkeitä – ilman niitä ei olisi toimintaa.

Jim Solatien ja Mika Mäkeläisen kirja Ideasta innovaatioksi innosti ja inspiroi innovoinnin maailmaan. Sain kirjalta sitä mitä kaipasin eli apuvälineitä innovointiin. Huomasin viime kevään aikana, että niin omissa taidoissa kuin Apajankin innovointi kulttuurissa olisi parantamisen varaa. Tuntui etten saanut innovointi tilanteissa itsestäni irti mitään, sekä ennen kaikkea emme edes juuri innovoineet.  Solatie painotti, ettei innovointia voi suorittaa yhtenä erityisenä innovointi päivänä vuodessa, vaan sen tulee olla jatkuvaa toimintaa ja sen lisäksi se kuuluu ihan jokaiselle yrityksen jäsenelle, oli rooli mikä tahansa.

Maailma muuttuu nykypäivänä niin nopeaan tahtiin, että jos keskittyy vain tähän hetkeen, eikä innovoi tulevaisuutta, niin jää auttamatta jälkeen. Muuttuvaan maailmaan tulee reagoida, mutta vielä tärkeämpää on ennakoida. Ympäristöstä kannattaa etsiä heikkoja signaaleja, jotka kertovat mihin maailma on menossa ja voivat myöhemmin johtaa megatrendeihin. Heikkoja signaaleja on vaikea havainnoida, koska ne saattavat olla niin heikkoja, että jäävät muiden asioiden alle. Monesti nämä signaalit huomataan vasta, kun ne ovat jo itseasiassa trendejä. Huomaamalla heikon signaalin tulevaisuudesta, saattaa saada merkityksellisen etumatkan. Mika Mäkeläinen kertoo Ideasta innovaatioksi kirjassa mistä heikon signaalin voi tunnistaa. Sille saatetaan nauraa, sen ei uskota ikinä tapahtuvan tai se aiheuttaa ihmetystä. Myös se, jos asiasta ei haluta puhua ollenkaan tai kukaan ei ole aiemmin kuullut asiasta, voi kieliä heikosta signaalista. Heikko signaali on siis jotain, mitä monikaan ei osaa eikä edes halua kuvitella tapahtuvan tulevaisuudessa.

Heikkoihin signaaleihin kuin myös jo selkeisiin trendeihin reagoiminen on tärkeää, mutta pelkällä reagoinnilla ei pääse ikinä aikaansa edelle. Menestyvään liiketoimintaan tarvitaan kuitenkin etumatkaa muihin toimijoihin nähden. Yksinkertaisesti menestyvän yrityksen tulee innovoida ollakseen menestynyt, eikä lopettaa innovointia menestyessään. Menestys ei ole ikuista, jos sen eteen ei tee töitä. Onneksi Ideasta innovaatioksi kirja käydään läpi Innostrom eli luova innovaatioprosessi, jonka käyttö antaa työkaluja innovoinnin toteutukseen.

Kahdeksan vaiheinen Innostorm-prosessi alkaa virittäytymisellä. Mieli täytyy olla avoin luoville ratkaisuille, jolloin totutuista kaavoista sekä arkisista asioista on annettava irti päästäkseen innovoinnille sopivaan mielentilaan. Fyysisesti luova innovointi vaatii rauhallisen paikan, jossa pystyy keskittymään ilman häiriötekijöitä. Henkistä virittäytymistä voi tavoitella esimerkiksi luottelemalla viikonpäiviä nopeasti sekä aakkosjärjestyksessä, joka on hyvä tapa saada aivoja viritettyä luovempaan tilaan.

Virittäydyttyä tarpeeksi luovalle tasolle, Innostormin toisessa vaiheessa on tavoitteena ymmärtää ongelma. Tärkeää on myös miettiä, onko juuri kyseinen ongelma järkevä ratkaista, vai voiko sitä muokata järkevämpään muotoon. Tässä kohtaa Solatie esittää hyvän esimerkin NASAn kehittämästä avaruuskynästä. Ongelmana oli se, että avaruudessa tavallisen mustekynän muste ei virrannut painovoiman puutteessa kynän kärkeen ja teki kirjoittamisesta näin ollen mahdotonta. Tämän ratkaisemiseksi käytettiin miljoonia dollareita ja siitä syntyi uusi innovaatio nimeltä avaruuskynä. Halvemmallakin olisi päässyt avaruudessa kirjoittamaan, nimittäin venäläiset keksivät miettiä ongelmaa toisin ja otti avaruuteen lyijykynät mukaan. Ongelma kannattaa siis määritellä useammalla eri tavalla. Amerikkalaiset pitivät tässä tapauksessa ongelmana painottomassa tilassa toimivan kuulakärkikynän keksimistä ja venäläiset puolestaan miettivät kuinka kirjoittaa painottomassa tilassa.

Ongelman määrittelyn jälkeen mietitään mahdollisuuksia, sillä mahdollisuuksien näkeminen lisää motivaatiota toisin kuin negatiivinen ajatusmalli. Kannattaa mieluummin ajatella kuka voisi auttaa ratkaisemaan haasteen, toisin kuin ajatella, ettei itse osaa eikä ymmärrä kuinka ratkaista sen. Negatiivisella tavalla aiheuttaa monesti ajatuksilleen umpikujan, josta ei pääse etenemään. Mahdollisuuskäänteinen ajatusmalli synnyttää luovaa ajattelua. Tässä vaiheessa voi myös muokata ongelman määrittelyä, jos mahdollisuuksien ajatteleminen on tuonut uusia näkemyksiä.

”Olisi todella hienoa, jos…”, niin, mitä toivot ja tavoittelet? Neljännessä vaiheessa kartoitetaan toiveita eli sitä mitä todella halutaan tehdä ja mikä on olennaista. Toiveita on hyvä luoda mahdollisimman paljon ja järjestää ne sitten tärkeysjärjestykseen. Muodostetaan jokaiselta näkökannalta toiveita, niin henkilökohtaisia, lyhyen ja pitkän aikavälin, realistisia ja utopistisia kuin yritykseen liittyviä toiveita. Nämä toiveet auttamat ajattelemaan perinteisen toiminta ympäristön ulkopuolelle, uusia kehitysmahdollisuuksia.

Toiveiden jälkeen palataan tosiasioihin listaamalla ne viidennessä vaiheessa ja täsmentämällä ongelmaa. Tässä vaiheessa tulee ajatella aiemmista kohdista poiketen rationaalisesti. Ketä ja miksi kyseinen asia koskettaa, mikä on historia asian parissa, millä tavoin sitä on esimerkiksi aiemmin yritetty ratkaista. Tästä muodostuvasta listasta alleviivataan keskeisimmät faktat. Lisäksi listataan kaikki tahot, joita ongelma koskee, esimerkiksi: yritys, asiakkaat, omistajat, jakeluporras ja yhteiskunnan tahot. Mitenkä nämä ryhmät määrittelisivät ongelman vai näkevätkö he koko ongelmaa ollenkaan. Tämä auttaa ongelman täsmennyksessä.

Kuudennessa vaiheessa päästään ideoimaan edeltävässä tapahtuneen määritelmän pohjalta. Tässä kohtaa ideoita ei ollenkaan arvioida, jotta kaikki mahdolliset ja hullutkin ajatukset pääsevät lentämään. Solatie on määritellyt luovan ideoinnin kultaiset ohjeet yhdeksään kohtaan, jotka voidaan kiteyttää seuraavasti. Paljon villejä, kritiikittömiä ja hauskoja ideoita, mitä enemmän ja mitä erikoisempia, sen parempi. Näiden syntymistä helpottaa positiivinen ja rohkaiseva ilmapiiri. Ideointia ei saa keskeyttää, eikä myöskään käyttää epävarmoja ilmaisuja, koska se antaa mahdollisuuden keskeytykselle ja kritiikille. Jo syntyneitä ideoita tulee kopioida ja kehittää eteenpäin. Ideoinnin vaiheessa ei vielä karsita minkäänlaisia ideoita, vaan se tapahtuu vasta seuraavassa vaiheessa.

Syntyneitä ideoita voidaan arvioida ainutlaatuisuuden, potentiaalista kannattavuuden ja idean herättämän intohimon kannalta. Innostorm-prosessin seitsemännessä vaiheessa aletaan karsimaan ideoita ja tehdään ratkaisu niiden väliltä. Lopullisen päätöksen suositellaan tehtävän pienellä joukolla yrityksen avain ihmisiä. Näin siksi, että liian monen ihmisen vaikuttamisesta seuraa useimmiten kompromissi, joka ei puhuttele ketään. Kuten on todettu, kaikille kiva ei herätä kenessäkään suurempia tunteita. Parhaaksi valikoituja ideoita voi myös tutkia ulkoisesti. Markkinointitutkimuksen tarkoitus ei ole antaa vastanneiden päättää lanseerataanko uusi idea vai ei, mutta heiltä voi etsiä asioita, jotka heitä esimerkiksi turhauttaa, ilahduttaa tai mitä he haluaisivat tehdä toisin.

Viimeiseksi kahdeksannessa vaiheessa luodaan toteutussuunnitelma uudelle idealle. Sitoutuminen ideaan on ehdottoman tärkeää ja ratkaisee, onnistuuko se. Toteutussuunnitelman laadinnan apuna luodaan lista kaikista toimenpiteistä, joita tarvitsee tehdä idean toteuttamiseksi. Toteuttamista edeltävät resurssit määritellään ja tulevia haasteita sekä kuinka ne voitetaan, mietitään suunnitelmassa. Tässä myös päätetään mitä pitää seuraavaksi tehdä ja kuka on mistäkin asiasta vastuussa, sekä luodaan aikataulu toteutukselle.

Innostorm-prosessi on looginen ja selkeä apuväline innovointiin. Odotan innolla, että pääsemme soveltamaan sitä esimerkiksi Proakatemian loppunäytön 24h innovointihaasteessa ja sitä aiemmin jo Apajan omissa projekteissa. Innovointi on sekä kärsivällisyys, että harjoitus laji. Vaatii kärsivällisyyttä, että jaksaa käydä Innostormin vaiheet läpi ennen toimeenpano kohtaa, sillä monesti ensimmäiseen saatuun ideaan rakastutaan ja sen kanssa hypätään ilman välivaiheita toteutukseen. Toisaalta luova ajattelua vaatii harjoittelua ja harjoituksen kautta tulee myös näkemys siitä, miksi kaikki vaiheet on hyvä käydä läpi ennen lopullista toimeenpanoa. Tällä viikolla juuri oli valmistuvien tiimien 24h innovointihaasteen aika ja heidän huikeista ratkaisuista sekä toimeksiantajien tyytyväisyydestä inspiroituneena on hyvä jatkaa innovointi harjoituksia kohti mullistavan idean löytämistä.

Lähteet:
Mäkeläinen M. & Solatie J. 2009. Ideasta innovaatioksi. Helsinki: Talentum.

Kommentit
  • Hyvää pohdintaa innovoinnista ja kiitos Innostorm-prosessin esittelystä!

    9.12.2019
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close