Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Idiootti, minäkö?



Kirjoittanut: Anni Tapio - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Idiootit ympärilläni
Thomas Erikson
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.
  1. Johdanto

Muiden ihmisten ymmärtäminen ei aina ole helppoa.

Olen aina lokeroinut itseni yksinpelaajaksi. Olen aina toiminut yksin, tehnyt päätöksiä itsenäisesti ja ottanut vastuun omasta toiminnastani. Pelikentällä on ollut vain minä. Entisissä työpaikoissa olin usein rooleissa, jotka vaativat itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta: Sain työskennellä yksin, tehdä päätöksiä yksin. Kaikki sujui kuin vettä vain.

Proakatemialla opiskelu on ensimmäisiä kertoja, kun itseni lisäksi kentällä on joukko muitakin pelaajia, joiden päätökset ovat tärkeitä – En ole enää yksin sooloileva pelinappula, olen osa verkostoa nimeltä tiimi. Tiimille olen tasavertainen jäsen, kuten kaikki muutkin. Kuljemme käsi kädessä kohti yhteisiä tavoitteita. Kohti yhteistä päämäärää.

Koko elämänsä yksin pelanneelle se on hämmentävä kokemus.

Älä suinkaan käsitä väärin – Pidän tiimityöstä. On mahtavaa miten eri taustoista tulevat ihmiset lyöttäytyvät yhteen ja luovat keskenään monialaisen osaamisen tilkkutäkin: Toiset ovat loistavia matemaattisten pulmien kanssa ja toiset säkenöivän luovia ideoineen, toiset osaavat delegoinnin kuin Excel-sovellus ja toiset pitävät päivästä toiseen yllä hyvää fiilistä. Kun jokaisella on tiimissä vastuurooli, työt jakaantuvat tasaisesti ja to-do-lista lyhenee alta aikayksikön. Tiimien dialogi on suorastaan hedelmällisen runsas, kun jokainen jakaa omia ajatuksiaan ja pohdintojaan keskustelua rikastaakseen. Muut ihmiset inspiroivat, kannustavat, motivoivat & auttavat näkemään asioita sellaisista näkökulmista, joita itse ei tulisi ajatelleeksi.  Tiimityössä on voimaa. Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta!

Tiimityö ei kuitenkaan aina ole mukavaa. Itse asiassa se on toisinaan aika kamalaa. Kirjavassa joukossa erilaisia ihmismieliä yhteentörmäyksiltä ei voi välttyä, kun jokainen ajattelee niin kuin ajattelee ja tuo pöytään oman persoonallisen tapansa työskennellä. Päätöksenteko on tahmeaa, toiset ovat koko ajan äänessä täysin epäolennaisista asioista, joku on aina myöhässä ja toiset tuovat mielipiteensä ilmi 2 viikkoa liian myöhään. Eräs valmentaja heitti syksyllä ajatuksia herättävän väittämän virkkeestä ”Tulen toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.”. Hänen mukaansa virke pitää harvoin oikeasti paikkaansa ja tulisimme kyllä huomaamaan sen. Kieltämättä, vaikka lausahdus on varsin kaunis ajatus ja imartelevan kuuloinen työhakemuksessa, voin omasta puolestani myöntää, että valmentajan väittämä on totta. Kaikkien kanssa toimeen tuleminen olisi hienoa ja optimaalista, mutta niin se vain on – Joidenkin ihmistyyppien kanssa toimiminen on paljon raastavampaa kuin toisten. Ja tiedätkö mitä? Se on täysin ok.

Jokainen meistä elää todennäköisesti loppuelämänsä tavalla tai toisella ihmisten ympäröimänä, niin myös minäkin. Halusin oppia ymmärtämään erilaisia ihmisiä: Miten he ajattelevat ja toimivat. Miksi toisten ihmisten kanssa tulee helpommin toimeen kuin toisten? Alkusyksyn luku-urakaksi valitsin Thomas Eriksonin supersuositun kirjan ”Idiootit ympärilläni”, jonka joskin provosoivan nimen takaa löytyy kirjan tarkoitus: Kuinka ymmärtää muita ja itseään. Tiimityön ollessa Proakatemian keskiössä olisi tärkeää päästä muiden ihmisten kanssa samalle aaltopituudelle – Toisin ajatteleva ja toimiva ihminen kun ei ole Idiootti. Hän vain toimii ja viestii eri tavalla kuin sinä, joka voi toisinaan tuntua siltä että olet ympäröity pelkillä tampioilla. Eriksonin mukaan ymmärrys on avain toimiviin ihmissuhteisiin. Ennen kaikkea halusin kirjan lukemisen myötä helpottaa muiden ihmisten kanssa toimimista ja ymmärtää myös itseäni tiimin jäsenenä. Vanhana yksinpelaajana ja sooloilijana on välillä vaikeaa ottaa muut huomioon, joten kirja oli itselleni peiliin katsomisen paikka. Kenties minä olin tietämättäni se idiootti?

  1. Thomas Eriksonin 4 erilaista persoonallisuusmallia

Käyttäytyminen ja persoonallisuuspsykologia on paljon monimutkaisempi kokonaisuus kuin mitä yksien kansien väliin mahtuu, eikä pelkät stereotypiat anna todellista kuvaa ihmisluonteen monimuotoisuudesta. Koen kuitenkin, että Thomaksen kirja on oivallinen johdattelu erilaisten ihmisten väliseen vuoropuheluun sekä havainnollistava tutustumismatka inhimilliseen käytökseen ja se sopii erityisesti ihmisille, jotka työskentelevät päivittäin tiimissä. Kirja perustuu IPUn (Institutet för Personlig Utveckling Suom. Henkilökohtaisen kehityksen instituutti) tutkimus- ja koulutusmateriaaleihin ja selittää mielenkiintoisesti sekä leikkisästi ihmisten välisiä eroja vuorovaikutustilanteissa. Kirjassa on jaettu erilaiset ihmistyypit käyttäytymispiirteiden perusteella neljään eri väriseen malliin: Punaisiin, keltaisiin, sinisiin ja vihreisiin. Nelilokeroinen jaottelu on tehty sillä perusteella, onko persoonallisuuspiirre tehtävä- ja asiakeskeinen vai ihmissuhdekeskeinen, ja liittyykö siihen ekstrovertin vai introvertin piirteitä. Kirjan mukaan enemmistö ihmisistä edustaa nelilokeroista jaottelusta 2 eri värin yhdistelmää, pieni vähemmistö vain yhtä tai kolmea eri väriä. Kuulostaako hämmentävältä? Suosittelen lämpimästi lukemaan kirjan tarkempaa kuvausta varten. Tärkeää kirjaa lukiessa on ottaa huomioon, että värit eivät ole absoluuttisia totuuksia erilaisista persoonista – Kuten sanoin, eri mallit ovat leikkisiä ja yleistettyjä kokonaisuuksia ihmisten keskuudessa esiintyvistä luonteenpiirteistä.

Seuraavaksi esittelen kirjan kaikki 4 eri käyttäytymismallia vahvuuksineen ja heikkouksineen – Tunnistatko joistain kuvauksista itsesi tai tiimikaverisi?

2.2 Rohkea punainen

Hallitseva punainen ihmistyyppi on usein tiimien luonnollinen johtaja. Kirja kuvaa ihmistyyppiä kunnianhimoiseksi, vahvaksi, kilpailunhaluiseksi sekä suoraksi: Vahvaluonteinen punainen ei ole kiinnostunut hienotunteisuudesta tiimityössä ja haluaa saada nopeasti aikaan Tuloksia isolla t:llä. Heidän on vaikeaa ottaa muut huomioon ja he saattavat vauhdin hurmassa helposti loukata toisten tunteita. Punaisia ärsyttää aikaansaamattomuus, epäkorrektius sekä kaikki muu turha lätinä. He haluavat käyttää aikansa tehokkaasti, eivätkä voi sietää ihmisiä, jotka epäröivät päätöksenteossa tai jaarittelevat tuntitolkulla palaverissa. He ovat aina valmiina käärimään hihat ja turhautuvat helposti, jos muut eivät ajattele tai toimi samalla tavalla kuin he. Siinä piilee myös heikkous: Monet kokevat punaiset aggressiivisina ja jyräävinä. Tämä johtaa siihen, että varsinkin vihreät (Kappale 2.4) päätyvät helposti välttelemään heitä.

2.3 Sosiaalinen keltainen

Ulospäin suuntautuneet keltaiset ovat energisiä ilopillereitä, joilta eivät luovat ideat lopu kesken. Heitä yhdistää punaisten tyyppien kanssa loputon energia, joka purkautuu ulos jatkuvana puheensolinana. Keltaiset tyypit tulevat lähes kaikkien kanssa toimeen, heistä on helppo pitää ja heillä on yleensä paljon ystäviä. Kirja kuvaa keltaista ihmistyyppiä leppoisana, hurmaavana, innostuneena ja optimistisena. He pitävät yllä tiimissä positiivista tunnelmaa ja saavat kaikki hyvälle tuulelle. Keltaisten ongelmat liittyvätkin pitkälti jatkuvaan puheensorinaan ja yli-innokkuuteen – Heillä kun on ongelmia puhua ohi suunsa, tylsistyä nopeasti ja keskittyä liikaa viihdyttävään höpöttelyyn. Idearikkaina opportunistisina he innostuvat helposti liikaa ja keskittyvät pelkkään ideoimiseen, jolloin toteutus jää puolitiehen tai kukaan ei saa aikaan yhtään mitään.

2.4 Luotettava vihreä

Neutraalit vihreät ovat yleisin ihmisten keskuudessa esiintyvä persoonallisuustyyppi. He ovat mitä oivallisimpia ystäviä ja heitä kuvataankin usein luotettaviksi, miellyttäviksi, rauhallisiksi sekä hyviksi kuuntelijoiksi. Vihreät tyypit eivät jätä muita pulaan ja heihin voi aina luottaa, että työt tulee tehtyä ajallaan ja kunnolla – tarkkoina ja tunnollisina puurtajina he ovat mitä oivallisempia joukkueen jäseniä. He haluavat olla kaikkien kanssa hyvissä väleissä ja takaavat käytöksellään sen, että kaikki tulevat tiimissä kuulluksi. Vihreiden ongelmat liittyvät siihen, että he laittavat muiden tarpeet itsensä edelle eivätkä kykene sanallistamaan mielipiteitään niin että veisivät toimillaan tiimiä eteenpäin: He pysyvät mieluusti passiivisena taustatyön tekijöinä ja välttelevät päätöksentekoa. Konfliktitilanteessa he muuttuvat monesti näkymättömiksi: Heille tärkeintä on se, ettei kenellekään tule paha mieli, joten he jättävät mieluummin mielipiteensä sanomatta. Konfliktit purkautuvat kuitenkin myöhemmin juoruiluna, joka ärsyttää etenkin punaisia – He kun haluaisivat suoraa napakkaa puhetta.

2.5 Analyyttinen sininen

Sinistä persoonallisuustyyppiä tapaa usein insinöörin tai juristin ammatissa: He ovat analyyttisia, kyseenalaistavia sekä järjestelmällisiä. He haluavat tietää mitä tapahtuu ja miksi, jotta he voivat kyseenalaistaa kaikki jo tehdyt ratkaisut ja ehdottaa niihin parannuksia. Siniset ovat hyvin faktapohjaisia, kaiken pitää perustua totuuteen ja olla perusteltavissa. He tutkivat, analysoivat, testaavat ja toistavat asioita perfektionistin lailla. Sinisten ongelma liittyykin juuri hitauteen: He saattavat analysoida ja hioa lopputulosta projektiaikataulun venähtämisen kustannuksella. He ovat hyvin jääräpäisiä ratkaisujen suhteen ja vaativat perusteluja päätöksen tueksi. Sinisten motto on ”Älä sano mitään, jos ei ole mitään sanottavaa.”. Heitä ei juuri kiinnosta ihmissuhteet, ainoastaan työasiat. Se saattaa helposti ärsyttää keltaisia tiimin jäseniä, jotka haluaisivat päästä vauhdilla eteenpäin ja pitää samalla hauskaa. Sinisiä puolestaan ärsyttää keltaisten hutiloiminen ja vauhti, sillä he haluaisivat tehdä työt rauhassa ja huolella.

  1. Vastaanottaja ratkaisee kaiken

Maailmassa, jossa on loputon kirjo erilaisia ihmisiä, olisi yli-optimistista toivoa, että ympärillä olevat ihmiset omistaisivat edes joten kuten samanlaisen ajatuksenjuoksun kuin sinä. Kappaleen otsikko ”Vastaanottaja ratkaisee kaiken” tarkoittaa Thomaksen mukaan sitä, että jokaisella yksilöllä on yksilöllinen tapa vastaanottaa informaatiota: Jokainen vastaanotettu viesti kulkee läpi ihmisen henkilökohtaisten tulkintojen, ennakkoluulojen ja ennakkokäsitysten. (Erikson, 2017) Toiselle ihmiselle välitetty viesti voi siis mennä perille aivan toisella tavalla kuin oli alun perin tarkoitettu. Mieti vaikkapa tilanne, jossa vastaanotat tekstiviestin ”Meidän pitää puhua.” Toiselle viesti aiheuttaa paniikin ja kauhuskenaarion mahdollisesta konfliktista, toinen vastaa viestiin ”Ok, soitan kello 12.” ja jatkaa arkitouhuja.

Tiimiyrityksessä esiintyy usein kaikkia edellä esiteltyjä käyttäytymistyyppejä ja se johtaa helposti näkemyseroihin sekä tiimin jäsenten välisiin ristiriitoihin. Ihmisten välisessä keskustelussa tärkeintä onkin oppia ymmärtämään toista, ja muotoilla viesti niin että se menee mahdollisimman tehokkaasti perille. Hyvän viestijän ensisijainen taito onkin Thomaksen mukaan oppia muokkaamaan viestiä vastaanottajan tarpeiden mukaan. Tämä tarkoittaa eri käyttäytymistyyppien näkökulmasta sitä, että esimerkiksi keltainen persoona tunnistaa ja huomioi sinisen henkilötyypin ominaisuudet ja keskittyy keskustellessaan lörpöttelyn sijaan napakkaan asiaan, eikä ota toisen harvasanaisuutta loukkauksena. Punainen voi sen sijaan kehittää tiimin toimintaa kysymällä vihreän mielipidettä suoraan, jos passiivisuus ärsyttää.

Omaa persoonaa ei tarvitse kuitenkaan muuttaa miellyttääkseen toisia. Jo se, että ymmärtää miten toiset reagoivat eri tilanteissa ja osaa mukauttaa reaktioitaan eri tilanteisiin sopivaksi, tekee kanssakäymisestä paljon stressittömämpää: Ymmärrys vähentää tuomitsemista sekä jyrkkyyttä tiimin sisällä, eikä ryhmätyötilanteessa tee mieli repiä hiuksia päästä. Kuten Erikson kirjoittaa: Kun sopeutat viestisi siihen, kuinka toinen toivoo tulevansa kohdatuksi, viestintäsi on tehokkaampaa.

  1. Hyvän tiimipelaajan ABC

Kuten aikaisemmin kirjoitin, hyvä viestijä osaa mukauttaa viestintäänsä vastaanottajan mieltymysten mukaan. Ollakseen reilu tiimin jäsen monenkirjavassa tiimissä, tulee yksilön kyetä mukautumaan moniin erilaisiin tilanteisiin. University of Rochesterin artikkelin ”6 qualities that make a great team player” (Sennett, 2021) mukaan yksi tärkeimmistä tiimipelaajan ominaisuuksista onkin joustavuus ja kyky mukautua erilaisiin rooleihin. Uusien haasteiden vastaanottaminen ennakkoluulottomasti kasvattaa sekä yksilöä että tiimiä – Tästä voimme ottaa esimerkiksi vaikkapa vihreät henkilöt sekä heidän taipumuksensa painaa omat mielipiteensä syrjään. Jos tunnistit itsesi vihreäksi, entä jos ensi kerralla toisitkin ajatuksesi rohkeasti pöydälle? Toinen tärkeä ominaisuus on oman roolin vahvuuksien sekä heikkouksien tunnistaminen osana tiimiä: Se että olet vahva, jämäkkä ja aikaansaava, ei tarkoita sitä, että muidenkin pitäisi olla. Jämäkkyys pitää kyllä tiimin kasassa, mutta liika jämäkkyys rajoittaa luovuutta ja huonontaa ilmapiiriä. Toisten yksilöllisten työskentelytapojen tunnistaminen sekä heidän vahvuuksiensa arvostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kolmas ominaisuus on hyvä muistutus ihmisille, jotka tunnistivat itsensä analyyttisen sinisen mallista: Kyky kompromisseihin ja yhteistyöhön. Taito kuunnella toista ja kunnioittaa muiden ideoita ja mielipiteitä on hyväksi koko tiimille. Tiimissä jokaisen mielipiteellä on väliä, vaikka itse olisikin eriä mieltä.

Neljäs artikkelin listaama ominaisuus on vastuuntuntoisuus: Varsinkin keltaisten tiimiläisten joukossa sähellys sekä sooloilu saattaa aiheuttaa tiimille ongelmia. Vahinkoja sattuu, jolloin ensiarvoiseen asemaan nousee kyky ymmärtää tekemistensä seuraukset ja kantaa tapahtumasta vastuu avoimesti. Avoimuus ja rehellisyys parantavat tiimin sisäistä luottamusta, joka onkin aasinsilta viidenteen tärkeään ominaisuuteen: Sitoutuneisuuteen. Hyvä tiimipelaaja luottaa tiimiinsä, sitoutuu prosessiin ja tuo oman panoksensa tiimin hyväksi sekä huonoina että hyvinä hetkinä.

Viimeinen, 6. tärkeä ominaisuus hyvässä tiimipelaajassa on Sennetin mukaan positiivinen asenne. Oli tiimirooli tai persoonallisuustyyppi mikä tahansa, jokainen kykenee asennoitumaan positiivisesti tiimin yhteisten tavoitteiden vuoksi. Positiivinen asenne puhdistaa ilmapiiriä, vähentää stressiä ja tuo toivoa tulevaan. Vaikka joku tiimistä kävisikin hermojen päälle, negatiivisten ajatusten vatvominen ei auta mitään.  Vinkkinä siis punaisille; Tulosta voi tehdä myös rennolla ja iloisella otteella.

Onko kukaan syntyessään täydellinen tiimipelaaja? Väitän että ei – Uskon että jokainen joutuu joustamaan tiimin puolesta tavalla tai toisella. Karkeasti suomennettu sitaatti businessmaailmasta kuuluukin: Tiimityö vaatii toimiakseen uhrauksia: Tiiminä työskentelevien ihmisten on asetettava ryhmän kollektiiviset tarpeet yksilöllisten etujen edelle. (Sitaatti: Patrick Lencioni)

  1. Pitääkö aina tulla toimeen keskenään? Konflikteja, kiitos.

Siinäpä hyvä kysymys jokaiselle tiimiyrittäjälle. Kuten johdannossa avasin, mielestäni kaikkien kanssa toimeen tuleminen on varsin kaunis ja ruusuinen ajatus, mutta onnistuu harvoin. Tiimityö- ja ihmissuhdetaitoja on hyvä opetella jouhevan yhteistyön tueksi, mutta on tärkeää muistaa se että erimielisyydet ovat hyvin luonnollinen asia, eikä niissä ole mitään pahaa. Me olemme kuitenkin kaikki monenkirjavia ihmisolentoja mielipiteinemme ja maailmankatsomuksinemme ja jokaisella meillä on varmasti sanottavaa, mikä tulee ratkaistaviin ongelmiin. Ja olkoon se niin, erilaiset persoonat näkemyksineen tuovat sitä ihka aitoa kollektiivista oppimista tiimiin kuin tiimiin. Hedelmäsalaatti pelkillä päärynöillä olisi, noh, pelkkä kulhollinen haaleaa päärynää.

Kun ihminen kuvailee työhakemuksessa tulevansa kaikkien kanssa toimeen, kuulostaa se aluksi melko mukavalta jutulta: Tyyppi, joka tulee kaikkien kanssa toimeen, on varmasti joustava, kiltti, ystävällinen, ymmärtäväinen, kaikin puolin sellainen kaveri kenestä ei taatusti ole mitään negatiivista sanottavaa. Mitä kauemmin tuota lausetta kuitenkin miettii, sitä omituisemmalta se kuulostaa. Mistä lähtien yksimielisyys tiimissä on ollut vallitseva ihanne? Miksi ihailemme harmoniaa, puhumattomuutta, neutraaliutta? Varjellaksemme yksimielisyyttä sekä rauhaa, välttelemme samalla kipeistä asioista puhumista – Juuri niistä asioista, jotka kehittäisivät meitä parhaiten. Välttelemällä konflikteja viestimme myös tiimillemme, ettemme usko yhteisömme pystyvän käsittelemään erimielisyyksiä. Pelkäämme, että joku suuttuu, toinen loukkaantuu verisesti, kenties kolmannesta emme kuule ikinä enää mitään. Työkulttuuri, jossa kaikki haluavat kuulua joukkoon ja olla hyviä tyyppejä, jyrää nopeasti tiimin kehityksen yli. (Atsar, 2018) Entäpä jos konflikti tekisikin hyvää?

Jos emme näytä turhautumistamme toiselle, teemme sen selän takana. Jos nielemme turhautumisemme, tilanne räjähtää käsiin ennemmin tai myöhemmin. Tiimin ja kaikkien sen jäsenten parhaaksi olisikin, jos ohjaisimme kaikki toisiamme kohti myös niitä vuorovaikutuksen epämukavuusalueita – Olimme sitten minkä värisiä tahansa.

  1. Pohdinta

Vaikka suhtautumiseni Eriksonin kirjaan olikin melko kriittinen, en pystynyt olemaan huomaamatta kirjassa nimettyjä persoonallisuustyyppejä ympärilläni. Tuntui että joka puolella vilisi eri värisiä ihmisiä ja monen tuntemani henkilön kohdalla kuvaus oli huvittavan osuva. Uskon että persoonallisuus on paljon muutakin kuin lokeroivia värejä, mutta kirjasta oli silti itselleni apua. Kirjan takakansi väittää, että kirjan luettuasi idiootit ympärilläsi vähenevät huomattavasti ja omalla kohdallani se piti paikkaansa (täysin ketään idiootiksi nimeämättä): Kiinnittämällä huomiota erilaisten ihmisten yksilölliseen tapaan toimia ja viestiä ymmärrys kasvaa eikä tiimityön pulmatilanteita ota niin henkilökohtaisesti. Kirjan nokkelat oivallukset parantavat yhteistyötaitoja ja se jos mikä on tärkeää Proakatemialla.

Noh, minkä värinen sitten itse olin? Itsenäisenä ja suorasanaisena Lapin jääränä tunnistin itseni punasiniseksi henkilöksi. Vaikka Proakatemia on opettanut minulle kuuntelemisen sekä malttamisen jaloja taitoja, tehokkuutta sekä asiakeskeisyyttä vaativa yksityiskohtien viilaaja ei arvatenkaan ole aina se helpoin tiimikaveri – Pakkohan se oli itselle myöntää, olen taatusti ollut toisinaan raskasta seuraa.

Se idiootti jonkun ympärillä.

 

Lähteet

Atsar, Katja. 2018. Älä tule paha konflikti tule hyvä konflikti. Blogi. Kirjoitettu 15.4.2021. Luettu 9.2.2022. https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/katja-atsar/ala-tule-paha-konflikti-tule-hyva-konflikti/

Erikson, T. 2017. Idiootit ympärilläni. Kuinka ymmärtää muita ja itseään. Vuoden 2021 painos. Otava kirjapaino. Keuruu.

Sennett, P. 2021. 6 Qualities that make a great team player. Artikkeli. Julkaistu 28.5.2021. Luettu 9.7.2022. https://www.rochester.edu/emerging-leaders/6-qualities-that-make-a-great-team-player/

Kommentit
  • Veikko Airas

    Olipas hyvä essee! Kirjoitit tästä kirjasta hyvin ja sait kuulostamaan kirjan mielenkiintoiselta! Suosikki kohtani kirjassa oli kun kerroit minkälaisia persoonallisuuden piirteitä kukin väri sisältää ja minkälaisia ristiriitoja kullakin värillä voi olla. Essee oli kirjotettu selkeästi ja siitä tuli esille että tähän oli käytetty aikaa ajatellen miten kirjan viestin voi tuoda esille tiimioppimis ympäristöön. Vaikka essee oli pitkä se oli helppo lukea loppuun asti joka on hieno piirre esseessä. Hyvä essee Anni!

    5.4.2022
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close