Tampere
26 Jan, Tuesday
0° C

Proakatemian esseepankki

Immateriaalioikeuden perusteet



Kirjoittanut: Jesse Pihkanen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Immateriaalioikeuden perusteet
Pirkko-Liisa Haarman
Marja-Leena Mansala
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Aglin parissa olen törmännyt useasti kysymyksiin, onko brändi ja kuosit suojattuja. On valitettavaa myöntää, että näin ei tällä hetkellä ole. Immateriaalioikeuksien viidakko on laaja, eikä se ole usein kovinkaan yksiselitteinen. Tavaramerkki tai kuosien suojaaminen on usein myös hintavaa ja vaatii aikaa ja henkilön, jolle prosessi on tuttu. Aglilla tähän ei toistaiseksi siis ole ollut resursseja. Uskon, että monelle muulle Proakatemialla toimivalle brändille immateriaalioikeuksien perusteet ovat hieman unohtuneet ja hakusessa. Mitä immateriaalioikeudet siis ovat?

Yksinkertaisuudessaan immateriaalioikeudet ovat yksinoikeuksia, joilla turvataan henkisen työn tulosten taloudellinen hyödyntäminen. (Haarman & Mansala 2012, 15). Haarmanin ja Mansalan mukaan yksinoikeus on pikemminkin kielto-oikeus. Mikäli työn tulosta saa laillisesti hyödyntää, voi yksinoikeuden haltija kieltää hyödyntämisen muilta. Tämä takaa työn tuloksen taloudellisen kontrolloinnin. Immateriaalioikeuden kohteena on aina henkinen pääoma. Se ei siis ole käsin kosketeltavissa. Erona tähän on siis perinteinen omistusoikeus, jonka kohde on konkreettinen esine. Yksinkertaisesti esimerkkejä mukaillen voidaan aisaa hahmottaa seuraavasti. Jos henkilö omistaa maata, on hänellä oikeus tehdä maalle mitä vain. Esimerkiksi kasvattaa metsää tai kylvää satoa. Kiinteistön omistaja saa puolestaan remontoida kiinteistöä tai vuokrata sitä eteenpäin. Henkisen pääoman rajat ja määräämisvalta ei ole näin yksiselitteistä.

Immateriaalioikeus jaetaan kahteen pääryhmään: tekijänoikeuteen ja teollisoikeuteen. Näistä tekijänoikeus linkittyy luovaan työhön ja syntyy aina automaattisesti kun teos on luotu. Tekijänoikeus liitetäänkin usein muusikoiden, taiteilijoiden ja kirjailijoiden töihin. Teollisoikeudet ovat puolestaan teknisiä ja edellyttävät pääsääntöisesti rekisteröintiä. Teollisoikeudet siis suojaavat esimerkiksi mallia, keksintöä tai yrityksen tunnuksia. (Haarman & Mansala 2012, 16).
Muutamia esimerkkejä näistä ovat:

Toiminimioikeus, joka suojaa elinkeinoharjoittajan käyttämää nimeä.
(Ei saa olla liina harhaanjohtava, vaan yksilöllinen.)
Tavaramerkkioikeus, joka suojaa tavaran tai palvelun tunnusta.
(Erottamiskykyinen, ei sekoitettavissa muihin merkkeihin.)
Patentti, joka suojaa keksintöä.
(Uusi ja olennaisesti tunnetusta tekniikasta erottuva.)
Mallioikeus, joka suojaa esineen ulkomuotoa.
(Uusi ja yksilöllinen.)

Yritys tai henkilö, jonka hallussa immateriaalioikeudet ovat, voivat siis hyödyntää oikeuksiaan soraan omassa elinkeinotoiminnassa. Immateriaalioikeudet on mahdollista myös luovuttaa eteenpäin toiselle henkilölle tai yritykselle, joko kokonaan tai osittain. Jos oikeudet luovutetaan osittain, on kyseessä useimmiten lisenssi. Lisenssi on yleensä rahallinen korvaus siitä, että kyseistä oikeutta voidaan hyödyntää omassa työskentelyssä. Esimerkiksi Coca-Colalla on lisenssejä, jotta juomaa voidaan valmistaa ympäri maailmaa, eikä sitä tarvitse rahdata pelkästään Yhdysvalloista.

Miksi immateriaalioikeudet ovat sitten yrityksille tärkeitä? Immateriaalioikeudet muodostavat yrityksen strategian, toiminnan ja kehityksen kannalta tärkeän kehyksen. Leijonanluola on ohjelmana varmasti monille tuttu. Ohjelmassa sijoittajat usein kysyvät tuotteen patentista. Sijoittajien kannalta on oleellista, onko yrityksen innovatiivinen ratkaisu patentoitu tai suojattu muulla tavoin. Mikäli sijoittaja sijoittaa yritykseen ison summan rahaa, haluaa hän varmistaa, ettei vastaavaa tuotetta tupsahda markkinoille samaan aikaan. Immateriaalioikeudet siis luovat yritykselle kilpailuedun. (Haarman & Mansala 2012, 18). Yksinoikeuksien hyödyntämistavat voivat vaihdella yritysten välillä. Hyödyntämisessä on aina kaksi puolta. Hyödyntääkö yritys omia oikeuksiaan vai käyttääkö se jonkun muun yksinoikeuksia. Eli yritys voi olla sekä lisenssinantaja että lisenssinsaaja.

Proakatemian projekteja pohtien tärkein oikeus lienee tunnus- tai tavaramerkkioikeus. Se yksilöi yritykseen sekä sen tuotteisiin ja palveluihin liittyvät oikeudet. Yrityksen intressi on huolehtia, että ainoastaan se itse voi hyödyntää toiminimeään, tavaramerkkiään ja esimerkiksi verkkotunnustaan. Keskustelimme Aglin immateriaalioikeuksista Red Brick Acceleratorissa syksyllä 2019 alan asiantuntijan kanssa. Aglin tilanteessa oikeudet eivät olleet helposti määriteltävissä, sillä periaatteessa kuoseja ja logoamme suojaa tekijänoikeus, koska ne ovat itse taiteilijan piirtämät, eivätkä esimerkiksi ole netistä kopioituja. Myös Aglin logon fontti on itse luotu. Tiedostan hyvin, että meillä ei kuitenkaan ole varsinaista kilpailuetua, vaikka kuosimme ovatkin suojattu tekijänoikeudella. Kuka tahansa voi tehdä vastaavia kuoseja hieman erilaisella tyylillä. Sukkamarkkinoilla esimerkiksi HappySocks on suojannut logonsa, mutta vastaavanlaisilla kuoseilla löytyy sukkia myös mm. H&M valikoimista. Vaatteiden osalta asia onkin hieman monimutkainen. Vaatebrändien, ja monien muidenkin tuotteiden markkinoilla etu syntyy alkuun erilaisuudesta ja asiakkaista. Kun kilpailua ja vastaavia tuotteita tupsahtaa pian markkinoille, on yrityksellä kuitenkin pieni etumatka kilpailijoihinsa. Yrityksen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää muistaa, että asiakas on myös pidettävä tyytyväisenä. Laadun, asiakaspalvelun ja myös hinnan on vastattava oletuksia, muuten asiakas siirtyy helposti kilpailijan vastaavaan tuotteeseen.

Matkapuhelinmarkkinoilla, erityisesti Android-käyttöjärjestelmää hyödyntävillä brändeillä kilpailu käy jatkuvasti kuumana ja uuden innovaation keksineellä yrityksellä voi olla hetkellinen etu kilpailijoihin nähden. Markkinoille ovat kuitenkin tunkeneet ns. flagship killerit, eli lippulaivamallien tappajat. Näistä puhelimista löytyy usein vastaava teknologia, mutta hinta saattaa olla puolet hyvin brändätyistä puhelinmerkeistä. Tästä eroavaisuutena Apple on poikkeus, sillä se erottuu kilpailijoistaan eri käyttöjärjestelmällä ja näin ollen suojattua käyttöjärjestelmää voidaan pitää kilpailuetuna.
Suosittelen jokaista pohtimaan oman projektin haavoittuvuuksia juuri oikeuksien näkökulmasta. Suomikaan ei ole turvallinen lintukoto, jossa joku ei törkeästi varasta huikeaa liikeideaa. Erityisesti ulkomaille suunnatessa on tärkeää selvittää oman yrityksen oikeudet ja suojata ne hyvin.
Immateriaalioikeuksiin voit tutustua mm. https://www.prh.fi/fi/tietoa_prhsta/palvelut/prh_koulutuspalvelut/ipr-tietoa_pk-yrityksille.html

Lähteet:
Haarman & Mansala – Immateriaalioikeuden perusteet. 2012 Talentum

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close