Tampere
26 Sep, Sunday
12° C

Proakatemian esseepankki

Ilmastonmuutos on täynnä talouskysymyksiä



Kirjoittanut: Jasmiina Servo - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Yhteen hiileen. Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja mitä me voimme sille tehdä?
Ilmastonmuutos lisää Suomen sateisuutta
Marjo Heiskanen
YLE Uutiset
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Ilmastonmuutos on täynnä talouskysymyksiä

Talous ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa. Taloudellista kasvua tavoitellaan ja odotetaan länsimaissa varhain teollistuneissa yhteiskunnissa. Teollisen tuotannon lisääminen on merkinnyt näihin päiviin saakka hiilidioksidipäästöjen kasvua. Samaan aikaan on opittu, että taloudellinen toimeliaisuus ei saa eikä voi enää tarkoittaa kohoavia hiilidioksidipäästöjä. (Heiskanen 2020, 143.)

Esseen tavoitteena on laajentaa ilmastonmuutosajattelua omista päivittäisistä isoista ja pienistä ilmastoteoista. Esseessä korostuvat ilmastonmuutoksen vaikutukset talouteen. Mitä tekemistä maailmantaloudella on ilmastonmuutoksen kanssa? Mitkä ovat ilmastonmuutokset tärkeimmät talouskysymykset? Entä, onko ilmastonmuutoksen vaikutuksien jakautuminen taloudellisesti tai moraalifilosofisesti reilua?

 

Ilmastonmuutoksen tärkeimmät talouskysymykset

Ympäristöpolitiikan arviointiin ja energiakysymyksiin erikoistuneen taloustieteilijän, Maria Laukkasen mukaan (Heiskanen 2020, 138-139) tärkeimmät ilmastonmuutokseen kytkeytyvät talouskysymykset ovat:

  1. Tutkimuskentän painavin kysymys on se, miten saadaan kaikki maat tai mahdollisimman suuri joukko mukaan vähentämään päästöjä. Haastavaa asiassa on ratkaista, kuinka saada päästöjen hinnoittelu kattavaksi. Tieteen näkökulmasta ideaalia olisi kaikille maille yhteinen hiilivero, mutta käytännöntasolla ei ole tietoa onnistuisiko sellaisen järjestäminen.

 

  1. Tulee selvittää, kuinka vaikuttavia ilmastotoimet käytännössä ovat. Miten paljon ja kuinka nopeasti niillä saadaan kohennusta aikaiseksi. Kun läheskään kaikki maat eivät tee konkreettisia ilmastotoimia tulee miettiä, onko yksipuolisilla ilmastotoimilla mahdollisesti joitain ei-toivottuja seurauksia. Esimerkiksi, kun eri maan toimijat kilpailevat globaaleilla markkinoilla. Tutkimusten mukaan alustavasti voidaan todeta, ettei tähänastinen ilmastopolitiikka ole vaikuttanut kielteisesti teollisuuteen. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, miten energiatuotannon rakenteen muutos vaikuttaa työpaikkoihin eri alueilla.

 

  1. Suuria kysymyksiä herättää oikeudenmukainen siirtymä. On epäselvää, pystytäänkö kaikki taloudelliset muutokset kompensoimaan vai jääkö väistämättä häviäjiä. Kompensointia on vaikea pohtia, koska ilmastotoimet saattavat vaikuttaa esimerkiksi alueellisesti hyvin eri tavoin. (Heiskanen 2020, 139.)

 

Ilmastonmuutokset taloudelliset edut ja haitat

Erilaiset ennusteet kertovat siitä, kuinka monet kymmenet tai sadat miljoonat ihmiset joutuvat lähtemään kotiseuduiltaan ilmastopakolaisiksi. Mikäli ihminen joutuu pakenemaan ilmasto-oloja, joutuu hän todennäköisesti jättämään myös oman ammattinsa. Ilmastonmuutos siis luo myös lisää taloudellista epätasa-arvoa. Meren pinnan nousu, kärventävä kuumuus ja aavikoituminen lisääntyvät. Kärventävä kuumuus lisää huonoja ruokasatoja, maastopaloja ja hellekuolemia. Tämä puolestaan lisää nälänhätää, tuhoutuneita asuntoja ja levottomuuksia. (Heiskanen 2020, 140-141.)

Samaan aikaan joku muu kärsii ilmastonmuutoksesta, kun Suomi saattaa hyötyä siitä esimerkiksi lämmön lisääntymisestä metsien kasvaessa yhä nopeammin. Hyöty on kyseenalainen, koska jossain muualla maailmassa samaan aikaan maa-alueita käy elinkelvottomiksi. Onko oikein iloita oman maan kohonneesta tilanteesta, kun samaan aikaan kokonaisia saarivaltioita jää veden alle ja ennestään kuumat alueet paahtuvat yli viidenkymmenen asteen superhelteissä tai kärventyvät maastopaloissa? Ilmastonmuutos uhkaa eniten alueita, joilla ei ole suurimmat kasvihuonepäästöt per asukas. (Heiskanen 2020, 144, 147.)

Etelä-Suomessa on menossa YLE uutisten mukaan (2020) mittaushistorian lämmin vuosi ja tänä vuonna on ollut tavallista enemmän ilmastonmuutoksen merkkejä. Sademäärät ovat kasvaneet, joka tarkoittaa suuria lumikertymiä pohjoiseen Suomeen. Lämpötilan ollessa plussan puolella sademäärät näkyvät sateen lisääntymisenä. Vaikka puiden kasvukausi pitenisi, ovat olosuhteet metsäteollisuudesta riippuvaiselle maalle haastavat. Ei ole talvikautena maassa routaa, koko ajan sataa ja on märkää. Suomessa entistä lämpimämpi ilmasto voi näkyä maatalouden kasvuna, koska lämpökausi on silloin pidempi. Ilmastonmuutoksen edessä riskit kasvavat; esimerkiksi puille uhkana ovat uudet tuholaiset.

Ilmasto-osaaminen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisyritykset todennäköisesti synnyttävät uusia työpaikkoja ja joillekuille hyvää bisnestä. Todennäköistä on myös, että moni vanha ala häviää tai muuntuu aivan toiseksi fossiilisista polttoaineiden luopumisen edetessä. Vallan linnakkeet, jotka omia taloudellisia voittojaan turvatakseen pyrkivät hidastamaan tai estämään kestävyysmuutosta ovat todellisia ilmastopahiksia. Yleisesti nykyään tällainen liiketoiminta koetaan niin halveksuttavaksi, että kuluttajat ostoboikoteilla ja muulla painostuksella siivittävät haluttomimmatkin uusille urille. (Heiskanen 2020, 143.)

 

Taloustiede ilmastokysymysten ratkaisussa

Mikrotaloustieteisiin erikoistuneen taloustieteilijän Matti Liskin mukaan (Heiskanen 2020, 149-151) taloustiede voi auttaa seuraavilla tavoilla ilmastokysymysten ratkaisemisessa:

  1. Suurin haaste on, että meiltä puutuu riittävän vahva arkkitehtuuri, jonka puitteissa maat voisivat neuvotella yhteisen ongelman ratkaisemisesta. Erityisvaikeutta ilmastoneuvotteluissa aiheuttaa se, että hyöty on haittojen mahdollisimman pieni tuleminen. Uhan ollessa välitön ja konkreettinen, se ymmärretään uhaksi. Ratkaisut eivät tule ulkoapäin vaan ne pitää yhdessä löytää.

 

  1. Ilmastoneuvotteluissa sopimuksien tekovaiheessa täytyy päättää, kuinka tavoitteisiin päästään. On taloudellinen kysymys, kielletäänkö polttomoottorit tai kivihiilen polttaminen vai tehdäänkö siitä jokaisen ihmisen oma päätös ohjaten sitä esimerkiksi veroin tai päästökaupoin. Veroissa huonopuoli on, että se osuu kaikista suurimmin pienituloisen varoihin verrattuna suurituloisiin. Suora kielto voi puolestaan estää uusien innovaatioiden kehitystä. Esimerkiksi tilanteessa, jossa vain sähköautot olisivat sallittuja ei kannattaisi muuta vähäpäästöistä liikkumismuotoa kehittää. Taloustiede voi auttaa taloudellisien ohjausinstrumenttien valinnassa, jotta sudenkuopat vältetään.

 

  1. Suuri taloudellinen ja moraalifilosofinen kysymys on oikeudenmukaisuus. Ilmastonmuutoksen hillinnän taloudelliset ohjauskeinot jakavat rahaa ja kustannuksia eri tavoin yritysten ja kuluttajien kesken. Taloustieteen näkökulmasta vielä haastavampi kysymys on, miten hyödyt ja kustannukset jakautuvat sukupolvien kesken. Jakajina on ihmisiä, joita ei ole vielä olemassa. Ihmiskunta tekee nyt paljon valintoja, joilla epäsuorasti kerrotaan lapsenlapsiemme ja heidän lapsiensa välittämisestä. Ilmastonmuutoskehitys jatkuu satoja vuosia, vaikka päästöt leikattaisiin heti pois. Ajattelu täytyy suunnata myös kauas ihmisiin, jotka elävät kahdeksansadan vuoden päästä.

 

Proakatemia suunnannäyttäjänä

Politiikan saralla ilmastokysymyksien eteneminen tuntuu olevan melko hidasta ja sitä saisi tosissaan jouduttaa. Silti yrittäjänä on sellainen olo, että sitä ei voida jäädä odottamaan. Ei mielestäni ylipäätään kenenkään kannata odottaa, että suurempi taho tekee asian eteen jotain. Meillä jokaisella on päivittäin mahdollisuus valita. Yrittäjillä on tulevaisuuden ilmastoon liittyvien talouskysymysten kannalta merkittävä asema, esimerkiksi erilaisten innovaatioiden keksimisen myötä. Yritykset voivat omalta osaltaan ennalta ehkäistä ilmastonmuutosta, siitä syntyvää taloudellista ja moraalifilosofista epäreiluutta.

Proakatemialta voi tulevaisuudessa valmistua ilmastomuutoksen huomioon ottavia yrittäjiä ja yrityksiä. Sitä tapahtuu tätä nykyä jo enenemissä määrin. Proakatemian visio on olla yrittäjyyden esikuva ja mielestäni yksi keino näyttää esikuvana olemista on ottaa huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloushaasteet. Se edellyttää tiedossa ajantasalla pysymistä, kykyä luopua vanhasta ja luoda uutta sekä päidemme yhteenlyömistä myös Proakatemiakuplan ulkopuolella olevien ihmisten kanssa. Ehkäpä ilmastonmuutoksesta saisi Proakatemian vapaasti valittaviin opintoihin mainion osion? Tulevaisuudessa tarvitaan ilmastonmuutoksen ehkäisemisen ja ilmastotekojen prionäärejä, jotka ymmärtävät myös talouden merkityksen kuviossa.

 

Lähteet

 

Heiskanen, M. 2020. Yhteen hiileen. Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja mitä me voimme sille tehdä. 1. painos. Helsinki: Tammi.

Yle Uutiset. 2020. Ilmastonmuutos lisää Suomen sateisuutta. Julkaistu 20.11.2020. Katsottu 28.11.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11656222

 

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close