Suomen kaltaiselle pienelle maalle uudet innovaatiot ovat välttämättömyys taloudellisen menestyksen kannalta. Koska Suomen sisämarkkinat ovat aivan liian pienet tarvitsemme uusia kansainvälisiä vientituotteita, jotka nostavat suomalaisia yrityksiä maailman maineeseen. Yksittäiset menestystarinat toimivat kannustavana esimerkkinä muillekin, luoden positiivista imua maailman valloitukseen. Parhaat innovaatiot todellakin muuttavat maailmaa, mutta miten ne oikein saavat alkunsa? Paula Havaste ja Jussi Sippola ovat keränneet kirjaansa Ideoiden Suomi, kolmekymmentäkolme tarinaa suomalaisista tutkijoista, yrittäjistä ja visionääreistä, jotka yrittävät keksinnöillään luoda maailmaa muuttavia innovaatioita. Kirja on läpileikkaus siitä, mistä poikkeukselliset ideat syntyvät ja miten niistä tehdään toimivia innovaatioita?

Ideat syntyvät keskustelemalla innostuneiden ihmisten kanssa. Kun jutut karkaavat levottomiksi ja niitä saa pallotella erilaisten ihmisten kanssa, syntyy yleensä jotain uutta. Ideoiden syntyminen vaatii hyppäämistä pois omalta tontilta, se vaatii päämäärätöntä jutustelua (Havaste & Sippola 2017, 110).  Näin kuvailee ideoiden syntyprosessia kirjassa Teknologian tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Lauri Reuter. Hän on ollut osana tutkijaryhmää kehittämässä ”taikapataa”, joka on kotikäyttöinen bioreaktori, jolla voi kasvattaa marjojen ja kasvien soluja eli siis keinotekoista ruokaa. Tällainen teknologia voi tulevaisuudessa olla hyvinkin merkittävässä roolissa ruoan valmistuksessa, kun ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden johdosta perinteinen ruoan tuotanto tulee olemaan yhä haastavampaa.

Myös moni muu kirjassa tarinaansa esitellyt korostaa ajatusten vaihdon merkitystä huippuideoiden syttymisen polttoaineena. Monilla saattaa olla mielessään valtavasti ideoita, mutta ideat sellaisenaan ovat vain ideoita eivätkä vielä ratkaise mitään ongelmaa. Jakamalla ideoitaan muiden kanssa saa idea mahdollisuuden lähteä jalostumaan todelliseksi innovaatioksi ja menestyväksi yritykseksi. Monista ideoista pitäisi myös olla rohkeutta tarttua niihin kaikkein suurimpiin ideoihin, koska niistä syntyvät myös suurimmat menestystarinat.

Yhtenä esteenä parhaiden ideoiden syntymiselle voi olla ihmisen ajattelun rajoittuneisuus. Loistavien ideoiden syntymiseksi pitää pystyä irrottautumaan normaaleista ajattelumalleistaan ja ajatella asioita täysin uusista näkökulmista, ikään kuin ulkopuolisen ihmisen silmin. Ajattelussa pitäisi olla myös ripaus lapsellisuutta, koska lapsien mielikuvitus on rajatonta eivätkä he osaa ajatella, että jokin asia ei olisi mahdollista. Lapsi voisi esimerkiksi ajatella voivansa liikutella pilviä ja saada ne satamaan halutessaan. Näin ajattelee myös kirjassa tarinansa kertova ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen, joka yrittää selvittää voisiko pilven saada tuottamaan sadetta käskystä. Hänen tutkimusprojektinsa on saanut puolentoista miljoonan euron rahoituksen vesipulasta kärsivästä Arabiemiraateista. Keinotekoisella sateella voitaisiin auttaa monia maailman kuivuudesta kärsiviä alueita ja näin parantaa miljoonien ihmisten elämänlaatua.

Tärkeä tekijä menestystarinoiden taustalla on aika. Idean kehittyminen kaupalliseksi innovaatioksi voi usein kestää vuosikausia. Suomessa on paljon laadukasta tutkimusosaamista, joka on innovaatioiden synnylle välttämätöntä. Tutkimushankkeet ovat pitkiä projekteja, joiden lopputulos häämöttää usein jossain kaukana tulevaisuudessa. Yksi tällainen pitkäkestoinen tutkimushanke on Tampereen teknillisen yliopiston professorin Leena Ukkosen kehitteillä oleva aivoimplantti. Se on aivoihin asennettava laite, jonka avulla esimerkiksi halvaantuneet voisivat saada liikekykynsä takaisin. Tulevaisuudessa aivoimplantti voisi olla myös terveiden ihmisten käytössä, jolloin sen avulla hallittaisiin ajatusten avulla erilaisia järjestelmiä ja tietokoneita. Hän arvioi, että teknologian kehittyminen sille tasolle, että sillä voidaan auttaa sairastuneita vie vielä ainakin 5-10 vuotta. Siihen asti on vain luotettava, että pitkäjänteinen työ joku päivä vielä palkitsee niin tekijänsä kuin avuntarvitsijat