Mitä johdettavana oleminen oikeasti edes tarkoittaa? Onko olemassa hyviä ja huonoja johdettavia, vai riippuuko se henkilökemioista? Kuinka olla johdettavana, jos kaikki ovat tasavertaisia kuten esimerkiksi tiimiyrityksissä Proakatemialla. Puhutaan alaistaidoista, mutta antaako termi oikean vaikutelman? Miten itse voi vaikuttaa johdettavana olemiseen? Tällaisia kysymyksiä minulle nousi esiin otsikosta ja syvennyn niihin tarkemmin seuraavissa kappaleissa.

Mielestäni johtamisessa on kyse vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutus toimii, kun johtajan ja johdettavien välillä on selkeä toimintamalli ja luottamus. Johdettavat voivat tehdä johtamisesta äärimmäisen helppoa tai pahimmillaan äärimmäisen vaikeaa. Kyse on molemminpuolisesta kunnioituksesta ja yhteisestä päämäärästä, mitä kohti edetään yhdessä. Johdettavana oleminen tarkoittaa minulle sitä, miten työympäristössä toimii, reagoi tilanteisiin, kunnioittaa muita ja antaa johtajalle mahdollisuuden viedä asioita eteenpäin.

Johdettavana oleminen minulle on omalla tavallaan haastavaa. Olen tottunut kulkemaan omia polkujani ja tekemään asioita itsenäisesti. En ole koskaan ollut riippuvainen kenestäkään ja pidän siitä, että minulla on langat käsissäni. En sano, etten osaisi olla johdettavana, mutta se riippuu todella paljon johtajasta. Mielestäni johtajan pitää tuntea johdettavat, jotta työ sujuisi parhaiten sekä tavoitteet täyttyisivät. Tämän koen todella tärkeäksi, koska kukaan meistä ei ole samanlainen. Tiimissä nousee helposti esiin henkilöt, joille on todella tärkeää yhteistyö ja yhdessä tekeminen. Vastapuolena olen minä, jolle riittää se, että käydään yhdessä läpi vain tarvittavat asiat ja muuten nautin omasta tekemisestä. Myönnän, että tiimissä on voimaa ja siitä on iso apu kehitystä ajatellen. Koen silti, että se ei tee minusta huonompaa tiimipelaajaa, vaikka en olekaan niin hekumallisesti koko ajan yhteisen tekemisen perään.

Pohdin minun hyviä puoliani yleisesti johdettavana olemisessa. Olen todella oma-aloitteinen ja minulle harvoin tarvitsee kertoa erikseen, että mitä pitää tehdä. Tartun asioihin ja hahmotan kokonaiskuvan perusteella asioiden tärkeysjärjestyksen. Sitä kautta kykenen priorisoimaan omaa tekemistäni ilman, että minua tarvitsee ohjata siihen. Rehellisyys kumpuaa minusta sisältä ja voin luvata, että minulta saa rehellisen vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. En ole ikinä pitänyt valehtelijoista ja se ajatus ajaa minua eteenpäin omassa rehellisyydessäni. Luottamus on kaiken a ja o. Se on minulle todella tärkeää ja haluan omalla tekemiselläni osoittaa olevani luottamuksen arvoinen. Ajattelen, että jos jotain päätetään, niin siitä pidetään kiinni. Tehokkuus on yksi vahvuuksistani. En jaksa käyttää ylimääräistä energiaa vatvomiseen, koska koen, että se on tehokkaasta tekemisestä pois. Uskallan olla eri mieltä asioista ja haastaa. Mielestäni sitä tarvitaan, että löydetään oikeat ratkaisut ja tiimi voi mennä eteenpäin.

Pohdin myös huonoja puoliani johdettavana olemisessa. Ahdistun helposti, jos minut yritetään ajaa nurkkaan. Tarvitsen omaa tilaa ympärilleni, jotta voisin toimia parhaiten. En ole ikinä ymmärtänyt sitä, että työaika käytetään turhanpäiväiseen keskusteluun. Olen aina ollut erittäin tunnollinen ja fokus on 100 % siinä, mitä pitäisi tehdä. Turhauttaa todella paljon, jos aikaa ei käytetä tehokkaasti. Pidän suorasta puheesta ja odotan sitä myös muilta. Minun on vaikeaa keskittyä, jos asioista ei voida puhua suoraan. Se voi tuntua epämukavalta, mutta mielestäni se vie eteenpäin kuin rivien välistä lukeminen. Epämääräinen tekeminen on kammottavaa. En saa itsestäni mitään irti, jos en tiedä, mitä kohti ollaan menossa ja mikä on minun tehtäväni. Tekemiselläni pitää olla merkitys, jotta voisin motivoitua. Niskaan hengittäminen on minulle punainen vaate. Tulkitsen sen todella helposti luottamuksen puutteena. En halua myös ahtautua samaan muottiin kaikkien muiden kanssa. Periaatteeni on, että antaa kaikkien kukkien kukkia ja sitä kautta muodostetaan toimiva tiimi.

Pohdin, millainen voisi olla ihannetilanne minun suhteeni ja minkälainen olisin parhaimmillaan johdettavana. Minulla pitäisi olla selkeä oma rooli ja vastuu tiimissä. Tämä rooli ja vastuu olisi täysin minun hoidettavana. Saisin käyttää luovuuttani ja näkemystäni roolissa sekä minuun luotettaisiin tässä tehtävässä. Työllä olisi selkeä päämäärä ja tavoite, mitä kohti tiimi etenisi. Saisin suoraa palautetta työstäni sekä rakentavaa että hyvää. Johtaja olisi jämäkkä mutta reilu. Johtaja luottaisi minuun ja tiedostaisi minun merkitykseni tiimissä. Työaika ja vapaa-aika olisi selkeästi eroteltu. Niiden välille muodostuisi hyvä tasapaino. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että saisin riittävästi aikaa ladata akkuja ilman työasioita ja työssä jaksaisin paremmin sekä voisin olla jopa sosiaalisesti parempi. Tiimin jäsenet saisivat olla kukin sellainen kuin on ja sitä arvostettaisiin.

Löysin pohdintojeni rinnalle vahvistavaa kirjallisuutta. Tony Dunderfelt kirjassaan: ”Tunnista temperamentit” löytyi täysin minua kuvastava temperamentti – koleerinen temperamentti. Koleeriseen temperamenttiin liittyy vahvasti tekeminen. Tälle tyypille on ominaista suorittaa ja viedä asiat loppuun. Työmoraali on erittäin korkea eikä tämän tyyppinen ihminen malta jutella turhanpäiväisiä, jos samalla takaraivossa jatkuvasti ”joku” muistuttaa, että työt odottavat. Ajattelussaan koleerinen tyyppi on yhtä käytännöllinen. Ajatellaan vain sen verran kuin tehtävä vaatii eikä yhtään enempää. Suorat ja inttävät kommentit puheessa ovat arkipäivää. Tunteita pystyy tietyn ajan pitämään sisällä, mutta tietyn rajan ylittyessä ne tulevat ulos sitä voimakkaammin mitä kauemmin ne on pidetty sisällä. Tyypille on tärkeää puhua suoraan asioista, oli se mukavaa tai epämukavaa. Tämä pätee myös tunteisiin. Elehdintä saattaa toisinaan olla turhautunut, mutta usein kyseessä on vain energian purkamista, jonka jälkeen töitä on taas helpompi tehdä. Töitä ei jätetä koskaan kesken, vaan ne hoidetaan kunnialla loppuun. (Dunderfelt 2012, 57.)

Edellä mainitun tekstin perusteella voisi sanoa, että taidan olla melkoinen työmyyrä. Ja sitä minä todellakin olen. Nautin työnteosta, kunhan vain kaikki palikat ovat kohdillaan. Tästä on hyvä esimerkki omasta työelämästäni. Työskentelin monia vuosia Stadium-myymälässä ja viimeisin vastuualueeni oli myymälän varastovastaava. Ei ehkä uskoisi, mutta nautin todella siitä vastuusta. Minulla oli tiimi ympärillä, mutta työskentelin itsenäisesti omalla tontillani. Sain vastuuta ja päätösvaltaa. Pystyin rakentamaan työpäivät omalla tyylilläni, sain käyttää luovuuttani järjestyksessä ja sain toteuttaa tehokkaita työskentelytaitojani. Tiimiltä sain tukea tarvittaessa ja yhteiset jutustelu hetket eivät tuntuneet pahalta, koska pystyin määrittelemään tekemistäni koko ajan. Esimieheni luotti minuun eikä huohottanut niskaani. Sain palautetta automaattisesti tai viimeistään kysymällä. Työ tarjosi haasteita ja asetin itselleni tavoitteita kehitykseni kasvaessa. Työ tyydytti myös fyysisyydellään. Nautin ruumiillisesta työstä. Päivittäin omalla työllään sai tuntea alun ja lopun sekä oven sulkeutuessa vapaa-aikani alkoi. Kukaan ei häirinnyt enää työpäivän ulkopuolella työasioilla.

Proakatemialla omassa tiimissäni olen selvästi huomannut, että en taida olla helposti johdettava, vaikka kuinka olen yrittänyt kiinnittää siihen huomiota. Tiimissä olen huomannut itsessäni niitä huonon johdettavan piirteitä ja olen yrittänyt niitä kehittää, mutta olen kokenut sen todella haastavaksi. Tiimissä kaikkien ollessa tasavertaisia, tulee helposti se tunne, että kaikki haluavat jollain tavalla johtaa ja puskea omat näkemyksensä esille. En tiedä johtuuko se innokkuudesta, iästä vai erilaisista ihmisistä, mutta se on todella uuvuttavaa. Mielestäni ei oteta tarpeeksi huomioon ihmisten tarpeita, oppimistyylejä tai vahvuuksia. Kaikki ajetaan samaan muottiin ja sitten ihmetellään, että miksi hommat eivät hoidu. Ymmärrän, että johdettavia on yhtä monta kuin tekijää, mutta kaikessa korostuu mielestäni johtaminen. Miten tiimiä viedään eteenpäin ja huomioidaanko kaikkien erilaisuudet sekä miten luottamusta kasvatetaan.

 

Alaistaidot ovat perusosaamiseen, -asenteeseen ja itseymmärrykseen liittyviä asioita, joita jokaisen työntekijän kannattaisi itsessään kehittää. – johtajuus.info

Asetelmana johtaja ja alainen kuulostavat mielestäni vanhanaikaiselta. Luultavasti kyseisellä termillä pystytään helpommin hahmottamaan näiden kahden välistä suhdetta, mutta puhuisin silti ennemmin johtajasta ja työntekijästä. Hyviin työntekijätaitoihin kuuluu viisi perusominaisuutta. Ensimmäisenä on työntekijän kiinnostus yritystä kohtaan ja sen strategisen puolen ymmärrystä. Jotta tämä taito kehittyisi pitää yrityksessä käydä keskustelua esimerkiksi arvoista ja miten työntekijä ne ymmärtää. Toisena on työntekijän ymmärrys omasta roolista yrityksen tavoitteiden kannalta. Työntekijän olisi hyvä hahmottaa, että oma rooli kulkee linjassa yrityksen strategian osalta. Kolmantena työntekijän tulisi kehittää omaa osaamistaan eteenpäin. Työntekijällä pitää olla oma halu oppia uutta. Neljäntenä työntekijän pitää osata antaa ja vastaanottaa palautetta. Avoin työilmapiiri edistää päätöksenteon laatua. Viidentenä on työntekijän itseohjautuvuus. Työntekijän pitää osata priorisoida omaa tekemistään ja reagoida esimerkiksi liian suureen taakkaan. (Johtajuus.info.)

Itse olen pyrkinyt tuomaan ajatuksiani esille tiimissä ja kertomaan itsestäni, millainen työskentely toimisi minulle parhaiten. En tarkoita sitä, että minun tyylini olisi ainoa oikea ratkaisu, mutta koen, että jos en kerro näitä asioita, niin en koskaan voi olla helposti johdettava. Ihmisten pitää tuntea minut, jotta voisin olla helposti johdettava. Mielestäni on epäreilua muita kohtaan olla kertomatta, miten minua olisi helppo johtaa. Sama asia kuin parisuhteessa oletetaan, että kumppani lukisi ajatuksia, mikä ei pidä millään tasolla paikkaansa. Tämä koskee myös muita tiimin jäseniä. Kaikkien pitäisi tuoda esiin, miten heitä olisi helppo johtaa.

Koko tiimiä hyödyttäisi, jos jokainen tekisi oman esseen johdettavana olemisesta. Jokaisen vastuulla olisi lukea ne ja hyödyntää niitä tiimin työskentelyssä. Koen, että itsellenikin kirkastui tätä esseetä kirjoittaessa oma henkilökohtainen johdettavana olemisen profiili. Sekavien ajatusten joukosta ymmärrän paremmin, miksi toimin tietyllä tavalla ja osaan keskittyä paremmin siihen, miten olla ihanteellinen johdettava. Tähän tarvitaan vuorovaikutusta ja niitä hyviä työntekijätaitoja, mutta olen valmis yrittämään.

LÄHTEET

Johtajuus.info. n.d. Alaistaidot. Luettu 21.3.2020. https://www.ttl.fi/tyopiste/asioitakin-on-johdettava-ihmisten-kautta/