Johdanto

Me ollaan kaikki vähän erilaisia. Tai oikeastaan aika paljonkin, riippuen tietysti myös miltä kantilta katsotaan. Olemme fyysisesti erinäköisiä, ruumiinrakenteemme on erilainen ja kasvojen piirteet vaihtelevat. Lopulta kun miettii, niin fyysisesti olemme huomattavasti enemmän samankaltaisia keskenämme, kuin mitä olemme päämme sisällä. Lääketiedettä voidaan melko universaalisti soveltaa kaikkiin ihmisiin, mutta pään sisäisiä eroja on paljon laajempi skaala sovellettavaksi. Tulemme eri taustoista, meillä on eri luonteet ja persoonat. Ennen kaikkea meillä on erilaiset käyttäytymismallit, jotka voidaan jakaa 4 eri väriin: punainen, keltainen, vihreä ja sininen. Seuraavaksi käymme läpi sitä, millaisia nämä käyttäytymismallit stereotyyppisesti ovat ja kuinka ne Valuen tiimissä ilmenevät. Juuri kukaan ei suoraa ole vain yhtä väriä, vaan lähes jokaisella löytyy sävyjä myös joistakin muista väreistä ja joku saattaa löytää itsensä kaikista väreistä. Väreillä on myös tietyn lainen suhde toisiinsa ja he käyttäytyvät ja suhtautuvat tietyllä tapaa toisiinsa. Näiden asioiden ymmärtäminen mahdollistaa joustavamman ja sujuvamman tiimityöskentelyn näiden ihmisten kanssa ja auttaa ennen kaikkea ymmärtämään toisia ihmisiä ja heidän erilaisuuttaan.

Vihreä käyttäytymismalli

Vihreät tyypit ovat niitä ”perustyyppejä”. Eivät juuri näy missään, ovat vaatimattomia ja myöntyvät kaikkeen. Tämä on kaikista yleisin käyttäytymismalli ja jokainen varmasti löytää näitä ympäriltään. Nämä ihmiset ovat hyvin ystävällisiä ja auttavat aina. Heille on omantunnonasia auttaa, jos kukaan muu ei auta, sillä he kokevat suurta empatiaa kyseistä henkilöä kohtaan ja tuntevat kuinka tämä joutuisi muuten pulaan. Tämä piirre tekee vihreästä todella alttiin hyväksikäytölle. Varsinkin punaiset tyypit helposti jyräävät nämä henkilöt alleen, sillä vihreät eivät sano ei (Erikson 2007, 144). Vihreiden positiivisia puolia ovat hyvä tiimipelaaminen ja muiden kanssa toimeen tuleminen. Vihreä on kaikin puolin hyvä työntekijä normaaliin suorittavaan työnkuvaan, sillä hän on helposti johdettavissa ja tekee mitä pitää, sekä pyrkii pitämään ilmapiirin neutraalina. Vihreät ovat kaikkien kavereita, eivätkä he ”ärsytä” ketään. Vihreät ovat vakaita, luotettavia ja he ovat myös hyviä kuuntelemaan. Jos he lupaavat tehdä jotain, he myös tekevät sen, sillä he eivät halua aiheuttaa ongelmia omalla toiminnallaan. Vihreät kuuntelevat mieluusti huoliasi ja ymmärtävät sinua. Nyökyttelevät mukana ja tuntevat empatiaa sinua kohtaan. Itsensä kohdalla vihreät ovat todella vaatimattomia. He haluavat pysyä piilossa, eivätkä halua mitään kiitosta. He eivät halua vaivata ketään, vaikka oikeasti se olisi suotavaa. He mieluummin kärsivät, kuin pyytävät apua.  Vihreät eivät myöskään halua muutosta, sillä he kokevat sen aina uhaksi ja vanhojen tapojen muuttaminen tuo epävarmaa tulevaisuutta, sillä ”onhan aina ennenkin näin tehty, niin miksi nyt muutettaisiin”. Vihreät ovat siis syy sille, miksi mikään ei meinaa muuttua, mutta myös siihen, että se saadaan aikaiseksi.

Sininen käyttäytymismalli

Siniset tyypit, eli kriittiset insinöörit ilman tunteita. Nämä henkilöt ovat kiinnostuneita faktoista ja analyyseistä. He haluavat aina maksimitiedon kaikesta, jotta voivat perustaa päätöksensä niiden pohjalle. Sinisillä on vankka faktatieto, jonka pystyvät perustelemaan hyvinkin tarkkaan lähteitä myöden. He ovat loogisia, tarkkoja, eivätkä he juuri välitä tunteista. Esimerkkinä pajassa sininen henkilö on suurimman osan ajasta täysin hiljaa, mutta jossakin kohtaa avaa suunsa ja latelee faktat pöytään naama peruslukemilla, samalla kumoten aiemmat valheelliset väitteet, mitä muut ovat ladelleet. Samalla katsovat hieman jopa halveksuvasti, josta voi tulkita tämän päässä pyörivän ajatuksen: ”ettekö te oikeasti tiedä mistään mitään”. Nämä henkilöt löytävät ongelman jokaisesta siasta ja heille on tärkeää selvittää se. Asian jokainen yksityiskohta täytyy olla selvillä ja suunnitelmistakin on hyvä laatia oma versio jokaiselle aakkoselle. Ihan vain varoiksi. Sinisille on tärkeämpää tehdä hyvin ja varman päälle, kuin nopeasti. Asiaan kuin asiaan voidaan käyttää paljon aikaa, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä laatu. Laatu on siniselle erittäin tärkeä arvo, jota he vaalivat kaikista eniten. Esimerkiksi Toyotan tehtaalla suurin osa tuotantoinsinööreistä on käyttäytymismalliltaan sinisiä (Erikson 2007, 75). Stereotyyppisesti insinöörit ovat sinisiä, sillä he ovat hyvin tarkkoja ja loogisia. Sinisille on myös ominaista olla hehkuttamatta omaa osaamistaan ja sitä, kuinka ovat tehneet hyvää työtä. Heidän mielestään se kuuluu vain heidän ammattiinsa ja niin kaikkien kuuluisi tehdä (Erikson 2007, 69). Sininen on siis se lähes tunteeton ja kriittinen tyyppi, joka hidastaa toimintaa, mutta varmistaa sen, ettei laatu kärsi ja virheitä ei tapahdu.

 Punainen käyttäytymismalli

Punainen käyttäytymismalli on ehkä kaikkein helpoin tunnistaa. He sanovat mielipiteensä sumeilematta ja suoraan sekä ovat erittäin kilpailuhenkisiä. Punaiset ovat aidosti tehokkaita, dynaamisia yksilöitä ja heille päätösten tekeminen ei ongelma, minkä vuoksi he usein myös päätyvät johtamistehtäviin.

Itseään punaiset henkilöt kuvailevat tyypillisesti näin: energinen, kilpailuhenkinen, vakuuttava, lujatahtoinen, ratkaisukeskeinen, määrätietoinen, nopea, itsenäinen, tiukka, kunnianhimoinen, päättäväinen.

Toisaalta, jos kysyt punaisesta henkilöstä mielipidettä muilta, saat luultavasti hyvin erilaisen vastauksen. ”Omat henkilökohtaiset tutkimukseni osoittavat, että punaisten tyyppien ympärillä pyörii enemmän idiootteja kuin meidän muiden.” (Erikson 2017, 86-87) Vaikka muiden analyysi punaisesta itsestään ei välttämättä juuri närkästytä häntä, sillä punaisen mielestä kaikki muut ovat vain väärässä, niin tarkastellaan kolikon kääntöpuolta kuitenkin.

Punaisen tehokkuus ja nopeiden tulosten tavoittelu näyttäytyy muille helposti kärsimättömyytenä. Erinomainen tapa saada punainen hermostumaan on jahkailla ja olla tekemättä päätöksiä – välittömästi. Jos asiat eivät etene tällä punaisella sekunnilla, on punainen jo turhautunut. Punaisen kommunikaatio on niin asiakeskeistä ja suoraa, että muut saattavat pitää sitä jopa aggressiivisena. Punaisen mielestä esimerkiksi äänen korottaminen on vain hieman erilainen tapa kommunikoida eikä siinä ole mitään ongelmaa. ”Enhän minä huuda! MINÄ EN OLE VIHAINEN! AAARRRGHHHH!” (Erikson 2017, 89) On tyypillistä, että silloin kun käsitellään jotain punaiselle tärkeää aihetta, alkaa hänen ympärillään myrskytä. ”Jos pelkäät konfliktitilanteita, pysyttele kaukana.” (Erikson 2017, 91)

Lisäksi taipumus ajautua johtamistehtäviin ja hallinnan tunteen tarve saattavat aiheuttaa muille tunteen liiallisesta kontrollista. Asiakeskeisyys, tehokkuus ja taipumus turhautumiseen johtavat myös siihen, ettei punainen ole mikään maailmanluokan kuuntelija. Jos hän kysyy kuulumisiasi hänelle ihan oikeasti riittää vastaus ”hyvää”.

Keltainen käyttäytymismalli

”Jos jokin piirre kuvaa hyvin keltaista käyttäytymismallia, niin juuri rajaton optimismi ja innostus. Harvat asiat saavat keltaisen tyypin pahantuuliseksi pitkäksi aikaa.” (Erikson 2017, 47) Samoin kuin punaisilla tyypeillä, keltaisilla tyypeillä on valtavasti energiaa. Heidän mielestään miltei kaikki on kiinnostavaa ja heidän on helppo innostua ja innostaa melkein mistä tahansa. Keltaisella on eniten Facebook-kavereita ja yhteystietoja puhelimessa. Keltainen tuntee kaikki.

Keltainen luonnehtii itseään seuraavasti: innostunut, hurmaava, vakuuttava, ulospäin suuntautunut, innostava, optimistinen, joustava, avoin, luova, spontaani, leppoisa, viestinnällinen.

Keltaiset ovat taitavia viestijöitä. He puhuvat helposti tunteistaan ja heidän ehtymätön optimistisuutensa ja hyväntuulisuutensa tempaa helposti myös muut mukaansa. ”Keltaisilla tyypeillä on uskomaton taipumus nähdä ratkaisuja paikoissa, joissa kukaan muu ei niitä näe.” (Erikson 2017, 49) Keltaiset ovat työyhteisön kekseliäitä ideanikkareita, joiden innostus innostaa myös muuta työyhteisöä.

Muut pitävät keltaisia hauskoina, viihdyttävinä ja positiivisina, mitkä ovat tietysti aivan olennaisia piirteitä keltaiselle persoonalle. Kolikolla on silti toinenkin puoli. Nimittäin keltaisia kuvaillaan usein myös itsekkäiksi, pinnallisiksi, yli-itsevarmoiksi, lörpöttelijöiksi ja huonoiksi kuuntelijoiksi. Joku saattaisi vielä lisätä huonon keskittymiskyvyn ja hutiloivan työnjäljen. ”Hei kaikki, kuuluuko? Nyt saatte kuulla mitä MINÄ olen puuhannut! Ettekös kaikki haluakin kuulla sen?” (Erikson 2017, 98) Keltainen puhuu niin mielellään, ja varsinkin itsestään, että keltaiset persoonat vievät ryhmädialogista helposti kaiken hapen. Muut saattavat provosoitua jatkuvasta puhetulvasta ja siitä, että samat asiat toistetaan uudestaan, ihan vain jotta päästään ääneen. ”Kun muilla osanottajilla on puheenvuoro, kaikki ryhmän keltaiset tyypit toistavat puheenjohtajan lausuman tismalleen, mahdollisesti omin sanoin.” (Erikson 2017, 99)

Keltainen ei myöskään ole paras organisoimaan omaa tai muiden työtä, vaikka hän ei sitä missään nimessä tunnustaisikaan. Järjestelmällinen työskentely ja sovitut mallit ovat hänen mielestään tylsiä eikä hän halua ahtautua raameihin. ”Jos keltainen tyyppi vihaa jotakin, niin juuri tunnetta siitä, että järjestelmä jotenkin ohjaa häntä.” (Erikson 2017, 101) Keltainen unohtelee asioita ja sovittuja tapaamisia eikä hän koskaan palaa tarkastamaan jo tehtyä työtä, sillä hän on jo aloittanut uuden tehtävän. Yksityiskohdat, pitkäjänteisyys ja organisointi ovat keltaisen heikkouksia.

Punainen tiimikaveri

Punainen haluaa kaiken tapahtuvan nopeasti ja että asiat ilmaistaan suoraan. Punainen haluaa päätöksiä ja että niiden mukaan myös toimitaan. Yksityiskohdat eivät kiinnosta punaista. Jos punaista haluaa hidastaa, hänelle täytyy osoittaa, että liika hutilointi todennäköisesti jopa hidastaa oikeaan lopputulokseen pääsyä ja että myös suunnittelulle on varattava aikaa. Punaisen päätä on todella vaikea kääntää, koska hän uskoo aina olevansa oikeassa, mutta jos osaat riittävän hyvin ja varmasti perustella kantasi, punainen pystyy myös luopumaan mielipiteestään. Huonoin tapa toimia punaisen kanssa on perääntyä ja antaa punaisen jyrätä yli, koska hän tekee sen mielellään aina uudestaan.

Keltainen tiimikaveri

Keltaiselle tärkeintä on, että on hauskaa. Liika suunnittelu ja kaavat ovat pahasta, keltainen tekee kaiken fiilispohjalta. Keltainen haluaa kokeilla kaikkea uutta ja tutustua asioihin, joskus isollakin riskillä. Aito keskustelu ja neuvottelu keltaisen kanssa on haasteellista, koska keltainen ottaa helposti liikaakin tilaa. Aikatauluja ja sovittuja asioita täytyy painottaa, että keltainenkin ymmärtää, että on tärkeää tehdä sovitut asiat ja olla ajoissa paikalla. Keltaisen tiimikaverin kanssa täytyy huolehtia siitä, että keltainen merkitsee asiat muistiin ja hänen organisointiaan on seurattava. Keltaista on joskus käsiteltävä hieman kuin lasta ja häntä tulee ohjata puheesta toimintaan, mutta varovasti, sillä keltainen ei todellakaan halua, että häntä ohjaillaan.

Vihreä tiimikaveri

Vihreät inhoavat muutoksia, varsinkin äkkinäisiä muutoksia jo sovittuun tai suunniteltuun. He muuttuvat helposti muutostilanteissa jääräpäisiksi, eivätkä suostu tekemään tarvittaviakaan toimenpiteitä, jos se tuntuu heistä työläältä. Vihreä välttelee vaivannäköä ja epämukavuusalueita viimeiseen saakka. Vihreä ei ole kovin luova tai innovatiivinen ja he kaipaavat hyvin konkreettisia ohjeita siitä, mitä heiltä odotetaan. Jos teet projektia vihreän kanssa, niin laadi selkeä toimintasuunnitelma ja tee vihreälle selväksi, mitä hänen täytyy projektin eteen tehdä. Kun annat vihreälle korjaavaa palautetta, niin tee se kahden kesken ja varovasti.

Vältä vihreän kanssa siis suuria epämääräisiä kokonaisuuksia, nopeita muutoksia ja konflikteja. Kun vihreä tietää, mitä häneltä odotetaan hän myös suorittaa sen.

Sininen tiimikaveri

Sininen on hyvin asiakeskeinen. Hän arvostaa faktoja ja asiassa pysymistä. Jos sinun täytyy esitellä siniselle jokin uusi idea, niin tee pohjatyö valmiiksi. Pohjaa aina väitteesi johonkin, koska muuten sininen pitää sinua idioottina. Sininen ei ole kiinnostunut maailmaasyleilevistä visioista vaan kylmistä faktoista. Projektissa, varsinkin jos mukana on erilaisia värejä, kannattaa siniselle selittää, miksi ihmiset saattavat kokea hänen ulostulonsa joskus jopa loukkaavina. Sininen kun pukee helposti päähänsä ns. mustan hatun. Siniselle kannattaa koittaa tehdä selväksi, mitkä asiat ovat juuri tällä hetkellä projektin kannalta olennaisia, kaikki yksityiskohdat eivät ole relevantteja, varsinkin jos deadline painaa jo päälle.

Siniselle voi joutua painottamaan, että päätöksiä täytyy saada aikaan vaikkei kaikkea mahdollista tietoa ole saatavilla.

Yhteenveto

Miten sitten erilaisia käyttäytymismalleja voi ottaa tiimin toiminnassa huomioon? Tiimistämme löytyy kaikkien värien edustajia, erilaisine sävyineen. Eri ihmiset kommunikoivat, innostuvat ja reagoivat eri tavoin, mutta näitä asioita ei välttämättä oteta huomioon riittävän hyvin. Olemme kyllä Valuessa hyväksyneet ja ymmärtäneet sen, että ihmiset ovat erilaisia, mutta toimintaa tai kommunikointia ei ole muutettu mitenkään. On toki totta, että kaikkia on mahdotonta miellyttää yhtä aikaa, koska persoonat ovat niin erilaisia, osa jopa toistensa vastakohtia, mutta voisiko silti erilaisia persoonallisuuksia huomioida vielä muutenkin kuin vain hyväksymällä erilaisuus. Esimerkiksi pajakäyttäytymisessä voitaisiin heivata ja unohtaa värit mahdollisuuksien mukaan, ja etsiä ns. neutraalia puoliväliä. Vihreä voisi pyrkiä tuomaan näkemyksiään entistä vahvemmin, toisaalta punainen hieman pyöristää särmiään, keltainen olla ottamatta liikaa tilaa ja sininen hyväksyä tunteet osaksi dialogia.

Erilaisten toimeksiantojen, projektien ja solujen yhteydessä yksilöityjä käyttäytymismalleja on helpompi käyttää kuin koko tiimin ollessa läsnä. Tällöin työskentely ja kohtaamiset ovat intiimimpiä ja omaa käyttäytymistä on mahdollista muokata tiimikaverin mukaan.

Lähteet: Erikson, Thomas (2014): Idiootit ympärilläni