Tampere
02 Dec, Wednesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Hyvinvointi, onko se amerikantemppu?



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Sain vihdoin käsiini Aki Hintsan Voittamisen anatomia kirjan. Moni tiimiläiseni on lukenut sen ja olin kuullut siitä paljon hyvää. Olin selaillut kirjaa Bookbeat sovelluksella, mutten silloin oikein saanut kipinää sen lukemiseen. Pokkarin muodossa sitä olikin mukavampi lukea. Minulle akatemian aikana on tuottanut haasteita, stressin hallinta ja se että uppoudun suorittamaan elämääni, siitä nauttimisen sijaan. Ystäväni Henriikka kehui tätä kirjaa ja sitä kuinka se muistuttaa niistä perusasioista, joista huolehtimalla koko muukin elämä pysyy kasassa.

Tämä kirja sai minut muistamaan omat kilpa-urheiluaikani uinnin parissa ja sen miksi minusta ei koskaan tullut huipputason uimaria. Olen ollut aina todella kilpailuhenkinen ja olen aina halunnut voittaa. Uintiurallani alku kulki mukavasti, olin fyysisesti voimakas ja monet kilpailut vedettiinkin lihakset maitohapoilla runnoen, tekniikka siinä sivussa saattoi hieman kärsiä. Pärjäsin lajissa monta vuotta pelkästään sillä, että minusta löytyi voimaa ja sisua. Kuitenkin kun ikää alkoi karttua, huomasin että jäin jälkeen. Enää en pärjännyt pelkillä fyysisillä ominaisuuksilla ja treenaaminenki alkoi tökkiä. Halusin nähdä mitä urheilun ulkopuolella on ja päätin lopettaa lukion alkaessa. Aki Hintsa kertoo kirjassaan Afrikkalaisesta juoksijasta joka kuului maailman huippuun. Hintsa seurasi hänen elämäänsä ja sitä miten hän onnistui yhdistämään urheilun ja muun elämän. Afrikassa ei ollut huippuharjoittelukeskuksia eikä muitakaan hienouksia mitä meillä täällä länsimaissa on, silti afrikkalaiset juoksijat voittavat meidät 6-0. Hintsa seurasi Afrikkalaisen juoksijan rutiineja ja tapoja. Aamulla treenattiin joka aamu samaan aikaan, mentiin töihin, lähdettiin kotiin, oltiin perheen parissa ja jo yhdeksän aikaan nukkumassa. Rutiineja rutiinien perään. Kirjaa lukiessa hämmästyy siitä, että moni menestymiseen johtava asia on meille kaikille tuttu. Ei tarvita erikoispulvereita tai uusia harjoitusmuotoja. Se että huolehtii perusasioista unesta, ruokavaliosta, sosiaalisesta elämästä, liikunnasta on kaiken a ja o. Tätä kokonaisuutta Hintsa nimitti Coreksi.

Oloni oli hölmistynyt kun tajusin kuinka yksinkertaista hyvinvoinnin perusta on. Perusjuttuja, jotka on kuitenkin niin helppo arjen keskellä unohtaa. Aloin perata omia tottumuksiani auki.

Uni: Unta koen saavani riittävästi. Menen joka ilta nukkumaan klo 23.00 ja herätys soi 7-8 aikaan. Tajusin kuitenkin että viikonloppuina valvominen ja juhliminen, pilaa unia alkuviikosta. Palauttavan unen määrä on hyvin vähäinen baari-illan jälkeen. Siksi alkuviikkokin on utuinen ja väsyttävä. Päätin että nukkumisesta tulee prioriteetti yksi. Iltariekkumiset saavat nyt vähentyä, ne vaikuttavat minuun negatiivisesti ja enemmän kuin olin uskonutkaan.

Ruokavalio: Ruokavalioni on retuperällä. Siitä on helppo lipsua ja olen tunnesyöjä. Kun stressaa ja väsyttää on suklaapatukka kädessä samantien. On koomista, että tiedän tasan tarkkaan miten kuulusi syödä. Tässä asiassa auttaa vain ja ainoastaan ruokien suunnittelu etukäteen. Se että syö kunnon ruokaa pitää makeanhimon poissa ja päivissä on enemmän energiaa. Tässä on yksi syy miksi minua väsyttää ja kiukuttaa. En myöskään saa tarvitsemiani vitamiineja ruokavaliostani.

Sosiaalinen elämä: Minulla on paljon ystäviä ja laaja sosiaalinen elämä. Kuitenkin olen laiminlyönyt sitä jo pitkään. Tapaan paljon ystäviäni, mutta tiedostan, etten ole läsnä heidän kanssaan. Ajatukset juoksevat jo seuraavassa tehtävässä tai siinä mitä minun pitäisi olla tekemässä. Haluan vastedes olla enemmän läsnä ystävilleni, laittaa puhelimen pois ja nauttia heidän kanssa vietetystä ajasta.

Liikunta: Tässä on toinen asia, joka corestani puuttuu melkein kokonaan. Uinnin lopetuksen jälkeen liikunnasta tuli pakkopullaa. Enää ei tarvinnut treenata kuutta kertaa viikossa ja jättää kaikki kavereiden menoja välistä, koska oli treenit. Olen kuitenkin yrittänyt nyt purkaa tätä toimintamallia. Treenaan silloin tällöin, kun hyvältä tuntuu. Se että liikunnasta ei tule suorittamista on minulle tärkeää. Pienin askelin yritän saada liikunnanilon takaisin elämääni.

Niin yksinkertaista, mutta siltin tarvitsin tämän kirjan, jotta tajusin että hyvinvointi lähtee perusasiosta. En voi suoriutua koulusta tai töistä kunnialla, jos ne ovat ainoa asia joiden eteen teen töitä. Se että huolehtii omasta hyvinvoinnistaan on tärkeämpää, kuin tehosuorittaminen. Jos jatkan tällaisilla elämäntavoilla, tuskin olen kovin terve kymmenenvuoden päästä. Elämä ei ole pelkkää suorittamista ja täydellisyydentavoittelua.

Ihmissuhteista Hintsa kertoi formulatähtien kautta. Hän kysyi jokaiselta kuljettajalta kysymyksen. Jos saisit ottaa purjeveneeseen 10-15 ihmistä, ketä he olisivat? Osalla vastaukset tulivat kuin apteekin hyllyltä, osalla oli enemmän miettimistä. Kun menestystä alkoi tulla, Hintsa kysyi nämä samat kysymykset uudelleen. Oliko veneessä vielä samoja ihmisiä ja oliko sinne ilmestynyt uusia menestyksen myötä? Aloin miettiä omaa venettäni. Olen mietiskellyt elämäni ihmisiä viime aikoina, ketkä ovat minulle oikeasti tärkeitä? Kenen kanssa vietän aikaani vain velvollisuudentunnosta? Veneeseeni pääsi vain ne ihmiset kenen kanssa tunnen olevani onnellinen. Moni ihminen jäi ulkopuolella ja hetken pohdittuani tajusin että niiden ihmisten on tarkoitus jäädä pois elämästäni. Ei dramaattisesti, mutta niin että energiani riittävät niille ihmisille keille haluan olla oikeasti läsnä.

Tästä päästäänkiin kysymyksiin joiden läpikäyminen summaa monta asiaa.

  • Tiedätkö, kuka olet?
  • Tiedätkö, mitä haluat?
  • Hallitsetko omaa elämääsi?

 

Arjen keskellä tuppaan valumaan omaan kuplaani, teen asioita joiden tekeminen ei hyödytä minua millään tavalla. Viime kesästä en muista juuri mitään, olin vain töissä. En pitänyt omista rajoistani kiinni, en hallinnut omaa elämääni. Nyt syksyn aikana olen miettinyt omaa elämääni ja juuri tämän kaltaisia kysymyksiä. Kun nämä tulivat kirjassa eteeni, tajusin että sain juuri mahtavan työkalun oikeaan aikaa. Kun menee liian lujaa palaan näihin kysymyksiin. Tämä on minun elämäni ja minun jos jonkun pitää hallita sitä.

 

Tämä kirja antoi minulle enemmän kuin koskaan osasin odottaa. Työkaluja hetkiseen elämääni ja muistutuksen siitä, ettei hyvinvointi ole mikään amerikantemppu. Se lähtee perusasioista ja rutiineista. Ne saattavat olla joskus tylsiä, mutta ilman niitä ei ole menestystä. Muutaman kerran burnoutin partaalla keikkuneena, minun on viimeistään nyt hyvä ymmärtää nämä asiat. Käyn ostamassa kirjan omaksi ja palaan siihen aina kun alkaa olemaan liikaa vauhtia autossa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close