Innostus kulkee käsikädessä motivaation ja mielenkiinnon kanssa. Innostuksen tunteeseen vaikuttaa monet eri asiat samaan aikaan. Innostus vaatii yhtä lailla ylläpitoa kuin motivaatio. Innostukseen liittyy myös ristiriitoja, sillä työstään motivoitunut ja nauttiva voi kokea silti innostuksen puutetta. Vastaavasti työimussa oleva innostuja saattaa uupua tai kuormittua liikaa. Miia Järvilehto kirjoittaa blogitekstissään neljästä edellytyksestä, jotka innostava työkulttuuri täyttää. Työkulttuuri on prosessi, joka kehittyy jatkuvasti ja on herkästi altis erilaisille muutoksille. Miten innostuksen saisi pysymään tekemisessä mukana ja miten työ koettaisiin mielekkäänä.

Tiimityöskentelyssä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jokaisen fiilis on osa prosessia. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön luo yksilölle merkityksen tunteen. Merkityksellisyyden kokemus ja motivaatio synnyttävät innostusta. Innostuksen ylläpitoon vaikuttavat yksilön lisäksi vahvasti ympäristö. Mikäli ilmapiiri on yksilöä latistava tai tunnelma tuntuu negatiiviselta, innostus lakastuu. Työkulttuuri parhaimmillaan ruokkii itse itseään ja yksilöt kokevat työnsä mielekkäänä ja saavat siitä energiaa.

Innostus ei aina näy ulospäin

Koen olevani hiljainen innostuja. Innostun melko helposti ja pienistä asioista, en vain aina osaa näyttää sitä ulospäin. Olen innostunut luodessani uutta projektia tai kehittäessäni uusia taitoja. Nämä asiat ovat usein sellaisia, joista muut eivät vielä tiedä. Järvilehdon mukaan innostuksen ei tarvitse aina näkyä ulospäin ja juuri siksi sitä on tärkeä arvostaa työympäristössä. Innostus ei tarkoita aina hymyilyä ja kovaäänistä naurua. Minulle innostus tuntuu sisällä ja antaa energiaa. Koen myös vahvasti, että innostus lisää itseluottamusta ja antaa mahdollisuuden itsensä toteuttamiselle juuri niin kuin itse haluaa. Tiimi luo välillä haasteita tunteiden näyttämiselle. Innostus omista jutuista on ihan yhtä tärkeä voimavara kuin tiimiin liittyvät asiat. Yksilöiden kiinnostus ja motivaatio auttavat tiimiä etenemään, sillä motivoituneet yksilöt muodostavat menestyvän tiimin.

Innolla johtaminen

Tekstissään Järvilehto kirjoittaa myös johtajuuden vaikutuksesta työympäristöön. Johtajan tärkein tehtävä on luoda olosuhteet innostuksen ja sisäisen motivaation saavuttamiseen jokaiselle työntekijälle. Tiimiyrittäjinä olemme jokainen itsemme johtajia, joten olosuhteen ja ilmapiirin luominen on jokaisen tiimin jäsenen vastuulla. Tiimissä jokaisella on omat motivaatiotekijät ja perustarpeet, joita kartoittamalla voimme auttaa toinen toisiamme innostumaan. Mikäli tiimi ohjaa yksilöitä kohti heidän tavoitteitaan, yksilöt kehittyvät ja itseluottamus kasvaa. Uskon, että esimerkillä johtaminen on tärkeää myös innostuksen saavuttamiselle. Jokaisen vastuulla on kysyä tiimiläiseltä, miten menee ja voinko olla jotenkin avuksi. Pienillä asioilla voi saada toisen oivaltamaan tai motivoitumaan. Inhimillinen kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen ovat avain asemassa myös luottamuksen rakentamisessa.

Myötäinnostumisessa on voimaa

Olemme tiimissä yhdessä vastuussa ilmapiiristämme ja hyvän fiiliksen luomisesta. Siksi on tärkeää puuttua, mikäli huomaa, että jokin asia latistaa tunnelmaa. Olemme keskustelleet tunteiden tarttumisesta ja huomanneet, että erityisesti negatiiviset ajatukset tarttuvat helposti. Siksi kannattaa olla onnellinen toisten puolesta ja tarttua hyviin hetkiin. Huonot hetket ja tunteet menevät ohitse nopeammin, jos näkee ympärillään arvostettavat asiat ja keskittyy niihin. Kannustaminen ja onnistumisista kehuminen antaa voimaa ja ruokkii onnellisuutta. Tiimissämme on tänä vuonna ollut mielestäni parempi ilmapiiri. Syksyllä koin ilmapiirimme usein negatiiviseksi ja tuntui, siltä ettei innostusta saanut näyttää muille. Keväällä olemme huomanneet, että yksilöt ovat innoissaan omista projekteistaan ja saavat toteuttaa itseään vapaammin. Uskon, että tästä seuraa vielä jotain merkittävää. Harjoittelemme vielä tiiminä tunteiden ja tekemisen tasapainoa. Uskon, että läsnäololla ja kuuntelemisella on suuri merkitys kohtaamisissa. Toisten tiimiläisten projekteista kiinnostuminen antaa intoa ja motivaatiota jatkaa eteenpäin.

Viisas organisaatio sallii haavoittuvuuden

Työntehokkuus ja jaksaminen ei ole perusta hyvälle yritykselle. Ymmärrys siitä, että jokaisella on hyvä olla antaa tutkitusti myös parempia tuloksia. Itseltä vaatii paljon rohkeutta ottaa yhteisessä hetkessä esiin jokin itseään koskettava asia tai kertoa omista fiiliksistä. Järvilehdon mukaan myös ilon tunteen näyttäminen on jännittävää. Onko minulla oikeus olla iloinen, jos muut eivät ole? Kyllä on! Työyhteisö, joka sallii negatiivisten tunteiden näyttämisen, sallii myös ilon tunteet ja innostuksen. Olemme mielestäni Apajassa käyneet läpi vaiheen, jolloin ei ollut ok kertoa negatiivisista kokemuksista tai näyttää turhautumista. Tämä vaihe näkyy vielä. On yhä jännittävää kertoa hyvistä fiiliksistä tai näyttää spontaanisti innostusta. Viisas organisaatio antaa tilaa sekä positiivisille että negatiivisille tunteille.

Kiitos Sinä!

Keskustelimme muutaman tiimiläisen kanssa kiitoksen sanomisesta toiselle. Huomasimme, että harvoin muistamme kiittää toisiamme tehdystä työstä. Helposti jäämme odottamaan kiitosta, mutta emme ymmärrä antaa sille tilaa. Kiitoksella voi olla suuri merkitys työn tai oman roolin kokemiseen tärkeänä. Kiitollisuutta kannattaa viljellä työyhteisössä, sillä se lisää positiivista energiaa ja varmasti myös mielekkyyttä tehdä työtä. Kiitos voi auttaa arvostuksen tunteen saavuttamiseen ja lisää näin työn mielekkyyttä. Huomaan itsestäni, että minulle on tärkeää muiden arvostus työtäni kohtaan. Mikäli tekemäni työ koetaan tärkeänä, saan siitä lisää motivaatiota ja intoa tehdä työtä tehokkaasti jatkossakin.

Yhteinen työ yhdistää

Yhteinen työ on tehtyä työtä yhdessä ja yhteisössä. Sanna Wenströmin mukaan energisoivat vuorovaikutussuhteet lisäävät myös innostusta. Toiminta, vuorovaikutus ja tunteet ovat voimavara yhdessä työskentelyyn. Toisinaan työtä tehdään yksin, mutta etenkin tiimissä teemme paljon vuorovaikutusta vaativaa yhteistyötä. Myönteisen sävytteinen työ lisää elämään tyytyväisyyttä myös työn ulkopuolella. Olen kamppaillut tiimissä merkityksellisyyden löytämisen kanssa. Merkitykselliseksi koettu työ lisää tuloksia ja antaa kokemuksen yksilön tärkeydestä. Merkitystä omaa työtä tai roolia kohtaan voi luoda myös itse pohtimalla omia vahvuuksia ja kokemustaan työstä. Uskon, että itselle tärkeintä on toteuttamisen vapaus ja arvostuksen ilmapiiri.

Jokaisen tiimiläisen työ on tärkeää ja arvostettavaa. Wenströmin mukaan työn kokeminen osaksi itseä luo tavoitteille henkilökohtaisemman vastuun. Merkityksellinen työ vahvistaa myös yksilön suoriutumista. Koen, että tiimin kannattaa tehdä yhdessä muutakin kuin töitä. Yhteinen työ voisi Apajalle merkitä tällä hetkellä rentoa yhdessäoloa, sillä se lisäisi varmasti myös yhteenkuuluvuutta. Yhteisöllisyys ja merkityksellisyys sitouttavat yksilöitä ja johtavat organisaation kohti parempia tuloksia yhdessä. Yhteinen työ alkaa arvostamisesta ja jokaisen ainutlaatuisen kyvykkyyden tunnistamisesta ja tunnustamisesta.

Olen monta viikkoa takkuillut esseiden kirjoittamisen kanssa ja tämä essee sai minut innostumaan kirjoittamisesta jälleen. Itsensä vapauttaminen omista tottumuksista tai vaatimuksista antaa mahdollisuuden kiinnostua ja innostua. Toivottavasti esseeni avulla oivalsit jotain innostuksesta ja sen tärkeydestä.

Lähteet:

Wenström S. 28.1.2017. Yhteinen työ on enemmän. Luettu 20.2.2020.

https://luontaisettaipumukset.fi/2017/02/01/yhteinen-tyo-on-enemman/

Launonen R. 7.11.2017. Innostuksen johtaminen on sekä vapauden että tuen antamista työntekijöille. Luettu 20.2.2020.

https://filosofianakatemia.fi/blogi/innostuksen-johtaminen-on-seka-vapauden-etta-tuen-antamista-tyontekijoille/

Järvilehto M. 18.2.2020. Neljä faktaa innostuksen johtamisesta. Luettu 20.2.2020.

https://filosofianakatemia.fi/blogi/nelja-faktaa-innostuksen-johtamisesta/