Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Hyvinvoivaa itsensä johtamista



Kirjoittanut: Jenna Keskinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

 

Sateen jälkeen aurinko. Ylämäen jälkeen alamäki. Tyyntä myrskyn jälkeen. Nyt on taas vähän pilvisempi aikakausi. Niin hyvin kuin syksy alkoikin, tuli pikkuhiljaa myös se kuuluisa taantuminen. Kun omassa elämässäni hiipuu iloitseminen arjen pienistä asioista, on tilanne jo huolestuttava. Tämä on aika ottaa taas itseään niskasta kiinni, alkaa johtamaan itseään.

 

Laura Suoreijus kirjoittaa blogissaan itsensä johtamisen merkityksellisyydestä arjen ja työn ristiaallokossa, kun vaatimuksia tulee monesta suunnasta, mutta samalla oman ajan merkitys korostuu. Kun löytää keinot johtaa itseään, löytää uudestaan myös ajan niille arjen pienille iloille.

 

Mutta mitä itsensä johtaminen oikeastaan on?

 

Itsensä johtaminen koostuu karkeasti oman elämänsä suunnittelemisesta ja tekemisestä omannäköisekseen ja mielekkääksi itselleen. Moni haluaa luoda elämänsä kehittämiseen uusia näkökulmia niin sanotulla tieto-tasolla, mutta valitettavan usein käytäntöön vieminen jää puolitiehen. Vaikka tietoa hankitaan paljon ja aiheeseen todella perehdytään, jää onnistumiset puuttumaan. Tämän voisi kuvitella johtuvan siitä, että sisäinen motivaatio tekemisen muuttamiseen uupuu ja mahdollisesti tulee haukattua liian iso pala kakkua kerrallaan. Itseni kohdalla voin todeta, etten niinkään ole pyrkinyt tietoisesti hakemaan tieto-tason oppia toimintani muuttamiseksi, vaan olen antanut elämäni lipua vanavedessä omalla painollaan. Valitettavan helppoa on päätyä siirtämään muutos ”ensi viikolle”.

Suoreijus jaottelee itsensä johtamisen neljään osa-alueeseen: Merkityksellisyyteen, fokukseen, itsetuntoon sekä itsekuriin. Hänen mukaansa näiden neljän avulla itsensä johtamisesta tulee helpompaa. Moni voisi äkkiseltään kuvitella, että itsensä johtaminen on pitkälti oman aikansa hallintaa, mutta Suoreijuksenkin esimerkkien mukaan se on lopulta huomattavasti isompi kokonaisuus. Neljästä osasta ensimmäinen, merkityksellisyys, pohjautuu ihmisen omaan arvomaailmaan. Fokuksella tarkoitetaan oikeisiin asioihin keskittymistä, tavoitteita sekä ajanhallintaa. Itsetuntoon sisältyy itseluottamus, oma asenne ja ajattelu, uudistumisen mahdollisuus, aitous sekä nöyryys tekemisessä. Itsekuri on yksinkertaisesti kykyä sanoa ”ei” ympäröiville houkutuksille.

 

Hyvinvointi itsensä johtamisessa

 

Hyvinvointi on kokonaisvaltainen päivittäinen hyvä fiilis omasta itsestään, arjestaan ja työstään. Kaikki ei ole aina kivaa, mutta tässä lähtökohtana on se, että suurin osa ajasta ja ajatuksista olisi. Mielestäni oma hyvinvointi on vahvasti rinnastettavissa itsensä johtamisen onnistumiseen. Suoreijus esittääkin tekstissään, että elämän monen eri osa-alueen tasapaino johtaa siihen, että ihminen voi yksinkertaisesti hyvin. Hän myös painottaa, että osa-alueita tulisi olla tarpeeksi monta. Näen tässä itsekin mahdollisuuden sille, että kun joku osa-alue kaihertaa, toinen tuo sille tasapainoa. Ja kun osat jakaa tarpeeksi pieniksi, on niitä helpompi kompensoida toinen toisillaan. Tutustuttakoon seuraavaksi alla olevaan kuvaukseen elämän osa-alueista, jotka Suoreijus kuvaa blogissaan. Joku voi kokea nämä hyvinkin itsestäänselvyytenä, mutta ehkä ongelma onkin juuri siinä; Kun jotain asiaa elämässään pitää itsestäänselvyytenä, sen muokkaaminen ja kehittäminen, ylläpito, jää helposti unholaan.

 

 

Perhe ja ystävät on nimenomaan se helposti itsestäänselvyytenä pidettävä osa-alue. Perhe on, ja usein pysyykin, ilman suurempia ponnisteluja. Mikäli tuntuu, että aika loppuu kesken, eikä sitä tunnu jäävän ollenkaan perheelle ja ystäville, voi sen ajan merkitä esimerkiksi suoraan kalenteriin kaiken muun tekemisen kanssa. Itse olen siinä määrin hyvässä asemassa, että lähisukulaiseni asuu kohtuullisen matkan päässä omasta asuinkaupungistani, eikä heidän luokseen pääsy ole päivien reissu. Ystävät ovat ne, joiden kanssa käytän paljon harrastusaikaani. Koiran kanssa, kun täytyy joka tapauksessa liikkua ja treenata, miksen yhdistäisi tässä kahta kärpästä yhdellä iskulla. Eli tämä osa-alue check.

Parisuhde tulee Suoreijuksen mukaan erottaa perheestä ja ystävistä, mistä olen omalta osaltani samaa mieltä, mutta toisaalta tämän kohdan yli pääsen helposti sillä, että sellaista ei ole. Mistä välistä sellaiselle etsisin tässä tilanteessa aikaa, kun viikot tuntuvat muustakin jo täyttyvän liiaksi?

Työsegmentti pitää sisällään kaiken työhön ja uraan liittyvän. Omalla kohdallani yhdistäisin tähän myös koulun, mikä on huomattavan iso osa arkeani, ja valitettavan usein se ujuttautuu myös vapaa-ajalleni. Tässä on ehkä minun kohdalla se ongelma, että teen koulun, Proakatemian, hommia enemmän tai vähemmän ympäri vuorokauden. Kun ajatuksissani pääsisin pikkuhiljaa sille tasolle, että jotkut asiat voi hoitaa loppuun myös seuraavana päivänä, olisi se jo iso edistys. Tällä hetkellä nimittäin nimenomaan se jatkuva ajatusten pyöriminen projekteissa luo painetta ja tekemisen pakon tunnetta. Toisaalta projektiluonteisessa tekemisessä on se minulle sopiva puoli, että projekti alkaa, on ja loppuu, minkä jälkeen on aina se pieni hetki hengähtää.

Henkilökohtainen kehittyminen on itselläni eniten retuperällä näistä osa-alueista. Rehellisesti sanottuna en kehitä itseäni tietoisesti juurikaan, vaan enemmänkin kehitän tiedostamattani itselleni miellyttäviä asioita ja opin muiden kehityksen mukana. Olen surkea lukemaan kirjoja, mistä olenkin tehnyt itselleni tavoitteen Proakatemian ajalle. Vielä jonain päivänä haluan kokea saavani todellista oppia ja oikean ahaa-elämyksen kirjan etu- ja takakannen välistä, en pelkkää yleiskatsomusta takakannesta.

Ympäristö koostuu kaikesta ympärillä olevasta: kodista, työympäristöstä, harrastuspiireistä kaupungista, maasta, jne. Tämän merkitys unohtuu helposti ajatellessa itsensä johtamista. Lopulta tämä on kuitenkin yksi olennaisimmista asioista, joka helposti tiedostamatta vaikuttaa tekemiseen eniten. Toisaalta tämä on myös yksi iso osa-alue, johon pystyy itse vaikuttamaan suuresti. Moni asia on kiinni ainoastaan päätöksistä ja niissä pysymisestä.

Yleinen oman elämän rahavirran hallinta. Hoidossa. Check. Vaikka rahan ei mielestäni voi sanoa tuovan onnellisuutta, tulee sitä olla jonkin verran elämän ylläpitämiseen.

Terveys: liikunta ja ravitsemus. Suoreijus kysyy tekstissään ”Miten on näiden asioiden laita elämässäsi?”. Ei mene ihan täysin putkeen. Hemoglobiini on alhainen, ja unohdin vastata lääkärille hänen siitä soittaessaan. Liikunta on hyvällä mallilla, mutta minun pitäisi uudelleen päästä kiinni oikeisiin ruokarytmeihin. Alkusysäys tähän oli, kun ostin kaurahiutaleita, mutta toistaiseksi ne eivät ole vielä päässeet puurolautaselleni asti. Itsestäni tiedän, että tämäkin asia vaatii ainoastaan sen päätöksen, jonka jälkeen se on taas pitkän aikaa helppo pitää.

Hauskanpito ja rentoutuminen on viimeinen, mutta kliseisesti ei vähäisin, osa-alue. Suoreijus halusi eritellä sen tekstiinsä nimenomaan omaksi segmentikseen, koska monelta se unohtuu helposti arjen kiireessä. Tähän minunkin tulisi panostaa, mutta korjataan nyt ensisijaisesti edeltävät kohdat ja hullutellaan vasta sitten.

 

Paras mahdollinen fiilis

 

Suoreijus kuvaa itsensä johtamisessa olennaisena määrätietoisuuden ja armollisuuden tasapainon merkityksen onnistumisessa. Kuten aiemminkin sanottu, tekeminen perustuu päätöksiin, mutta itselleen pitää myös muistaa olla armollinen. Vaikka tämä ehkä aika loppuun käytetty sanonta onkin, vastoinkäymiset vahvistavat. Kukaan ei ole täydellinen, ja niin poispäin. Olen samaa mieltä Suoreijuksen kanssa siitä, että parhaalla mahdollisella kyvyllä johtaa itseään, voi kokea myös parhaan mahdollisen hyvän fiiliksen elämässään. Minulla on tähän toistaiseksi vielä matkaa, mutta koska tiedän, ettei se ole saavuttamattomissa, mahdollisuus siihen säilyy. Positiivista hyvinvoinnissa on se, että jokainen määrittelee sen kokonaisuutena omalla kohdallaan, mutta tärkeintä onkin olla siinä rehellinen ja tilivelvollinen juuri itselleen.

 

 

Suoreijus, L. 2019. Mitä on itsensä johtaminen ja miksi olisi hyvä osata johtaa itseään? Luettu: 1.11.2019. https://www.iloitse.fi/mita-itsensa-johtaminen-ja-miksi-itsensa-johtaminen-olisi-hyva-osata/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close