Tampere
16 Oct, Saturday
4° C

Proakatemian esseepankki

Innovoinnin murros



Kirjoittanut: Arttu Asunta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Jatkuva innovoinnin murros

Innovaatioista tulee usein ensimmäisenä mieleen maailmaa mullistaneet koneet ja laitteet. Käsite on kuitenkin todellisuudessa laajempi. Innovaatioksi luetaan uudet tai huomattavasti parannellut, taloudellisesti hyödylliset tuotteet, prosessit, palvelut tai keksinnöt. Innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai fyysisenä esineenä, jota yksilöt tai yhteiskunta pitävät uutena. Innovaatiot voidaan jakaa radikaaleihin innovaatioihin (luovat uusia markkinoita ja pakottavat muuttamaan ajattelua ja toimintaa) ja vähittäisin muutoksin syntyviin innovaatioihin (nykyisten tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien parannukset). Tässä esseessä käsittelen innovaatioita kolmesta eri näkökulmasta; innovaation syntyminen eri toimialoilla, asiakaslähtöinen innovointi ja innovaation arvonluonti asiakassuhteiden kautta.

Innovaatioiden synnystä ja syntytekijöistä on erilaisia malleja 1940-luvulta lähtien. Perinteisen teollisuuden innovointitoiminta on yleisesti paljon aikaa ja resursseja edellyttänyt prosessi, joka vaatii laajamittaista testausta ennen kuin toimiva tuote saadaan markkinoille (Tekes, 2007). Jotkut perinteikkäät organisaatiot ovat vieläkin jämähtäneet 1900-luvun menetelmiin. Noin 200 vuoden ajan tuotteen valmistaminen ja myynti oli raaka-aineiden hankinnan, työn ja kokoonpanon sekä tuotteen myynnin jatkuva sykli, joka toistui muuttumattomana vuodesta toiseen. Innovoinnille ei ollut tarvetta, kun tuotteiden kysyntä pysyi vakiona läpi ajan. Tällaiset toimijat pyrkivät ensisijaisesti innovaatioiden kautta tehostamaan tuotantoaan ja laskemaan kustannuksia. Tämä toimintamalli mahdollistaa hintojen laskemisen ja kilpailuaseman vahvistamisen markkinoilla. Tarkoitukset ovat suoraviivaisia, minkä vuoksi myös innovaatiot noudattavat usein samaa kaavaa hieman tehokkaammassa muodossa. Esimerkiksi erilaiset ohjelmistoratkaisut mahdollistavat jo edellä mainitun tehostamisen, kuten perinteisen liukuhihnatuotannon automatisoinnin robottien avulla tehtäväksi. Investointi voi olla kaikkinensa aluksi suuri, mutta pitkällä tähtäimellä laitteet ja ohjelmisto maksavat itsensä takaisin, usein jopa moninkertaisesti. Ohjelmistot ovat pohjiltaan usein samankaltaisia, mutta pienellä muutoksella muunneltavissa asiakasyrityksen yksilöllisiin tarpeisiin. Perinteinen teollisuus on linkittynyt yhä isommin palveluliiketoimintaan, mahdollistaen entistä laajemman innovatiivisuuden yrityksiin. Ohjelmistoliiketoiminta luo vanhoille ja perinteisille yrityksille pohjaa tulevaisuuden alati muuttuviin tarpeisiin, ollen elintärkeä osa lähestulkoon jokaista tänä päivänä liiketoimintaa harjoittavaa yritystä.

Perinteisen teollisuuden rinnalle on 1900-luvun loppupuolella noussut asiakaslähtöisempi tapa lähestyä innovointia. Fokus on siirtynyt yrityksen tehostamisesta ja massatuotannosta kohti asiakkaille arvoa luovia, monipuolisia palvelukokonaisuuksia. Palveluinnovaatioiden kirjo sen sijaan on laaja: ne voivat olla täysin uusia tai vaihtoehtoisesti uudistettuja tapoja tarjota entuudestaan tuttua palvelua uudessa muodossa. Palveluinnovaatioiden radikaalin kehityksen on mahdollistanut teknologian ja digitaalisuuden nopea kasvu. Palveluinnovaatiot liittyvätkin useimmiten ohjelmistojen toiminnallisuuteen, mitä täydentää sekä prosessiin että infrastruktuuriin liittyvä teknologinen innovaatio. Niiden syntymisessä on keskeistä laitevalmistajan, palvelun tarjoajan ja loppukäyttäjän välinen vuorovaikutus (Tekes, 2007).

Ohjelmistoalalla innovaatiot syntyvät pääasiallisesti kahdella eri tavalla: teknologia- tai asiakaslähtöisesti. Yleisenä toimintamallina ohjelmistoalalla on, että yritykset tarjoavat ainutkertaista ratkaisua tuotteeksi tai palveluksi massoille. Yritys- ja kuluttajatuotteissa on suuria eroja, siinä missä yrityksen ostama ohjelmistopalvelu tai sovellus on räätälöity yrityksen tarpeisiin, voi kuluttajalle tarjottu palvelu olla täysin samanlainen, oli kyseessä kuka tahansa, mistä päin maailmaa tahansa. Ohjelmistoja tarjoava yritys tarvitsee asiakkaansa innovointiprosessiin mukaan tiiviisti, jotta haluttu lopputulos voidaan yhteisymmärryksessä saavuttaa. Ohjelmistoalan innovaatiotoiminnalle on tyypillistä tuotteiden nopeat kehityksen iteraatiokierrokset, alihankkijoiden verrattain merkittävä rooli ja innovoinnin edullisuus verrattuna perinteisen teollisuuden innovaatioihin (Tekes, 2007). Hyvä esimerkki tästä on sähköautoja valmistava Tesla. Yritys päivittää jatkuvasti autoa käyttäviä ohjelmistoja ja tämä jatkuva päivitysvirta voi tehdä vuosia vanhasta Teslasta jopa arvokkaamman kuin se oli alun perin ostettuna.

Muutkin isot tekijät, kuten Netflix, Uber, Apple ja monet muut yritykset myyvät tuotteita, jotka ovat ensisijassa palveluja. Esimerkiksi Netflix ”myy” tuhansia elokuvia ja sarjoja, jonka mahdollistaa yksi alusta. Tesla myy autoja, joiden todellinen kruununjalokivi on toimintoja sulavasti ja näyttävästi pyörittävä ohjelmisto. Tämän toimintamallin suosio kasvaa, sillä se lisää asiakkaiden lojaliteettia yritystä kohtaan ja asiakassuhteiden kesto on täten normaalia pidempi. Yrityksille on tärkeää luoda selkeä ja toteuttamiskelpoinen strategia tuotteelle tai palvelulle ja muuttuvalle toiminnalle, jotta pystytään vastaamaan tämän päivän digitaalisen ekosysteemin vaatimuksiin. Nykyisessä niin sanotussa kokemustaloudessa kyse ei ole pelkästään asiakkaasta, joka omistaa tuotteen, vaan enemmän jatkuvasta suhteesta, joka tulee heidän kanssaan tuotteen käyttämisestä. Tarjottavaa palvelua on jatkuvasti parannettava nykypäivän nopeatempoisessa digitaalisessa liiketoiminnassa: koko toimintasuunnitelman tulisi keskittyä kokonaisvaltaiseen asiakaskokemukseen parantamiseen ja asiakkaan tarpeen ratkaisemiseen sen sijaan, että katsotaan myyntipistettä lopullisena tavoitteena. Yksi tärkeimmistä asioista on siirtää keskittyminen pois ainoastaan tuotteista, kuten perinteisesti on ymmärretty, ja kohti jatkuvaa asiakaskokemuksen matkaa. Tällaisten palvelukokonaisuuksien rakentaminen ja onnistunut toteuttaminen luo arvoa paitsi abstrakteista kokemuksista ja mielikuvista, myös liiketoiminnallisesta ja sitä kautta taloudellisesta näkökulmasta. Nykymaailmassa myyntipiste on vasta alkua jatkuvalle suhteelle yritysten ja asiakkaiden välillä. Innovaatiot luovat nykypäivänä valtavasti mahdollisuuksia perinteisten teollisuusalojen, palvelualojen ja ohjelmistoliiketoiminnan saumattomalle yhteistyölle, joka näyttäytyy asiakkaalle jatkuvasti uudistuvina, tarvelähtöisinä ratkaisuina. Esimerkiksi fyysiset IoT-tuotteet tai asiakkaalle lisäarvoa tuottavat palvelumallit ovat näiden ilmentymiä. Verkkokauppajätti Amazon lanseerasi Dash -nimisen lisätilauspalvelun, jonka avulla kuluttaja voi halutessaan tilata kotitalouteen liittyviä tarvikkeita vain painamalla kotonaan nappia, jota kuvastaa kyseisen tuotteen logo. Asiakas saa tuotteen ilman tietoa valmistajasta tai toimittajasta, helposti ja nopeasti. Kokonaisvaltaiset, saumattomat, asiakkaille lisäarvoa tuottavat tuote- ja palvelukokonaisuudet ovat selkeästi innovoinnin nykypäivää.

LÄHTEET:

Johnson, S. 21.9.2021. TED. Where good ideas come from. Katsottu 16.3.2021. https://www.youtube.com/watch?v=0af00UcTO-c&t=2s
Radjou, N. 2014. Creative problem-solving in the face of extreme limits. Katsottu  16.3.2021. https://www.ted.com/talks/navi_radjou_creative_problem_solving_in_the_face_of_extreme_limits
Tekes. 2007. Tutkimusmatka innovaatioihin. Teknologiakatsaus 197/2007.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close