Tampere
12 Aug, Friday
20° C

Proakatemian esseepankki

Ilmiönä: Akaa-Volley



Kirjoittanut: Kasimir Vuorinen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

yksilöessee 2 ep

 

Ilmiönä: Akaa-Volley

 

 Johdanto

 

Vuonna 1991 lyötiin jossakin Viialan perukoilla kättä päälle siitä, että seura nimeltä A-Volley laitetaan pystyyn. Seuran alkuajoista lähtien, lentopallo on ollut keskiössä. A-Volley on panostanut vahvaan juniori toimintaan, joka loi pohjan valoisalle tulevaisuudelle.

 

Vuonna 2007 rakenteellinen muutos heilautti Toijalan kaupunkia ja Viialan kuntaa, kahdesta syntyi yksi, syntyi uusi kaupunki nimeltään Akaa. Osittainen rakennemuutos koko Suomen tasolla, jonkinasteisesta palveluiden keskittämisestä osui varmasti myös osa syyksi tähän Etelä-Pirkanmaalaisen kunnan ja kaupungin yhdistymiseen.

 

Vuonna 2010 tehtiin tavallaan pieni mutta tulevaisuuden laseilla nähtynä suuri rakenteellinen muutos seuratasolla, kun A-Volley ry:stä eriytettiin vielä Akaa-Volley ry, joka silloin perustajien mielissä nähtiin jo enemmän tai vähemmän lentopallon Mestaruusliiga seurana, vaikka iso unelma Akaalla toteutui ’’vasta’’ 2017, liiganousun toteutuessa. Akaa-Volley on siis lentopallon erikoisseura Akaassa.

 

Oma palani kakkua

 

Kesäkuussa 2021 puhelimeni soi ja soittajana oli Akaa-Volleyn päävalmentajaksi juuri kuukautta aiemmin valittu Olli Kunnari. Hän esitti omasta ja seuran puolesta kiinnostuksen siitä, että allekirjoittanut haluttaisiin Akaalle paikalliseen ylpeyteen Akaa-Volley:n riveihin pelaamaan tulevaksi kaudeksi. Muutaman puhelun ja viestiketjun jälkeen kävi selväksi, että Akaa-Volley on kauden 2021–2022 seurani lentopallon Mestaruusliigassa.

 

Täytyy sanoa, että onnekseni päädyin Akaalle pelaamaan, sillä se oli näin muutama viikko kauden päättymisen jälkeen ajateltuna erittäinkin oikea valinta. Tätä jälkiviisautta puoltavana asiana todettakoon, että Akaa-Volleyn takana on vahva yhteisö, joka saa asioita aikaan.

 

Yhteisössä on voimaa

 

Monessa urheiluseuran ja etenkin lentopalloseuran toiminnassa mukana olleena voin sanoa vain sen, että hyvin nopeasti pystyy huomaamaan, ollaanko seurassa yhteisöllisiä vai ei. Ainakin Akaa-Volleyn tapauksessa tilanne selkiytyi itselle nopeasti. Seura on elinvoimainen ja sen takana on vahva yhteisö, joka koostuu monista kymmenistä ihmisistä. Ja mikä tärkeintä se ennen kaikkea puhaltaa yhteen hiileen. Tekemiselle on asetettu tavoitteet, mutta niihin suhtaudutaan oikealla asenteella. Kuvailisin tätä siten, että kaikessa tekemisessä on riittävä vakavuus mutta se ei missään tapauksessa ole väkisin hampaat irvessä vääntämistä. Siitä ei usein seuraa mitään hyvää, vain paha mieli jokaiselle toiminnassa mukana olevalle.

 

Tietysti nopeasti saattaa herätä mieleen kysymys, että jos kerran yhteisö on vahva ja yhtenäinen, miten se sitten näkyy ulospäin? Ensimmäisenä asiana nostaisin tavat, enkä tässä nyt ainakaan viimeisenä tarkoita käytöstapoja. Eli esimerkiksi kun pelaajat ja talkoolaiset näkevät toisiaan kaupungilla ruokakaupassa, aina tervehditään ja usein myös pysähdytään juttelemaan vaikkapa viimeisimmästä pelistä. Eli tarkoitan, että yhteisön toiminta ei ole paikkaan sidottu vaan yhteisö koetaan omaksi myös pelihallin ja toimiston ulkopuolella.

 

Toiseksi talkoolaisten eli vapaaehtoisten määrä on huomattava. Nykymaailman menossa on paljon pohdittu esimerkiksi suomalaisessa yhteiskunnassa sitä kulttuuria, että kärjistäen esiteltynä tullaan pienestäkin tehdystä työstä ensimmäisenä käsiojossa vaatimaan korvausta. Jos mietitään asiaa juuri Suomessa, joka tuhansien ja taas tuhansien järjestöjen ja seurojen maa, toiminta ei olisi ikinä niin laajaa ilman lukemattomia talkoo- ja vapaaehtoistyötunteja. Esimerkiksi juuri Akaa-Volleyn toiminnassa on tällä hetkellä mukana vahva ja runsas joukko pyyteettömiä talkoolaisia, jotka haluavat kuulua innostavaan yhteisöön ja tekevät työtä seuran eteen ilman välitöntä vaadetta rahallisesta korvauksesta.

 

Kauden urheilullinen kulku

 

Kaudelle 2021–2022 Akaa-Volleyn Mestaruusliiga joukkue asetti kovat tavoitteet. Joukkue itse tiesi, että kasassa on hyvä joukkue, joka on lähtökohtaisesti valmis taistelemaan kirkkaimmasta mitalista. Sekä Suomen Cup, että Mestaruusliigan mestaruudet kiinnostivat ja olivat joukkueella mielessä alusta asti. Kausi eteni vaiherikkaasti aina joulukuulle, jolloin pelattiin joulukuun puolen välin tietämillä Suomen Cup – puolivälierä Kokkolan Tiikereitä vastaan. Tuo peli valitettavasti hävittiin niukimmalla mahdollisella tavalla 3–2 viimeisen erän päättyessä kahden pisteen erolla 15–13 kotijoukkueelle. Pettymys oli lievästi sanottuna suuri.

 

Tästä sisuuntuneena joulun jälkeen alkoi peli jälleen luistaa ja joukkue hitsaantui vielä enemmän yhteen muutamien vastoinkäymisten saattelemana. Koko lentopalloyhteisön onneksi koitti ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen pudotuspelikevät, jossa yleisö oli livenä läsnä ja ihan oikeasti fyysisesti paikan päällä! Tämä tarkoitti myös Akaalla sitä, että Toijalan Monitoimihalli pääsi jälleen oikeuksiinsa ja Akaa-Volleyn todella äänekkäät fanit pääsivät vauhtiin.

 

Pudotuspelikevät startattiin perinteikästä Raision Loimua vastaan. Loimulla oli muutaman kovan ulkomaalaisvahvistuksen saattelemana hyvä joukkue jalkeilla. Tiukasta sarjasta jatkoon kuitenkin Akaa otteluvoitoin 3–1.

 

Välierissä vastaan asettui hallitseva mestari VaLePa Sastamalasta. Tällä kertaa hallitsevan mestarin kovuus oli liikaa, vaikka kotiottelussa oltiin lähellä isoa paukkua otteluvoiton muodossa.

 

Välierien jälkeen tärkein asia oli koota rivit ja suunnata katseet pronssiottelusarjaan. Vastaan asettui saviseudun lippulaiva Hurrikaani Loimaalta. Ottelusarjassa oli pronssimitalin lisäksi myös mukavat panokset henkilökohtaisella tasolla, sillä synnyinseudun joukkue ja entinen seurani oli vastassa. Ensimmäinen ottelu Loimaalla vielä hävittiin 3–2 mutta sen jälkeen tiedettiin, että pystytään mahtavan kotiyleisömme edessä parantamaan otteitamme.

 

Yhteisölle yhteinen palkinto: Mitali!

 

Ja näinhän siinä myös kävi. 2. osaottelu päättyi meidän hyväksi puhtaasti 3–0 ja oli aika 3. osaottelun, joka sinetöisi molempien joukkueiden kauden ja oli varmuudella kauden viimeinen peli. Mylvivän kotiyleisön edessä, joukkueemme hoiti homman kotiin ottelulukemin 3–1 ja näin ollen Akaa-Volleyn seurahistorian ensimmäinen mitali oli varma. Sillä hetkellä ymmärsin, että kyseessä oli koko yhteisön iso palkinto, kun alusta eli vuodesta 1991 lähtien toiminnassa mukana olleet henkilöt tuulettavat ilon kyynelien kera. Koko yhteisön ja 16 467 (2021) asukkaan Akaan kaupungille valtavan hieno palkinto.

 

 

Lähteet:

 

https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?active1=020&year=2021

 

https://www.mestaruusliiga.fi/uutiset/akaa-volleyn-neljas-kausi-mestaruusliigassa-toi-pronssimitalin.html

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close