Tampere
24 Nov, Tuesday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Hyvinvoiva Organisaatio



Kirjoittanut: Mika Nurmi - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Mindfullness työssä
Antti-juhani Wihuri
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Nykypäivänä kovin näkyvänä aiheena ilmastonmuutoksen ohella on mm. työhyvinvointi. Paljon puhutaan työuupumuksesta, kiireestä ja vaikeuksia keskittyä. Multitasking on yleisesti käytetty termi, jota käytetään uutisartikkeleissa ja niissä usein viitataan informaation kasvavaan määrään ja älypuhelimien aiheuttamaan informaatiotulvaan ihmisille. Nykyisin ihmiset ovat tavoitettavissa lähes ympärivuorokauden ja vapaa-ajasta käytetään pahimmillaan useita tunteja sosiaalistenmedioiden palveluissa niin ihmisen aivot ovat jatkuvan kuormituksen alaisena. Väsymisen ongelmia on myös ollut havaittavissa ja keskustelun aiheena akatemialla aina siitä lähtien, kun itse olen taloon astunut. Harmillisesti näihin aiheisiin herää vasta, kun on itse tilanteessa, jossa huomaa kirjoittavansa viimeisiä essepisteitä keskellä yötä. Näin alkuun voinkin todeta, että omaan hyvinvointiin keskittymällä säästää paljon vaivaa tuleivaisuudessa

Tämä on luonut todella suurta kysyntää hyvinvointimarkkinoille ja yritykset maailmalla ovat alkaneet ratkaisemaan ongelmaa mm. erilaisten mindfulness appien avulla. Globaalin hyvinvointialan markkinoiden uskotaan nousevan radikaalisti ensi vuoden aikana ja pelkästään Amerikassa sen ennustetaan olevan 179 miljardia dollaria vuonna 2020. Suomalainen mindfulness-ohjaaja Antti-Juhani Wihuri on ryhtynyt ratkomaan ongelmaa ja esseeni keskittyykin hänen kirjansa Mindfulness Työssä, 2015 oppeihin. Esseessä haluan tuoda käytännönohjeita työhyvinvointiin ja luoda ymmärrystä sen tärkeydestä.

Mitä on mindfulness?

Mindfulness eli tietoinen ja hyväksyvä läsnäolo on pysähtymistä nykyhetkeen ilman, että arvostelee omaa sisäistä tai ulkoista kokemusta millään lailla. Hyvin harvoin otamme itsellemme aikaa ja pysähdymme ja annamme ajatuksiemme ja tuntemuksiemme vain virrata vapaana. Arjessa tärkeää olisi ottaa itselleen aikaa ja päästää päivän ajatukset virtaamaan läpi ja keskittyä suunnittelemaan niin sanotusti uusilla aivoilla. Tietoisen ja hyväksyvän läsnäolon harjoittamisen on tutkittu lievittävän masennusta, ahdistusta ja stressiä sekä fyysistä kipua. Tämän lisäksi sen säännöllisen harjoittamisen on havaittu edistävän fyysistä terveyttä.

Kohti läsnäoloa

Wihuri 2015 kertoo kirjassaan, että vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen mukaan tietotyötä tekevä asiantuntija suuntaa huomionsa tehtävästä toiseen joka kolmas minuutti. Työskentelemme avotomistolla päivästä toiseen ja siellä meillä ei ole pelkästään puhelimet häiriötekijöinä tai välilehdellä mahdollisesti auki oleva Whattsapp tai Facebook, vaan myös muut toimistolla olevat tiimit ja jatkuva interaktio muiden tiimien jäsenten tai vierailijoiden välillä. Kirjaa lukiessani tajusin myöskin mikä on oikea tarve hiljaiselle tilalle, josta on puhuttu viimeinen vuosi akatemialla. Puheet hankalasta työympäristöstä eivät varmasti ole silkkaa marinaa ja mielipiteiden latomista silkasta huomionhakuisuudesta vaan häiriötekijöiden jatkuvasta kasvusta.

Olen kuullut joidenkin tiimiläisteni ottaneen käyttöön Pomodoro-menetelmän. Pomodoro-menetelmässä keskeisintä on aikatauluttaa työntekoa ja sen nimi juontaa juurensa tomaatin muotoisesta munakellosta. Pomodoro-menetelmässä on tarkoitus saada 25 minuuttia häiriötöntä työskentelyä ja 5 minuuttia taukoa. Menetelmässä on tärkeää valita, mihin tehtävään keskittyy 25 minuuttia ja sulkea kaikki häiriötekijät pois ympäriltä ja 25 minuutin jälkeen antaa aivojen levätä 5 minuuttia. Taukojen välissä on tärkeä saada ajatukset tyhjennettyä ja virtaamaan vapaasti, joten pieni kävely, kahvin hakeminen tai happihyppely on suositeltavampaa, kun puhelimen selaaminen. Neljän pomodoron jälkeen suositellaan pitämään 20 minuutin tauko.

Opintomme perustuu hyvin pitkälti kaikkeen tiimin kanssa yhdessä tehtävään, mutta entä jos kaikki eivät ole läsnä? Osa voi olla paikalla, mutta välillä huomaa, että he eivät kuule puheitasi. Käytössämme on ensi keväästä lähtien tiimin yhteisiä oppimishetkiä 6 tuntia ja akatemialaisille yhteisiä 3 tuntia. Nämä hetket ovat todella suuri osa oppimistamme ja ne tulisi käyttää hyödyksi mahdollisimman hyvin. Arki akatemialla on usein hektistä. Osalla saattaa olla kursseja käytävänä sen ohella, kun rakennetaan omaa unelma projektia ja osa saattaa keskittyä projektiin tai pahimmillaan projekteihin ja oppariin yhtäaikaisesti. Nämä hektiset hetket syövät keskittymistämme näistä yhteisistä oppimishetkistä. Wihuri 2015 ohjeistaakin keskittymisen harjoittamiseen aloittamaan meditaatioäänitteiden kuuntelemisen ja ottamaan ne osaksi päivittäistä rutiinia. Hän myös ohjeistaa valitsemaan ohjaajan, jolla on pitkä tausta meditaatio-ohjaajana ja kertoo myös ohjaajan mielentilalla olevan suuri merkitys, joten Suomennoksien kohdalla laatu voi kärsiä tästä syystä. Hän suosittelee valitsemaan Jon Kabat-Zinnin äänitteitä, jos mielii kuunnella äänitteitä Englanniksi, mutta myös ehdottaa omaa äänitettään, joka löytyy suomeksi nimellä Mindfulness – Keskeiset harjoitukset (2012).

Vielä 90-luvulla uskottiin, että aivot kehittyvät tiettyyn pisteeseen saakka, jonka jälkeen uusia aivosoluja ei enää synny, eivätkä ne uusiudu ja aivot alkavat sen jälkeen rappeutumaan solu solulta. Nykyisin kuitenkin tiedetään paremmin ja neurologian professorin Alvaro Pascual.Leonen teettämä tutkimus todistaa, että ihmisaivot kykenevät kasvamaan ja kehittymään vielä aikuisiälläkin ja siihen vaikuttaa mm. ajatukset ja mielikuvat. Lyhytjänteiset harjoittelut esimerkiksi musiikin tai mindfulnesin parissa antavat lyhytaikaisia tuloksia ja aivot palaavat taas takaisin lähtötilaan, mutta pitkäjänteisellä harjoittelulla on pysyviä vaikutuksia aivojen synapsien kehittymiseen. Tällä voidaankin hyvin perustella pitkäjänteisen ja tasaisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen olevan suuri aivojen kehityksen kannalta. Kirjojen lukemisen ja esseiden kirjoittamisen merkitystä tulisikin korostaa entistä enemmän akatemialla tätä kautta, eikä pelkästään valmentajilta opiskelijoille vaan ihan oman tiimin sisällä ja yli tiimirajojen. Tämän esseen päätänkin lupauksella. Tiedän, että harva lukee esseitä esseepankista ja onhan niiden määräkin suuri, joten en usko monenkaan löytävän tätä, joten otan asiakseni viedä tätä tietoa kirjasta eteenpäin ja viedä syyn akatemialaisille keskittyä systemaattisemmin kirjojen lukemiseen ja esseiden kirjoittamiseen.

 

 

 

Lähteet:

https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/rentoudu-paivittain/mita-mindfulness-on/

https://duunitori.fi/tyoelama/pomodoro-tekniikka

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close