Tampere
21 Apr, Wednesday
8° C

Proakatemian esseepankki

Innostaminen – vakavasti otettava työelämäntaito vai liirumlaarumia?



Kirjoittanut: Jenna Tirkkonen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Innostus - Myötämanipuloinnin aakkoset
Pauli Aalto-Setälä
Mikael Saarinen
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

        Innostaminen – vakavasti otettava  työelämäntaito vai liirumlaarumia?

 

Olen itse synnynnäinen innostuja. En ole koskaan ajatellut sen olevan ominaisuus, jota meillä kaikilla ei ole, ja jota oikeasti kaivataan työyhteisöissä. Koen innostuksen ja innostamisen yhtenä suurimmista vahvuuksistani. Kun innostun jostakin, se näkyy pitkälle. Innostuminen vaatii huomion ja energian suuntaamista juuri tähän hetkeen ja siihen, mikä meille on tärkeää, ei niinkään tietoa ja vahvaa motivaatiota. Innostuksen aikaansaamiseksi tarvitaan uteliasta mieltä, uutteraa panostamista ja kykyä iloita ja nauttia pienistä saavutuksista; useiden asiantuntijoiden mukaan luonnostaan tähän kuitenkin pystyvät vain alle viisivuotiaat lapset. Innostus on aina myös vaikuttamista (Aalto-Setälä, Saarinen 2014, 49). Tässä esseessä pureudun siihen, mitä on innostava kulttuuri työyhteisössä ja kuinka sitä tulisi vaalia.

”Innostus on energiaa, jolla yhteisön taidoista ja tahdosta syntyy jotain merkittävää” – Mikael Saarinen  

Innostava kulttuuri työpaikalla rakentuu hyvin yksinkertaisista osista; siitä, että yhteisössä jokaisella on lupa olla oma itsensä, vastuun lisäksi myös valtaa on delegoitu ja yhteisöllä on aidosti jäsenten toimintaa ohjaavat arvot (Aalto-Setälä, Saarinen 2014, 129). Innostavan kulttuurin pohjana toimivat siis yhteiset arvot ja sen päälle rakennetut oikeudenmukaiset käytännöt. Innostavan työyhteisön arvoissa tulisi Aalto-Setälän ja Saarisen mukaan olla innostumisen elementtejä, kuten vuorovaikutuksen vahvistaminen, tunteiden tasapainoinen ilmaiseminen sekä oikeudenmukaisuuden ja sanavapauden korostaminen. Myös selkeät tavoitteet ovat kirjan mukaan olennainen osa innostavaa kulttuuria. Onhan vaikeaa innostua mistään, jos ei tiedä mitä kohti ollaan menossa. Innostavassa työyhteisössä on paljon vapauksia ja vähemmän sääntelyä ja valvontaa, samalla kuitenkin perusasioiden on oltava kunnossa. Työpaikalla on tärkeää tietää, mitä työntekijöiltä odotetaan, miten heitä mitataan, kuinka he voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan tavoitteiden saavuttamiseen ja kuka on esimies (Aalto-Setälä, Saarinen 2014, 131).

”Innostavassa yhteisössä on vastaanottamisen ilmapiiri” – Olavi Uusivirta

Innostukseen työyhteisössä voidaan liittää positiivisten tunteiden ja innostuksen näyttäminen toisille, positiivisen asenteen ylläpitäminen, muiden tukeminen ja muista välittäminen. Kaikki nämä lisäävät luonnollisesti hyvää henkeä työyhteisössä. Työssä innostuminen on jokaisen asia ja jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen; innostunut työyhteisö rakentuu tietysti innostuneista yksilöistä. Innostavassa yhteisössä juhlitaan yhdessä onnistumisia ja voidaan kertoa avoimesti myös epäonnistumisista ja ongelmista. (Aalto-Setälä, Saarinen 2014, 133). Työn imua ja innostuneisuutta kokevat parhaiten työntekijät, jotka kokevat merkityksellisyyttä työstään, heidän on hyvä olla työssään ja heitä johdetaan oikein. Työssä innostumiseen vaaditaan lisäksi Lerssi-Uskelin, Vanhalan & Vähätiiton luoman Työssäinnostumisen mallin mukaisesti luottamusta, rohkeutta, luovuutta, avoimuutta, arvostusta, sitoutumista, positiivisuutta ja vastuunkantoa. Mallin mukaan  työssä innostuminen koostuu innostavista ja luovuutta tukevista puitteista, yhdessä osaamisesta, innostavasta työstä, me-hengestä ja hyvistä työyhteisötaidoista. (Lerssi-Uskelin, Vanhala & Vähätiitto 2011, 7.)

Innostuneet työntekijät nauttivat työstään, haluavat pysyä nykyisessä työpaikassaan ja jatkaa työuraansa pidempään. He ovat aloitteellisia työyhteisössään ja työssään, ottavat vastuuta, haluavat oppia ja kehittyä tekemättä sitä kuitenkaan oman terveytensä kustannuksella; työ ja muu elämä rikastuttavat toisiaan. Hyvässä työssä työstä saa riittävästi voimavaroja ja niitä myös vahvistetaan. (Lerssi-Uskelin, Vanhala & Vähätiitto 2011, 8.) Innostuneet työntekijät pääsevät luonnollisesti parempiin tuloksiin ja he ovat työn imussa. Työssä innostumisen perustuksena toimii työpaikan sujuva arki; kuten aiemmin mainittu, jokaiselle selkeät tavoitteet, kunnolliset työvälineet, kehittymismahdollisuudet, riittävä motivaatio työhön – kahvitaukoja unohtamatta; kun arki sujuu, on helppoa lähteä tavoittelemaan jotain suurempaa. Innostuminen ja innostaminen ei siis olekaan sitä hattaraa ja diipadaapaa, vaan oikea, tavoittelemisen arvoinen tila työyhteisöissä!

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close