Tampere
07 May, Friday
4° C

Proakatemian esseepankki

Ihminen on epärationaalinen eläin



Kirjoittanut: Sanna Tahlo - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Ihminen on epärationaalinen eläin

 

Ihminen laittaa helposti ajatuksissaan mutkat suoriksi ja uskoo intuitioon ja mutuiluun. Yhdistämme herkästi syitä ja seuraksia ja oletamme. Viimeistään nyt, kun viimeisenä vuotena kirjoitamme opinnäytetyötä ja teemme tutkimustyötä meidän on heitettävä romukoppaan oma arkijärkemme. Meidän tulee tähdätä rationaaliseen ajatteluun ja omien hypoteesien kyseenalaistukseen. Meidän pitää tutkia objektiivisesti, pohtia kriittiseesti ja samalla oppia.

Mitä kaikkea pitäisi nyt ymmärtää? Kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän eli määrällisen tutkimusmenetelmän ja kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän eli laadullisen tutkimusmenetelmän ero. Sekä tietysti siitä, mitä kaikkea nuo pitävät allaan ja mitä niistä minun pitäisi käyttää? Ja edelleen, pitäisi syrjäyttää omat olettamukset ja hypoteesit ja nähdä oma opinnäytetyö ja tutkimustyö objektiivisesti.

Lähdin tutustumaan aiheeseen koluamalla läpi erilaisia lähteitä, joista tein poimintoja tähän esseeseen. Tämä essee on ensisijaisesti työkalu itselleni opiskella kyseisiä aihealueita, taklata omia oletuksia ja jotenkin jäsentää ajatusta koko tutkimustyöstä, joka on iso osa opinnäytetyön prosessia. Toivon kuitenkin, että myös lukija voi löytää näistä poiminnoista itselleen jotain hyödyllistä.

 

Uskomuksia

 

”Ihminen on epärationaalinen eläin, jota totuus ei kovin paljon kiinnosta”

Kaikki, mikä tulee luonnosta, on terveellistä. Paasto puhdistaa kuonat elimistöstä. Lihavat ovat laiskoja… Tällaisia ja monenlaisia muita yksioikoisia päätelmiä ja kestämättömiä uskomuksia löytyy fiksuiltakin ihmisiltä. Siihen löytyy luonnollinen syy – analyyttinen ajattelu on elämän säilymisen kannalta toissijainen ajattelumuoto. Se on liian hidasta, jotta se pitäisi hengissä. (Tiede, 2013).

Tiede – artikkelissa (2013) kerrotaan, että evoluutiobiologit Kevin Foster Harvardin yliopistosta ja Hanna Kokko Helsingin yliopistosta osoittivat taannoin Proceedings of the Royal Society B -julkaisussa, että meille on ollut evolutiivista etua taipumuksesta yhdistää syy ja seuraus heppoisinkin perustein.

Esihistoria

Esihistorialliset ihmiset saattoivat esimerkiksi yhdistää heinikon kahinan saalistajaan ja piiloutua aina äänen kuullessaan. Useimmissa tapauksissa kahinan aiheutti tuuli, mutta jos lauma leijonia oli tulossa, oli piileskelystä valtava hyöty. Vasta kun elämä monimutkaistui, intuition rinnalle kehittyi tietoinen, rationaalinen ajattelu. Automaattiset pikapäätelmät palvelivat aikanaan kuitenkin niin hyvin, että luovimme niiden varassa edelleen. Ihminen saattaa olla vaikka kuinka hyvin koulutettu ja älykäs, mutta hänellä voi silti olla vääriä käsityksiä todellisuudesta. (Tiede, 2013).

 

Intuitio

 

Intuitio ei kerro mitään varmaa, koska se luottaa omiin silmiin ja omakohtaisiin kokemuksiin. Intuitiivinen ajattelu on suoraan sidoksissa siihen, mitä näemme, kuulemme, haistamme, maistamme ja tunnemme. Siksi sellaiset tieteelliset tutkimustulokset, jotka ovat ristiriidassa aistihavaintojemme kanssa, saavat suurta vastustusta osakseen. Suodatamme asiat elämän mittaan koostamiemme teorioiden, hypoteesien, aavistusten ja ennakkoluulojen läpi. Valitsemme ne, jotka vahvistavat sitä, minkä jo ennestäänkin uskomme – ja jätämme muut huomiotta. (Tiede, 2013)

 

Systematia

 

Vain harva jäsentää maailmaa systemaattisesti. Systemaattisella tavalla päättelevät ihmiset suhtautuvat maailmaan mahdollisten kytkentöjen järjestelminä. Heillä on kyky tunnistaa, että ilmiöt tapahtuvat aina jossakin tietyssä viitekehyksessä. He punnitsevat myös havaintojen laatua sekä niiden kulttuurisia kytkentöjä ja ymmärtävät, että luokat ja säännöt ovat ihmisten luomia ja kulttuurin virittämiä. Tämä mahdollistaa suhteellisen ajattelun, joka tulkitsee erilaisten väitteiden merkitystä ja pohtii kriittisesti niiden pätevyyttä. Se taas johtaa tieteellisen metodin ja rationaalisen argumentoinnin arvostamiseen. (Tiede, 2013).

Tähän on siis tähdättävä, systematiaan. Jotta voimme taklata oman intuitiomme ja tutkia jotain pitäisi meidän tietää miten se tehdä…

 

Määrää ja laatua pähkinänkuoressa

 

Määrällinen tutkimus on suunniteltu keräämään faktoja, lukuja. Määrälliset tiedot ovat jäsenneltyjä ja luonteeltaan tilastotieteellisiä. Ne tarjoavat tukea, kun on tehtävä yleisiä johtopäätöksiä tutkimusaineistostasi. Laadullinen tutkimus taas kerää tietoja, jotka pyrkivät ennemminkin kuvailemaan aihetta mittaamisen sijasta. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi mielikuvat, mielipiteet ja näkökulmat. Laadullinen tutkimus ei ole yhtä jäsennelty ja se pyrkii tutkimaan käsiteltävää aihetta syvällisemmin saadakseen selville tietoja ihmisten motivaatioista, ajattelutavoista ja asenteista. Määrällinen aineisto voi auttaa näkemään laajemman kuvan. Laadulliset tiedot taas lisäävät yksityiskohtia ja voivat antaa kyselytutkimuksen tuloksille inhimillisen näkökulman. (SurveyMonkey).

 

Esimerkkinä haastattelu

 

Kajaanin Ammattikorkeakoulun sivuilla kerrotaan haastattelusta tutkimusmenetelmänä. Haastattelu on siis perusmenetelmä, joka sopii moneen erilaiseen tilanteeseen. Haastattelun eri muotoja ovat strukturoitu haastattelu, puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu, avoin haastattelu ja syvähaastattelu. Tutkimustarkoituksia varten haastattelu ymmärretään systemaattisena tiedonkeruun muotona, sillä on tietyt etukäteen tehdyt tavoitteet, ja sen avulla pyritään saamaan mahdollisimman päteviä ja luotettavia tietoja. (KAMK).

Strukturoitu haastattelu eli lomakehaastattelu sopii käytettäväksi silloin, kun haastateltavia on monta ja he edustavat melko yhtenäistä ryhmää. Strukturoitu haastattelu on etukäteen jäsennelty haastattelu, jossa haastattelijalla on valmis lomake, jossa hänellä on valmiit kysymykset ja niiden esittämisjärjestys on kaikille haastateltaville sama. Tällä menetelmällä saatu tieto on vertailukelpoista ja tietojenkäsittely tapahtuu nopeasti. (KAMK).

Puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu kohdennetaan teemoihin, jotka haastattelija on laatinut etukäteen teoreettisesta viitekehyksestä. Teemat voidaan jakaa pää- ja alateemoihin ja teemoihin liittyvät kysymykset mietitään myös ennakkoon, mutta niillä ei ole tarkkaa esittämisjärjestystä. Teemahaastattelu sopii sellaisiin aiheisiin, joissa käsitellään emotionaalisesti arkoja aiheita tai kysytään aiheista, joista haastateltavat eivät ole tottuneet puhumaan. Teemahaastattelua tehtäessä tarvitaan usein hieman taustatietoa haastateltavista. Teemahaastattelua on hyvä käyttää silloin kun tutkittavaa asiaa ei tunneta hyvin, eikä tutkimusasetelmaa ole tarkasti määritetty, vaan sitä täsmennetään hankkeen edetessä. Tutkija esittää pääasiassa avoimia kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastausvaihtoehtoja. (KAMK).

Avoin haastattelu on vapaamuotoinen haastattelu tietystä aihepiiristä. Haastattelu muistuttaa tavallista keskustelua, sillä haastattelija ei yleensä ohjaile keskustelua vaan aiheen muutos tulee haastateltavalta itseltään. Avoin haastattelu vaatii aikaa ja useita haastattelukertoja. Haastattelut nauhoitetaan ja kirjoitetaan puhtaaksi. Avoin haastattelu sopii menetelmäksi silloin, kun haastateltavien kokemukset vaihtelevat ja halutaan saada esille heikosti tiedostettuja asioita tai tutkimusaihe on arkaluontoinen. Avoin haastattelu voi muuttua myös syvähaastatteluksi, jolloin paneudutaan haastateltavan kannalta perimmäisten asioiden ytimeen. Henkilökohtaiset syvähaastattelut toimivat hyvin kun halutaan ymmärtää haastateltavan suhtautumista, asenteita tai reaktioita tiettyyn asiaan kokonaisuutena. Syvähaastattelu vaatii haastattelijalta vankkaa haastattelijana olemisen kokemusta. (KAMK).

Haastattelu voidaan toteuttaa yksilö-, pari- ja ryhmähaastatteluna. Yksilöhaastattelussa keskustelut voivat olla luontevia ja vapautuneita. Ryhmähaastattelu on tehokas tiedonkeruun muoto, koska samalla saadaan tietoja usealta henkilöltä yhtä aikaa. Parihaastattelu on ryhmähaastattelun alamuoto.

 

Kysymysmerkki

 

Millaista tietoa ja mihin tarkoitukseen tarvitsen? Missä se tieto on? Miten saan sen tiedon? Mitkä ovat oikeanlaiset kysymykset, oikeat kohderyhmät, sopivat tiedonkeruun menetelmät ja sopivat analyysit juuri minun työlleni? Siinäpä vasta kysymyksiä.

Määrällinen ja laadullinen tutkimusmenetelmät eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa. Itse asiassa ne toimivat paljon paremmin yhdessä. Ison datan maailmassa tilastot ja luvut muodostavat vahvan perustan, jonka pohjalta voi tehdä päätöksiä. Tämä perusta ei kuitenkaan ole täydellinen ilman oikeilta ihmisiltä kerättyjä tietoja, jotka antavat numeroille merkityksen. Miten yhdistää nämä tutkimusmuodot? Laadullinen tutkimus on lähes aina alkupiste, kun etsii uusia ongelmia ja mahdollisuuksia – se auttaa tekemään syvällisempää tutkimusta myöhemmässä vaiheessa. Määrälliset tiedot antavat mittaustuloksia, jotka vahvistavat kunkin ongelman tai mahdollisuuden ja auttavat ymmärtämään sitä. (SurveyMonkey).

Tulen omassa tutkimustyössäni yhdistämään määrällisen ja laadullisen tutkimusmenetelmän, eli tässä tapauksessa ainakin haastattelun ja kyselytutkimuksen. Seuraava askel onkin löytää oikeat kysymykset näihin. Ja tarvitsenko jotain materiaalia haastattelun tueksi? Millaisen haastattelun valitsen, teemahaastattelun ehkä?

Olen hahmottanut nyt isompaa kuvaa päässäni ja saanut siitä osan tähän esseeseen. Silti kysymysten tulva meinaa lamaannuttaa ja pään sisäinen höpinä kasvaa paniikiksi. Löydän tutkimustyöhön liittyen paljon epävarmuuksia, mutta eteenpäin on mentävä pienin palasin. Seuraava askel on pureutua syvemmin juuri minulle sopiviin menetelmiin ja niissä oikeiden kysymysten löytämiseen.

Ps. Rationaalinen ajattelu, objektiivisuus ja kyseenalaistaminen ei tule varmasti sormia napsauttamalla. Siihen kannattaa kuitenkin pyrkiä ja se on hyvä muistaa, varsinkin silloin kun pitää kynsin hampain kiinni omista hypoteeseistään ja olettamuksistaan. Opinnäytetyö on iso oppimisprosessi, mikä varmasti auttaa kyseenalaistamaan omaa arkijärkeämme.

 

 

LÄHTEET

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/arkijarki_hylkii_tiedetta

Tiede. 2013. Arkijärki hylkii tiedettä. Luettu 4.2.2020.

https://www.kamk.fi/fi/opari/Opinnaytetyopakki/Teoreettinen-materiaali/Tukimateriaali/Aineiston-keruumenetelmat/Haastattelu

KAMK. Haastattelu. Luettu 4.2.2020.

https://metodix.fi/2014/05/19/seitamaa-hakkarainen-kvalitatiivinen-sisallon-analyysi/

Metodix. Seitamaa-Hakkarainen, P. 2014. Kvalitatiivinen sisältöanalyysi. Luettu 4.2.2020.

https://fi.surveymonkey.com/mp/quantitative-vs-qualitative-research/

SurveyMonkey. Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen välinen ero. Luettu 8.2.2020.

http://www.tilastollinentutkimus.fi/1.TUTKIMUSTUKI/KvantitatiivinenTutkimus.pdf

Heikkilä, T. 2014. Kvantitatiivinen tutkimus. Tilastollinen tutkimus. Luettu 8.2.2020.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close