HYVINVOINTIYRITYKSEN MARKKINOIMINEN

Johdanto

Tämän esseen tarkoituksena on antaa lukijalle ensikäden tietoa kokemus- ja teoriapohjaisesti siitä, miten mahdollisesti toteuttaa hyvinvointiyrityksen markkinointia. Itse olen toiminut osuuskunnan markkinointivastaavana, sekä perustajajäsenenä fitness- ja vaatetusyrityksessä. Nämä pohjustavat kokemuspuolta tässä esseessä.

Kun puhutaan hyvinvointiyrityksestä, myynti ja markkinointi rajaantuvat hyvinvointia edistäviin tuotteisiin, tai ainakin välillisesti sitä edistäviin. Asiakkaat eivät koe hyvinvointiyritystä uskottavaksi ilman aihepiiriin kuuluvaa tuotetta, ellei markkinointi ole on point.

Brändin luominen

Minna Nurminen, yrittäjä Tampereelta kertoo blogitekstissään brändin luomisesta sekä markkinoinnista. Hänen mukaansa asiakas ei osta sitä mitä teet, vaan sen miten tuotteesi ja palvelusi saa hänet tuntemaan. Eli oikein kohdennettu ja suunniteltu markkinointi, joka vetoaa tunteisiin voi hyvinkin saada asiakkaan pukemaan ostohousut jalkaansa. Nurmisen mukaan brändi rakentuukin tarinan ja tunteen päälle. Voin allekirjoittaa samat mietteet: enemmän ihmiseen vetoaa se, että liikuttava tai jollain tasolla samaistuttava brändin tarina herättää tunteet ja myötätunnon, jonka kautta tuote ostetaan.

Kun tunteisiin vetoamista tai tarinaa ajattelee omakohtaisten kokemusten kautta, on osuuskunnan markkinointi ollut vaikeaa. Proakatemialla kun fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijat hyppäävät osuuskuntaan ilman taustatarinaa, on vaikea ylläpitää uskottavasti brändiä. Vanhat brändin ylläpitäjät – edellinen vuosikurssi – antavat yrityksen meidän haltuumme jolloin me saamme seuraavan reilun vuoden ajan kehittää sitä ja muokata sellaiseksi kuin haluamme. Lyhyt aika ja valmiiksi jonkun toisen tekemät asiat eivät oikein auta uskottavan ja sisältä lähtöisin olevan tarinan, tunteen ja motivaation ylläpitämistä.

Markkinointi esimerkkien kautta

Seuraavat kaksi kappaletta käsittelevät kahdessa eri yrityksessä toimimistani markkinoinnin parissa:

Ensimmäiset kuukaudet kuluivat hyvin pitkälti logon ja brändivärien uudistamisessa. Tästä syystä sosiaalisten medioiden ja verkkosivujen päivittäminen tuntuivat hyvin turhilta, sillä esimerkiksi kuvia ei voinut oikein laittaa, sillä oikeista brändiväreistä ei vielä ollut tietoakaan. Kun sitten lopulta saimme uuden ilmeen, huomasin että eihän meillä oikein ole mitään mitä markkinoida, sillä emme olleet lanseeranneet tai keksineet yhtäkään tuotetta tai palvelua edellisen vuosikurssin keksimien lisäksi. Mikään ei siis ollut meidän tiimimme näköistä. Innovoimme kuitenkin uusia palveluita, mikä ohjasi, selkeytti ja virkisti toimintaamme hyvin paljon. Markkinointitiimini kanssa pääsimme suunnittelemaan erilaisia postauksia, tyylejä sekä ilmettä sosiaalisen median alustoihimme. Oli hienoa nähdä, kuinka siistiltä osuuskuntamme Instagram-profiili näyttää, kun värit ovat kohdallaan ja on selkeää mitä palveluita ja tuotteita myymme ja millainen kohderyhmämme on. Kun poikkeusolot saapuivat Suomeenkin maailmantilanteen muuttumisen myötä, jouduimme muuttamaan palveluitamme etänä toteutettaviksi. Tässä auttoi jo valmiit pohjat somepostauksille sekä hyväksi kirjoitetut tekstipohjat. Näin postaaminen tehtiin helpoksi ja suhteellisen vaivattomaksi.

Jo ennen Kuntoakatemialta Proakatemialle siirtymistä olin mukana perustamassa ja kehittämässä uudenlaista vaatemerkkiä ja -mallistoa. Lyhyesti sanottuna olin mukana suunnittelemassa vaatteita, tekemässä somepostauksia sekä käsittelemässä asiakaspalautteita ja hankkimassa uusia asiakkaita. Tiimissämme oli silloin minun lisäkseni kaksi muuta ihmistä, perustaja sekä sisällöntuotosta ja verkkosivuista vastaava artisti. Meillä kaikilla oli sama visio ja näkymä asiasta, ja meitä tosiaan oli vain kolme. Tämä helpotti päätöksentekoa ja innovoimista huomattavasti. Näin ollen markkinointi oli myös helpompaa. Meillä oli aluksi vain yksi tuote muutamassa eri värissä, joten oli selvää mitä markkinoimme. Suomessa suunniteltua kaikille sopivaa everyday lifestyle -verkka-asua. Brändin pystyi myös rakentamaan alusta asti itse ilman mitään, mikä vaikuttaisi siihen ennestään, kun taas Proakatemialla fysioterapeuttiopiskelijat hyppäävät suoraan ”melkein valmiiseen” pöytään. Hienoahan olisi alusta asti talo rakentaa ja kivipohja valaa, mutta realistisesti vuoden mittainen yrittäjyyttä leikkiminen ei välttämättä siihen riitä. Siitä siis nykyinen malli.

Kohdentaminen ja alustojen käyttäminen

Paperilla todella hieno asia, mikä keksittiin Motiven kanssa, oli tosiaan hyvinvointivalmennus, mikä sopisi kelle vain. On todella intohimoista alkaa markkinoimaan tuotetta kelle vain, ja aloimme näin sitä markkinoimaan. Tulosta teimme jonkin verran, muttei oikeastaan huomattavasti. Olisiko tarkemmalla kohdentamisella saatu enemmän voittoa? Kohdentamista teimmekin, mutta maailmantilanne vaikeutti edelleen asioita.

Suomen yrittäjien 12 kohdan markkinoijan muistilista listaa ensimmäisenä, että jo ennen yrityksen perustamista on hyvä olla selvillä:

1) Kuka asiakkaani on,

2) Missä hän on? Mistä asiakkaan tavoittaa?

3) Miksi hän ostaisi juuri minulta eikä kilpailijaltani?

Tämä on vaikea juttu. Miten keksiä tuote hyvinvointialalle ennen valmiiseen yritykseen siirtymistä mahdollisesti ilman yhtäkään kokemusta yrittäjänä toimimisesta? Muistettakoon, että yritys johon siirrytään on mahdollisesti mennyt ihan eri suuntaan kuin tuleva tiimi haluaa sen menevän Toivon, että tämä herättäisi kommenttikentässä vipinää ja oivalluksia, kysymyksiä sekä ajatuksenvirtaa!

Proakatemialla käydyn matkan tiimimme on enemmistöllä halunnut aina pitää alustoina verkkosivuja, Instagrammia ja Facebookia. LinkedIn -tunnukset löytyvät myös. Huh kun on monta alustaa. Itse olen henkilökohtaisesti epäonnistunut ylläpitämään kaikkia näistä alustoista aja tasalla. Liekö johtunut kiinnostuksen puutteesta tai sitten liian monen eri alustan hallinnasta?

Mainitsemassani vaatetusbrändissä panostimme ja edelleenkin panostamme mainonnassa eniten Instagrammiin. Siellä on kohdeyleisömme, ja tarkennamme mainontaa ja kohdentamista alustan bisnesprofiilin tarjoaman analytiikan antaman tiedon avulla. Samat mainokset jaamme Facebookiin, mutta kaikki tapahtuu IG:ssä. Instagram toimii myös ponnahdusjalustana verkkokaupallemme, joten sivuja ei muuten tarvitse mainostaa. Ihmiset löytävät sinne YHDEN hyvin hoidetun sosiaalisen median alustan kautta. Pitää tottakai muistaa, että nämä kaksi esimerkkiä poikkeavat toisistaan merkittävästi siinä, mitä myydään. Toinen on pitkälti palvelua ja toinen kulutustuote. Yleisesti oletettuna ihmiset kiinnostuvat jälkimmäisestä ensimmäisenä sekä sen ostamisen ostotapahtuma on yleensä helpompi. Markkinointia näillä eri palveluilla voi kuitenkin pitää samana, sillä asiakas pitää joka tapauksessa saatava tekemään ostopäätös. Miten saada asiakas päättämään, että hän tarvitsee liikunta- tai hyvinvointipalvelua tai että hän tarvitsee juuri nämä verkkarit.

LÄHTEET:

https://suunnittelupajapikseli.fi/brandin-rakentaminen-taydellinen-opas/

https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/perustietoa-yrittajyydesta/yrityksen-perustaminen/markkinoinnin-muistilista-566020