Lukijalle

Olen Hanna Saraketo, 7-vuotias proakatemialainen. Työskentelen yhteisössä tiimivalmentajana, ja usutan työni puolesta tiimiyrittäjiä oppimaan lukemalla monipuolista kirjallisuutta ja jakamaan oppinsa ja välähdyksensä erilaisten esseiden muodossa.

Proakatemialla esseitä on kolmenlaisia: blogimaisia, akateemisia ja siltä väliltä. Esseissä arvostetaan ns. Timon neljää T:tä; sitä että taidon (teorian) karttuminen näkyy, tiimi tai sen yritystoiminta hyötyy, joku tuote tai palvelu on tarkastelun kohteena ja että tekstillä on yhteys oikeaan maailmaan, mikä tiimiyritystoiminnan tapauksessa tarkoittaa asiakasta.

Kun tiimivalmentaja saa päähänsä kirjoittaa esseen, samalla kriteeristöllä kirjoittaminen aiheuttaakin päänvaivaa. Taito/teoria luultavasti näkyy, mutta mikä tiimi, yritystoiminta, tuote, palvelu, asiakas – virkamiehiähän tässä ollaan. Esseen kategoria ei sekään ole selvä. Tämän pian alkavan esseen tyylilaji sekoittaa blogimaisuutta ja akateemisuutta – ja päätyy olemaan jotain siltä väliltä.

Näillä saatesanoilla toivon lukijan ymmärtävän, että tiimivalmentajan essee ei ole tehty esimerkiksi tai mallina noudatettavaksi. Se on tehty osin täysin epäoleellisista syistä (kuten että esseepankkia avatessa ikävästi pistää silmään kohta 0 julkaistua esseetä) ja osin uteliaisuudesta esseepankin toimivuutta kohtaan julkaisijan näkökulmasta. Samalla tiimivalmentaja kuitenkin kokee tuskaa, joka monella tiimiyrittäjälläkin esseiden kanssa on: miten aloittaa, mikä otsikko, mikä näkökulma…

Tutkiskelun alla minulla on tällä kaudella sekä-että vs. joko-tai –maailma; ne mustan ja valkoisen väliin sijoittuvat monenlaiset harmaan sävyt. Huomaan pongaavani siihen liittyviä seikkoja kaikesta, mitä luen. Se ei ole Ikigain pääsanoma, mutta siihen sen liitän. Kohtuus kaikessa.

__________________________________________

Ikigai – syy nousta vuoteesta

Kurjakylän Tiltuja koko maailman onnellisin kansa

Maailman onnellisin maa

Olen useissa paikoissa eri puolilla maailmaa luennoidessani tai valmentaessani ottanut taustojen yhteydessä esiin YK:n tutkimustuloksen, jonka mukaan Suomi on maailman onnellisin maa (Helliwell ym. 2019). Minulla on aiheesta dia, jossa uutisotsikko näkyy ja kuvituksessa on kauniissa kesäkelissä riemuitsevia hippihenkisiä suomalaisia. Verbaalisesti kerron, että tutkimustulos perustuu tilastoihin. Periaatteessa meidän pitäisi olla maailman onnellisin kansa, mutta emme me käytännössä ole. Jotain on helposti pielessä. Ainakin sää, koirankakat, kahvin merkki tai esseepistesysteemi.

Kurjakylän Tiltu

Tämän kauden Putouksessa on hahmo, Kurjakylän Tiltu, joka raadollisuudessaan sai minut tarttumaan kaukosäätimeen ja äänestämään häntä jatkoon. Tiltussa on jotain samaa kuin Kamala luonto –sarjakuvassa. Tiltun aikaan (menneisyydessä) elämä olikin kurjaa: susi söi 12 sisarusta ja rippilahjaksi sai selkäsaunan… Voisiko Putous-hahmon luojilla olla tavoitteena tuoda Tiltun kautta piiloviesti suomalaisille? Kurjuudessakin voi olla oikein onnellinen.

Ikigai – onnellisen elämän taito

Lueskelin kahteen kertaan Ikigain. Kun ikigai-sanaa guuglettaa, vastaan tulee kaunis ja kaikin puolin fiksu kuva, eräänlainen kukka. Ensimmäisellä lukukerralla selvitin, mitä kukka käytännössä tarkoittaa. En sitten palauttanutkaan kirjaa kirjastoon vaan luin sen uudelleen etsien vastuksia kysymyksiin miten ja miten niin.

Ikigai on muuten ”sukua” logoterapialle, jota valmentajakollega Timo Nevalainen opiskelee. Sekin etsii syitä elää, siihenkin liittyy tulevaisuusorientoituneisuus, tahdonvoima ja käyttäytyminen.

Pitkä elämä > ehkä on tehnyt jotain oikein

Ikigai-kirja perustaa juttunsa tutkimuksiin, jotka on tehty eri puolilla maailmaa yhteisöissä, joissa asuu erityisen pitkäikäisiä ihmisiä. Takaako pitkä ikä onnellisuuden? Ei, eikä lyhyt ikä tarkoita kurjuutta. Jotain kiehtovaa kuitenkin on siinä, että jossain paikoissa useat elävät yli 110-vuotiaiksi. Naapurini Ikaalisissa kuoli 112-vuotiaana, hän on edelleen tilastotietojen mukaan vanhimmaksi elänyt suomalainen (Geni 2019). En tunne hänen elämäänsä niin hyvin, että osaisin analysoida sen yhteyttä ikigaihin, mutta uskoakseni jotain hän teki oikein sen lisäksi, että maailma hänen ympärillään meni hänen kannaltaan oikein. Merkityksellisyys voi olla avainsana.

Ikigain opit harmaina versioina

Tämän Ikigai-kirjan mukaan pystyisi laatimaan klikkiotsikkoartikkelimaisen ”Tee näin niin elät pitkään” –luettelon. Sellaisen teenkin, mutta harmaasti. Ei mennä äärimmäisyyksiin. Sekaan sekoittuu muutamia ajatuksia Saku Tuomisen priorisointioppaasta (Tuominen 2019). Se, mitä tekee, on loppupeleissä kuitenkin aina valinta.

Ikigai’ismi 1. Murehdi sopivasti, lähinnä vain sinulle tärkeitä asioita, joihin voit myös vaikuttaa.

Ikigai’ismi 2. Opettele fiksut rutiinit. Parhaimmillaan rutiinit tuovat päivään rytmiä, säästävät aikaa ja rahaa. Koko elämän ei kuitenkaan ole tarkoitus olla rutiininomaista suorittamista.

Ikigai’ismi 3. Vaali ystävyyssuhteita joka päivä. Ole osa jotain yhteisöä, jonka kanssa voit kokea yhteenkuuluvuudentunnetta ja tehdä talkoita, siis pyyteetöntä työtä.

Ikigai’ismi 4. Elä sopivan kiireetöntä elämää. Tekemistä pitää olla mutta sopivasti käytettävissä olevaan aikaan nähden. Elä hetkessä(kin).

Ikigai’ismi 5. Ole fiksu optimisti. Ei yltiöoptimisti vaan sopivan järkevän tason optimisti. ”Pidä jalat maassa mutta ota joissain asioissa paljon pieniä riskejä”, kirjoittajat neuvovat. Eliminoi haurastuttavat tekijät, joita voivat olla esimerkiksi huonot elintavat, velat ja negatiivisten ihmisten seura.

Ikigai’ismi 6. Pysy toimeliaana. Itseään voi vähän pakottaa hyvän asian vuoksi.

Ikigai’ismi 7. Pidä huolta itsestäsikin. Kiinnitä fiksusti huomiota ruokavalioon. Syö vatsa vain 80-prosenttisesti täyteen – tätä kirjassa korostettiin useaan otteeseen. Mene luontoon. Harrasta kevyttä liikuntaa. Nuku tarpeeksi. Hyvin nukkuminen on kätevästi yhteydessä syömiseen, ulkoiluun ja kiireettömyyteen.

Ikigai’ismi 8. Hymyile ja iloitse aina kun on syytä juhlia tai ilotella ja pitää hauskaa.

Ikigai’ismi 9. Ole kiitollinen. Tämä yhdistyy luontevasti edelliseen kohtaan.

Ikigai’ismi 10. Seuraa ikigaitasi.

 

Stepit 1. Löydä. ja 2. Vaali.

Ikigain tutkijakirjoittajat rohkaisevat jokaista etsimään ja löytämään oman ikigainsa. Sen ei tarvitse olla mitään suurta ja mahtipontista. Kirjan esimerkeissä onnelliset ihmiset saattavat mainita aamulla sängystä ylös nousemisen syyksi sen, että pitää kastella kukat. Kuvittelen, että Kurjakylän Tiltun aikaan ylös piti nousta lämmittääkseen tuvan tai ruokkiakseen eläimet, jotka olivat ihmisen vastuulla. Olen kuullut, että Itä-Suomessa eli alkeellisesti vanha mies, jonka ikigai oli tehdä käsityönä lasten viuluja edullisesti: hän halusi mahdollistaa soittoharrastuksen pienille lapsille.

Ikigai ansaitsee huomionsa, ajan ja arvostuksen. Koettelemuksia tulee, suklaarasia huutelee keittiön kaapista, mutta ei pidä heti antaa periksi. Resilienssin kasvattamisesta tulee onnistumisen kokemuksia.

Kohtuus kaikessa

On hyvä, että on työtä ja tekemistä, mutta ei liikaa. On hyvä liikkua, mutta ei niin paljon etteivät paikat kestä. On hyvä tehdä suunnitelmia ja kehittää rutiineja mutta silti elää hetkessä ja antaa yllätysten tapahtua. On erityisen tärkeä pitää huolta ihmissuhteista, itselle sopivalla intensiteetillä ja tavalla. On huippuhienoa, että yhteisön merkitys tunnistetaan. Jälleen kerran löytyy todistusaineistoa Proakatemian yhteisöllisen kulttuurin vaalimisen puolesta.

Ikigai-kirjan anti oli tavallaan itsestäänselvää; kirja toisensa jälkeen korostaa ravinnon, liikunnan, nukkumisen, stressittömyyden jne. merkitystä. Oman kiehtovan näkökulmansa toivat kirjaan haastatellut yli 100-vuotiaat, vanhat ja viisaat, jotka ovat löytäneet oman ikigainsa ja tietävät, miten elää. Sitä kohti. Löytäköön kaikki maailman teoriassa onnellisimman maan asukkaat ikigainsa.

Minun ikigaihini liittyy tahto tehdä merkityksellistä työtä, ja sellainen minulla onnekseni on.

 

Lähteet

Helliwell, J., Layard, R., & Sachs, J. (2019). World Happiness Report 2019. Sustainable Development Solutions Network.

Garcia, H. & Miralles, F. 2017. Ikigai. Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain. Gummerus.

Geni 2019. Lempi Maria Rothovius. Saatavilla osoitteessa https://www.geni.com/people/Lempi-Maria-Rothovius/6000000052256899393. Luettu 4.2.2020.

Tuominen, S. 2019. Juu ei. Pieni kirja priorisoinnista.