Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Ihmiset ympärilläni



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

En yhtään ihmettele, miksi Thomas Eriksonin kirjoittama kirja; idiootit ympärilläni, on niin luettu, suosittu ja suositeltu kirja akatemialla. Se on äärimmäisen viihdyttävä ja se auttaa ymmärtämään omia sekä muiden käyttäytymis- ja toimintatapoja. Itselleni tämä hetki oli mitä mainioin aika lukea se, sillä olemme jo saaneet kattavan kokemuksen tiimimme persoonallisuuksista puolentoista vuodenaikana. Kaikki ne ihmetyksen, kummastuksen ja ärsytyksen hetket persoonien törmäyksistä muuttui huvittuneisiin kolauksiin ja naurun sekä päänpudistelun sekamelskaan, kun oivalsin, kuinka ääripäiden persoonien on vaikea lukea toista, niin toisin toimivaa ihmistä. Usein ongelmat johtuvat juuri viestinnästä tai sen puutteesta, eikä tämä persoonien erilaisuus tuo yhtään helpotusta, vaikka sen toimivuus olisikin teoriassa hiottu viimeiseen asti.

En käsittele tässä kirjoituksessa sen tarkemmin kirjan sisältöä, sillä mielestäni jokaisen tulee lukea se ja ymmärtää meidän ihmisten upea moninaisuus kaikkine kitkoineen. Avaan hieman roolien perusominaisuuksia ja käsittelen aiheesta heränneitä ajatuksia omasta sinisestä näkökulmastani.

 

DISC:n persoonallisuus värit

DISC persoonallisuuksien värit auttavat meitä tunnistamaan tapaamme toimia ja reagoida. Se erottaa ääripäiden tyypillisimmät tavat viestiä ja käsitellä informaatiota. Tunnistat varmasti itsesi ja monta muutakin läheistä kirjan kuvauksista, mutta pitää muistaa, että meissä jokaisessa on pieni osuus jokaista väriä ja niiden suhde vaihtelee tilanteesta riippuen.

Punainen (D) näyttäytyy usein kilpailunhaluisena, kunnianhimoisena ja vaativana, jolle tulokset ja kontrolli on kaikki kaikessa. Hän osaa motivoida itseään ja on erittäin tehokas, mutta saattaa sortua komentelemaan paineen alla ja käyttää tilanteen tullen törkeästi valtaansa.

Keltainen (I) näkyy itsevarmana vaikuttajana, joka ulospäinsuuntautuneena innostuu helposti ja on seurallinen sekä optimistinen. Hän hakee sosiaalista huomiota ja arvostusta, käyttäytyy ystävällisesti, mutta saattaa hyökätä verbaalisesti paineen alla. Hän ei pidä yksinäisyydestä eikä halua tulla eristetyksi.

Vihreä (S) käyttäytyminen on huomaavaista, rauhallista, anteliasta ja luotettavaa. Hän on ajattelevainen ja haluaa antaa tukensa, mutta hakee itselleen aikaa. Hän on sinnikäs, mutta välttää muutosta ja sovittelee mielellään paineen alla.

Sininen (C) toimii yksityiskohtaisesti, puolueettomasti ja yhteistyökykyisesti. Hän on tarkka, laatutietoinen ja varovainen, jonka takia hän välttää epävarmuutta. Hän hakee jatkuvasti tietoa ja keskittyy prosesseihin enemmän kuin lopputulokseen. Hän tarvitsee toimiakseen todisteita ja saattaa olla välttelevä paineen alla.

Vaikka värit kuvaavat hyvin meidän persooniemme ääripäitä, on hyvä muistaa, että siinä käsitellään vain toiminta- ja viestintä tapojamme. Se ei ole lähellekään koko kuva ihmisestä, eikä sillä voi tehdä yleistävää kategoriointia ihmisten luonteista. Tämän värimallin taustalla on vain kaksi eri ulottuvuutta: ekstrovertti/introvertti sekä asia/ihmissuuntautuneisuus, joiden pohjalta syntyvät nämä D,I,S ja C persoonallisuudet. Tästäkin voimme päätellä, ettei se vielä sisällä paljoakaan kokonaisuudestamme, vaikka olisihan se todella helppoa, jos kaikki ihmiset voitaisiin jakaa neljään tai edes kahdeksaan eri laatikkoon ja opetella viestimään ja toimimaan näiden persoonien kanssa eri tavalla. Esimerkiksi MBTI-mallissa ihmiset jaetaan moniulotteisemmin 16:sta eri persoonallisuuteen, joka kertoo meidän ajattelutyyleistä jo paljon laajemmin.

Loogista eikö totta

Ehkä iän tuoma itsevarmuus auttoi minua hyväksymään omat piirteeni tässä värimaailmassa. Kaikki ne hyvät puolet järkevyydestä, analyyttisuudesta ja tarpeesta todellakin ymmärtää asioita, mutta myös ne ei niin hyvät puolet, kuten jatkuva lisäinformaation tarve, viileä, arvioiva ja etäältä seuraava persoona, joka ei suotta tuo itseään tai ajatuksiaan esiin.

Tietenkin, tämmöisenä analyyttisenä tarkkailijana aloin heti verrata teorian toimivuutta muiden (sekä omassa) toiminnassa. Luettuani kirjan, oli vaikea pitää perusilmettä päällä pajassa, jossa ensimmäisenä erittäin punainen tyyppi sanoin isoon ja kuuluvaan ääneen, kuinka monta tuntia hän on tehnyt viimeisen viikon aikana työtunteja akatemian ulkopuolella. Selkeästi näkyvä sininen taas puhui vähän pajassa olevasta aiheesta, mutta muisti mainita, että laatu on kaikki kaikessa. Samaisella viikolla, vihreä henkilö, oli ajatellut, että olenko masentunut, kun kuljin kotikollareissa, muttei ollut viitsinyt kysyä asiaa, ennen kuin se tuli muuta kautta esiin. Hän myös hoiti minulle kuuluvat asiat itse heti kättelyssä, jottei joutuisi myöhemmin palaamaan asiaan ja käyttämään siihen aikaansa.

Meidän tiimissämme useampi muukin henkilö luki sattumalta kirjaa samaan aikaan. Se synnytti heti hyviä keskusteluita ja hauskoja huomioita toistemme tavasta reagoida asioihin. Niistä vitsailtiin ja moni meistä kertoikin näkevänsä kirjan luettuaan tiimimme kirkkaimmat persoonat omina väreinään. Henkilöt, joiden väriä oli huomattavasti vaikeampi tunnistaa, saivat myös keskustelua aikaan, miettiessämme mihin värimaailmaan he voisivat kuulua.

Esimerkiksi meidän tiimin sinisillä on ehkä huonoin aikakäsite, he eivät halua sopia mitään pilkulleen tarkkaa, vaan nauttivat joustavista ajoista ja tavoista. Sama näkyy muissakin asioissa, kuten muistiinpanoissa ja itsensä johtamisessa, kaikki ovat hieman levällään, joka ei mitenkään muistuta puhtaasti loistavia sinisiä. Toisin taas, meidän porukan punaiset ihmiset haluavat määrittää tarkkaan, milloin tehdään, mitä tehään ja varsinkin milloin kaikki on tehty. He haluavat tarkat säännöt ja ehdot, joiden mukaan jokaisen tulee toimia tai muuten…kaikki on todellakin turhaa. Pajoissa kyllä suurimman osan huomiosta vievät keltaiset ja vihreät haluavat mielellään auttaa muita, kunhan, siitä ei koidu liikaa lisää työtä heille.

Aion jatkossa ottaa paremmin huomioon näitä kirjan oppeja eri persoonallisuuksista, jotta osaan viestiä paremmin erilaisille yksilöille ja myös ottaa heiltä tulevaa informaatiota vastaan paljon vastaanottavaisemmin. Ja helppohan se on oppia toimimaan jonkun tietyn värin kanssa, mutta entä sitten kun porukassa on kaikkia värejä, jolloin on aivan sama mitä sanot tai teet niin joku ärsyyntyy, toinen innostuu, yksi turhautuu ja joku ehkä jättää vain koko asian huomioimatta.

 

 

Halusin laittaa tähän loppuun vielä yhden lauseen Kymppilinjan lyriikoista, josta olen aina pitänyt ja jotenkin se lause nousee mieleeni, kun ajattelen tätä persoonien värimaailmaa.

 

……Mustaa valkosel, mut ei mustavalkost,

välis koko väriskaala, joka musta alko…..

 

 

Lähteet:

https://luontaisettaipumukset.fi/2015/10/30/vertailussa-mbti-ja-disc/

https://www.discprofiili.fi/disc-testi/

Idiootit ympärilläni / Thomas Erikson

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close