Tampere
03 Dec, Thursday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Innovaatioprosessit ja -kulttuuri Proakatemian myyntipäivillä



Kirjoittanut: Marko Mahkonen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Proakatemian vanhoja tapoja ravisteltiin ja valmistautuminen 2020 myyntipäiviin alkoi innovaatiokilpailulla. Myyntipäivillä on ollut perinteisesti myytävänä tiimiyritysten tuotteita tai palveluita. Tällä kertaa tuotteiden valinta myyntipäiville oli ehkä hieman läpinäkyvämpi ja perusteellisempi prosessi?

Omat kokemukseni innovaatiosta ovat teknologiateollisuudesta. Siellä ja monella muulla alalla innovaatioprosessia kuvataan usein suppilomallilla. Tämän mallin periaatteisiin kuuluu, että pyritään tuottamaan suuri joukko erilaisia ideoita. Näitä ideoita karsitaan ja kehitetään samanaikaisesti matkalla kohti suppilon kärkeä. Lopussa meillä on ideat, jotka ovat jalostuneet kuluttajille ja toisille yrityksille tarjottaviksi tuotteiksi ja tai palveluiksi. Tämän vuotinen Proakatemian innovaatioprosessi oli hyvin lähellä tätä mallia. Ensimmäisessä vaiheessa julkaistiin innovaatiokilpailu, jolla herätettiin yhteisön huomio ja rohkaistiin pinnan alla odottavia ideoita työstettäväksi. Omasta mielestäni tämä kilpailu voisi olla vieläkin aikaisemmin, jolloin saataisiin vertailuun enemmän vielä pohdintatasolla olevia ideoita ja fokus olisi konseptoinnissa. Nyt meillä oli ensimmäisessä vertailussa jo valmis tuote ja enemmän tai vähemmän käynnistymisvaiheessa olevia hankkeita.

Klassista innovaatiosuppiloa voidaan pitää hitaana ja kankeana menetelmänä. Mutta väitän oman kokemukseni perusteella, että ao. malli ei ole innovaation jarruna sen matkalla kohti uutta myytävää tuotetta tai palvelua, vaan rohkeus uudistua ja astua uusille liiketoiminta-alueille. Ciscolla on Cisco Hyper-Innovation Living Labiksi brändätty innovaatiokonsepti, jonka yksi mainostettu kulminaatiopiste on 48 tunnin innovaatiotyöpaja. Tämäkään prosessi ei ole vain 48 tunnin mittainen, vaan se lähtee liikkeelle Ciscon jonkun kumppanin esille tuomasta ongelmasta. Tämän ongelman teeman pohjalta aloitetaan 48 tunnin työpajan valmistelut, jotka eivät ole aivan vähäisiä. Sovitaan IPR-käytännöistä, kehitetään ongelmanratkaisua tukevaa teknologiaa ja valitaan työpajaan osallistuvat henkilöt. Työpajaan kutsutaan aina noin puolet Ciscon ulkopuolelta, yleensä keskenään ei kilpailevia Ciscon strategisia kumppaneita. Työpajan lopussa esitellään syntyneet ideat ja valitaan jatkoon pääsevät. Tämän jälkeen alkaa varsinainen valittujen projektien kehitys investointiraadin rahoituksen turvin. Tässäkin prosessissa on joitain yhtymäkohtia meidän innovaatiokilpailuumme, vaikka kiihdytysrahoitus puuttuikin!

Innovaatioprosesseja ja -menetelmiä on monia. Omasta mielestäni tärkein yksittäinen tekijä on kuitenkin yrityksen innovaatiokulttuuri. Booz & Companyn 2011 tutkimuksen (Jaruzelski, Loehr & Holman 2011) mukaan havaittiin, että yrityksissä, joissa strategia ja kulttuuri molemmat olivat innovaatiota tukevia, yritysten arvo kasvoi keskimäärin 30 % ja tulos 17 % nopeammin kuin vertailtavissa yrityksissä. Orchidea Innovations on kerännyt listan kulttuurillisista piirteistä perustuen heidän katsaukseensa parhaista innovaattoreista (Halme 2017):

  • Vahva asiakaslähtöisyys.
  • Ylimmän johdon osallistuminen ja sitoutuminen toimintaan.
  • Avoimuus uusille ideoille, jotka tulevat yrityksen ulkopuolelta, kuten asiakkailta, toimittajilta ja kilpailijoilta.
  • Epäonnistumisen ja riskien hyväksyminen: portfoliossa pitää olla riittävän radikaaleja hankkeita.
  • Vahva hyvin määritelty prosessi, budjetti ja hallinto.
  • Kulttuuri, jossa tehdään yhteistyötä yrityksen eri toimintojen sekä maantieteellisten alueiden välillä: henkilöstön osallistaminen aloitetoimintaan.
  • Toimintaa tukevat palkitsemisjärjestelmät.

Tämän kulttuurin ja sitä tukevien prosessien luominen ei ole triviaali tehtävä. Erityisesti ylimmän johdon sitoutuminen ehdoitta on tärkeää. Jos kulttuuri ja prosessit eivät ole samat johtoryhmässä kuin avokonttorissa, systeemi ei toimi. Hyvä käytännön esimerkki on yritysten innovaatiojohtajat. Esim. Nokialla tämän tittelin haltijat saivat huomata usein paikkansa turbulenttisuuden. Väittäisin myös, että jos kulttuuri ja prosessit ovat kunnossa, innovaatiojohtajia ei tarvita. Kääntäen, jos em. elinehdot eivät ole kunnossa, yksittäinen innovaatiojohtaja ei pysty ratkaisemaan ongelmia.

Mitä tästä olisi otettavissa Proakatemian myyntipäiville ja sitä tukevaan innovaatioprosessiin? Järjestäisin ehdottomasti samanlaisen innovaatiokilpailun, kuin mikä meillä nyt oli viime keväänä. Mutta ajoittaisin kilpailun alkuvuoteen ja kutsuisin kisaan konseptivaiheessa olevia ideoita. Koko prosessia saattaisi helpottaa, jos kilpailevat ideat olisivat samassa vaiheessa. Haluaisin pitää prosessin pitkänä, jotta ideoilla olisi paremmin aikaa jalostua ja projektit saisivat työstää niitä riittävästi. Ideoiden valinta voisi hyvin tapahtua myös kahdessa vaiheessa kuten tänäkin vuonna, mutta suunnitelmallisesti. Valintakriteerit kummassakin vaiheessa pitäisi olla kristallin kirkkaat ja selvästi kommunikoitu. Idea kilpailun kummista on myös loistava – tarvitaan vain hommaan sopivasti sitoutuva valonööri. Kummi + sopiva näkyvyys voisivat mahdollistaa myös esim. tosi-tv tyyppisen prosessin seurannan innovaatiokilpailusta myyntipäiviin asti. Ainakin itse näen tässä selvän draaman kaaren!

 

Lähteet

”17 innovaatioesimerkkiä maailman johtavilta innovaattoreilta.” 2018. Orchidea Innovations. https://info.orchideainnovations.com/hubfs/Content/17%20innovaatioesimerkkia%CC%88%20johtavilta%20innovaattoreilta_0617.pdf?hsCtaTracking=ad48a2b7-86dc-4b6f-a5d0-880f490f4c42%7C689bdb58-86a9-44de-aa4d-9f86e9895255

Jaruzelski, B., Loehr, J. and Holman, R., 2011. The global innovation 1000: Why culture is key. strategy+ business, 65(Winter), pp.31-45.

Halme, J. 2017. Innovaation määritelmä, luokittelu, strategia ja prosessi. Orchidea Innovations. Luettu 11.11.2020. https://info.orchideainnovations.com/innovaatio-blogi/innovaatio

Kommentit
  • Tatu Levänen

    Hei Marko ja kiitos esseestäsi.
    Tälläinen pohdiskeleva vertailu on aina mielenkiintoista luettavaa varsinkin, kun itse toteuttaa paljon innovointeja ja innovointiprosesseja tiimille. En tiedä miksi, mutta jotenkin aina tulee innovoidessa tunne, että on kova kiire päästä toteuttamaan ja saada niitä tuloksia. Tämä on varsinkin mieltä kutkuttavaa, kun tiedostetaan, että ajallinen paine saattaa rajoittaa innovoinnin toteutumista. Ehdotuksesi, miten tätä prosessia saataisiin pitkitettyä, kuulostavat järkeviltä. Luodaan selkeä ajallinen raamitus, jolloin tiedostetaan, että aikaa riittää. Innovointigurut kuten Jacob Goldenberg ja Bryan Mattimore ja monet muutkin toteavat lähes aina “Määrä ennen Laatua”. Sadasta ideasta ehkä kymmenen on järkeviä ja näistä kymmenestä ehkä yksi on loistava idea.

    Olisi mielenkiintoista nähdä millaisia tuloksia saataisiin, jos Proakatemialla alettaisiin systemaattisesti toteuttamaan innovointia, esimerkiksi eri projektitiimienkin välillä? Välillä täysin erilaiset näkemykset, tausta ja puolet. Kuka tietää, ehkä näillä saataisiin vielä innovatiivisempia ideoita? Olisi mahtavaa nähdä tämä toteutus ja se, miten se vaikuttaa suuriin Proakatemian tapahtumiin, kuten Myyntipäiviin asti.

    24.11.2020
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close