Tampere
24 Mar, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

INNOVOINNIN IHMEET SYNTYVÄT LUOVASSA YMPÄRISTÖSSÄ



Kirjoittanut: Jenni Rupponen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kestävä innovointi
Hautamäki Antti
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Innovointi, sen ymmärtäminen ja harjoittelu ovat tärkeä osa tiimiyrittäjän opintoja Proakatemialla. Ollaksemme uuden yrittäjyyden esikuvia on meidän kyettävä ajattelemaan innovatiivisesti ja aina uusista näkökulmista. Koko yhteisön yhteinen innovointipäivä Tiimidiili sekä oman ja kummitiimimme yhteinen 12 tunnin innovointi sai minut pysähtymään aiheen äärelle. Tiimimme pärjäsi molemmissa haasteissa erittäin hyvin – Tiimidiilistä arvosanaksi tuli rivi vitosia ja kummitiimimme kanssa sekatiimeissä toteuttamassamme 12 tunnin haasteessa kaikista neljästä toimeksiannosta arvosanat olivat 3–4. Mitkä ovat tiimimme innovoinnin onnistumisen kulmakiviä? Onko kaikki sattumaa? Mitä voisimme tehdä paremmin?

 

Innovaatiopäivän kulku

Tähän mennessä olemme noudattaneet tiettyä kaavaa innovointiprosessissamme. Mikäli on pitänyt jakautua useampiin ryhmiin, ryhmät on jaettu sen mukaan, että kussakin tiimissä on erilaisia vahvuusalueita. Tämän jälkeen olemme herätellyt itsemme päivään joko fyysisellä leikillä tai jumpalla tai jollain luovalla harjoitteella. Olemme valinneet päivälle vetäjän tai projektipäällikön. Tämän jälkeen olemme aikatauluttaneet päivän.

Ennen ideointia asetamme tavoitteet ja alamme määritellä ongelmaa. Jo ongelmaa määritellessä on hyvä etsiä tietoa. Kun ongelmaan on päästy pureutumaan, jatkamme heittelemällä ideoita tietyn aikaa: ensin aivan hullut ideat ja sen jälkeen sellaisia ideoita, missä voisi olla jopa järkeä. Usein ratkaisua lähdetäänkin hakemaan niistä ideoista, mistä on ajateltu, että ovat aivan pähkähulluja.

Idean rajausvaiheessa jatkamme tiedonhankintaa. Tiedonhaku ja asiakastutkimus antavat idealle syvyyttä ja auttavat valitsemaan oikean polun. Kun idea on saatu rajattua, jatketaan tiedonhankintaa edelleen, jotta saadaan idealle ikään kuin lihaa luiden ympärille. Kun idea on saatu hahmoteltua melko pitkälle, aloitamme prototypointivaiheen. Prototypointi on asiakkaalle tärkeää, jotta saadaan jokin visuaalinen näyte siitä, mikä tarjoamamme ratkaisu on. Usein prototyypin rakentaminen on myöskin se päivän hauska osuus.

Tällaisessa innovointihaastepäivässä kannattaa muistaa myös raportin kirjoittamisen aloittaminen jo hyvin aikaisin, eli päivän kulkua kannattaa alkaa dokumentoida heti tiedonkeruuvaiheessa. Myös presentaation valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jotta sinne saadaan asiakkaalle tärkeät tiedot esiin. Isossa tiimissä tämä onkin mukavaa, sillä työtehtävät voidaan jakaa tiimiläisten kesken – kun osa jatkaa tiedonhakua ja prototyypin valmistamista, voi osa kirjoittaa raporttia ja osa valmistella presentaatioita. Raportin ja presentaation on hyvä kulkea käsi kädessä, jotta ne eivät ole ristiriidassa keskenään.

Useimmiten tiimeille tulee kiire loppurutistuksessa ja päivä päättyykin hienoihin presentaatioihin ja toimeksiantajien arviointiin.

 

Luovat ympäristöt ovat innovaatioiden edellytys

Innovoinnin onnistumiseksi meillä on hyvä olla työkaluja ja käytäntöjä, miten innovointiprosessi etenee. Itselleni on jäänyt mieleen esimerkiksi ensimmäisenä opintosyksynämme käymämme SprintInnovation Festivalissa käytetty malli. Tässä edettiin viiden päivän aikana juurikin ongelman määrittelystä tiedonhankinnan, ideoinnin, testaamisen ja prototypoinnin kautta ratkaisuun.

Innovaatiot vaativat tiedollista pohjaa ja (suurempien prosessien ollessa kyseessä) institutionaalisia puitteita. Nämä eivät kuitenkaan riitä, vaan innovointiympäristön on oltava otollinen. Hyvät innovaatiot syntyvät luovassa, kannustavassa ja innostavassa ympäristössä. Joskus rakenteet voivat olla jopa haitallisia innovointiprosessille. (Hautamäki 2008, 90.)

On hyvä myös muistaa, että ideat eivät synny tyhjiössä. Harvoin ideat ovat myöskään alkuperäisiä – yleensä joku on jo ajatellut samaa, mitä sinäkin ajattelet. Vahvuudet voidaan löytää siitä, miten luodaan paras arvo asiakkaalle ja mitä tietoa voi saada myös oman tiimin tai yrityksen ulkopuolelta.

Sitran raportissa 76 esitetään suljetun ja avoimen innovaation periaatteet. Suljetun innovaation periaatteiden mukaan innovaatio kehitetään niin, että keskeiset osaajat työskentelevät yritykselle itselleen, yrityksen on keksittävä innovaationsa itse ja kontrolloitava tekijänoikeuksiaan, jotta kilpailija ei hyödy yrityksen omista ideoista. Hyötynä tässä voi olla ensimmäisenä markkinoille pääsy ja voitto, mikäli luo parhaat ideat. Avoimen innovaation periaatteiden mukaan taas valtaosa osaajista työskentelee yrityksen ulkopuolella ja ulkopuolelta voi saada merkittävää lisäarvoa. Yrityksen ei tarvitse olla alkuperäinen keksijä, vaan paremman bisnesmallin luoja ja se, kuka käyttää niin ulkoisia kuin sisäisiä ideoita parhaiten, voittaa. (Hautamäki 2008, 114.)

Innovointiin valmistautuessa kannattaa siis kiinnittää huomiota ympäristöön ja tiimin tilanteeseen ja innovoinnin yhteydessä olla vuorovaikutuksessa muihin tiimeihin ja ulkopuoliseen maailmaan – eritysesti akatemian sisällä idea on teidän, kukaan ei tule sitä varastamaan. Idean jakaminen oman tiimin ulkopuolelle voi tuoda merkittävää lisäarvoa.

 

Reflektio Tiimidiilin onnistumisesta

Käyn tässä läpi vain Tiimidiilin reflektion, sillä viime perjantain 12 tunnin innovaatiopäivää emme vielä ole ehtineet koko tiimin kanssa purkaa.

Tiimidiilin onnistumista kävimme yhdessä läpi. Tiimidiilissä meitä oli paikalla vain 6–7 kaikista 17 tiiminjäsenestä. Olemme miettineet, millä tavoin osallistujamäärä näkyy tuon päivän menestyksessä – oliko pienempää tiimiä helpompi hallinnoida? Miten erilaiselta päivä olisi näyttänyt, jos sopassa olisikin ollut kymmenen kauhaa enemmän?

Tiimidiilin tehtävänanto ”Miten tehdä Proakatemiasta Zero Waste yhteisö?” oli monelle meistä todella mielenkiintoinen ja tiimistämme löytyi jo tietoa Zero Waste -ajattelusta melko paljon. Asetimme päivän tavoitteeksi arvosanan viisi ja kirjasimme ylös, mitä arviointikriteereiksi arvosanaan oli laitettu. Koko päivän pitkin prosessia palasimme arviointikriteereihin tarkistaaksemme, että vastaamme niihin. Meillä oli päivällä vetäjä ja aikataulu. Tarkistimme jatkuvasti, että vastaamme tehtävänantoon. Määrittelimme myös valitsemamme ongelman mahdollisimman tarkasti ja etsittyyn tietoon perustuen. Rajasimme valinnan ja pysyimme siinä – tiedonhankinta ja soittelu eri tahoille vierittivät päivää mukavasti eteenpäin. Huomasimme myös huiman kehityksen siinä, että uskalsimme nopeasti sanoa, jos jokin keskustelu jäi junnaamaan ja siirryimme rohkeasti eteenpäin. Pidimme myös tauot ja nautimme päivästä ja toistemme kanssa tekemisestä.

Vitosrivejä tuli päivästä useammalle tiimille ja huippuarvosanoistamme huolimatta voitto meni tällä kertaa toiseen tiimiin. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi hyvin onnistunut olo. Seuraavaksi toivon, että alamme hieman rikkoa totuttuja kaavojamme – mikäli esimerkiksi jakaudumme seuraavassa innovointipäivässämme useampaan tiimiin, jaetaankin samoilla vahvuuksilla varustetut samoihin tiimeihin ja testataan, miten homma toimii ja syntyykö uusia luovia, tehokkaita toimintatapoja. Näiden onnistumisten kautta olen kuitenkin jälleen innostunut innovoinnista ja odotan jo seuraavaa haastettamme!

 

 

LÄHTEET

Hautamäki, A. 2008. Kestävä innovointi. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Sitran raportteja 76. Helsinki: Edita Prima Oy.
https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/raportti76-2.pdf

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close