


Ikävä urheilua
Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Olipas vauhdikas syksy
Tietojenkäsittelyn puolelta uusien ihmisten pariin ja tavallaan ‘uuden’ koulun opettelua. Syksy on siis ollut todella kiireinen ja stressaava. Olen miettinyt paljon mitä voisin tehdä henkilökohtaisesti tiimin eteen. Alkusyksyn runsaat poissaolot sairastumisten takia eivät ole auttaneet tiimiä eteenpäin enkä ole päässyt tekemään niin paljoa kuin olisin halunnut. Nyt kuitenkin rohkaistuin ja paremman joulupuoliskon aikana aloin miettimään HR roolin hakemista ja tässä sitä nyt ollaan. Kajon uusi HR.
Syksyn sairasteluihin on saattanut vaikuttaa kova stressi ja se, että en ole ehtinyt/jaksanut/päässyt urheilemaan. Syksyyn on sisältynyt paljon henkilökohtaisia asioita ja yksi suurin stressin aiheuttaja oli muutto. Siitä on nyt kaksi kuukautta kun muutin, eikä muutto ole vieläkään valmis. Pahvilaatikoita ympäriinsä, tavaroita jos jossain ja jossei nyt aleta sisustuksesta puhumaan. Odotan todella paljon lomaa, että pääsen tekemään normaaleita asioita kuten, siivoamaan, purkamaan muuttolaatikot ja ehkä lamputkin olisi kiva käydä ostamassa. Eniten kuitenkin odotan reenamista.
Olen harrastanut aikaisemmin SM-tasolla kilpaurheilua ja muutama vuosi sitten se jäi taakse. Nyt kuitenkin syksystä asti on ollut hirveä palo takaisin kilpailun pariin. Tiedän että se ei onnistu tasolla millä haluaisin koulun aikana, mutta yleinen hyvinvointi ja stressin vähentäminen ovat tavoitteitani tulevalle keväälle. Haluan lisäksi laittaa oman päivärytmini kuntoon ja alkaa harrastamaan jotain valmistavaa urheilua, että joskus vielä tekisin paluun kentille. Viimeisin viikko on ollut todella hektinen. Kirjapisteet ovat raahanneet perässä, kalenteri täynnä ja kaikenlisäksi sain ystävän koiran koko viikoksi hoitoon. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli todella hyvä, että Lulu tuli kylään. Koska kun viettää päivässä 2-3 tuntia lenkillä ehtii ajatella kaikkea ja kuunnella esimerkiksi kirjoja. Mutta mikä tärkeintä, huomaan oloni nyt jo paljon paremmaksi ja virkeämmäksi kun liikunta on lisääntynyt. Kyllä sille näköjään aina löytyy aikaa kun vaan tarpeeksi haluaa. Tästä on hyvä jatkaa pikkuhiljaa lomalle ja palata virkeänä ensi vuonna.
Ensi vuodelta odotan uusia parempia projekteja sekä HR:n töitä. En malta odottaa että päästään Kajona tiimiytymään entisestään ja että saadaan yksilöitä eteenpäin! Omaa urheilua tietenkään unohtamatta..