Tampere
20 Apr, Tuesday
13° C

Proakatemian esseepankki

Hyvinvointi, kaiken A ja O



Kirjoittanut: Micaela Erola - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Aki Hintsa - Voittamisen anatomia
Oskari Saari
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Akateeminen essee, Micaela Erola ja Jeena Kantosalo

 

Johdanto

Mikä siinä on, kun kaikki tuntuu hankalalta? Tuntuu että omaa elämää on usein vaikea hallita. On välillä vaikeaa ymmärtää itseään, että miksi en saa haluttua muutosta omaan elämääni. Miksi en nuku tarpeeksi tai syö hyvin vaikka tiedän tasan tarkkaan, että se on tärkeää ja auttaisi niin monessa muussa asiassa. Voittamisen anatomia on kirja, joka on hyvä alku alkaa ymmärtämään itseään ja perustarpeiden kuten unen, ravinnon ja liikunnan merkitystä. Se antaa motivaatiota ja ymmärrystä eri elämän osa-alueiden tärkeydestä ja myös siitä, että miten niissä voi itse parantaa. Voittamisen anatomia kirjassa korostettiin myös paljon kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sitä, kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen. On myös tärkeää kiinnittää huomiota tarpeelliseen levon määrään ja esimerkiksi lähimmäisten ystävien ja perheen merkitykseen omassa elämässä. Tuntuu siltä, että nykyään on vaikka mitä trendejä pikaiseen laihtumiseen, tai paremman olon saavuttamiseen nopeasti, ”tee näin ja osta tämä niin voit paremmin ja laihdut”. Niin kuin monet muutkin asiat, myös laihduttaminen ja terveyden parantaminen ovat asioita, missä ei ole oikotietä onneen. Pikaiset dietit tai hetkelliset väkisin kurkusta alas laitetut ruokavaliot eivät ole lopullisia muutoksia tai saavutuksia. Päättäväisyys ja rehellinen halu ja motivaatio muuttaa omaa elämäänsä on kaiken a ja o. Kirjassa tiivistettiin loistavasti:

 

”Pysyvään muutokseen tarvitaan kestävämpi motivaation lähde kuin esimerkiksi pelkkä halu laihtua. Sellainen on vaikkapa halu laihtua, jotta pysyisi vielä eläkevuosina olemaan aktiivinen ja viettämään aikaa lasten ja lastenlasten kanssa. Pitää haluta muutosta itse ja ymmärtää, miksi tekee niin kuin tekee. Jos motivaatio on häilyvää, muutos ei kestä. ” (Saari 2015, 94)

 

Voittamisen anatomia kirjan loistavuus on siinä, kuinka kirja on hyödyllinen iästä tai elämäntilanteesta riippumatta. Tulevina yrittäjinä, nykyisinä opiskelijoina voimme poimia monta tärkeää oppia ja koppia kirjasta, jotta opimme olemaan parhaita mahdollisia versioita itsestämme ja sitä kautta saamme voimaa ja energiaa puskea eteenpäin hankalistakin ajoista ja nauttia täysillä onnistumisen ja ilon tunteista, joita varmasti tulemme kaikki kokemaan.

 

 

Unesta

Kuten me kaikki tiedämme, uni on erityisen tärkeää oppimisen, muistin ja jaksamisen kannalta. Unessa käsittelemme ja omaksumme pitkäkestoiseen muistiimme aina edellisenä päivänä tapahtuneita asioita, kuten saamaamme uutta tietoa tai oppimiamme asioita. Oppimisen lisäksi käsittelemme unessa tunteita, jotka eivät arkiaskareissamme välttämättä saa tilaa. Unessa mielikuvitus saattaa olla vilkkaampaa ja saatamme saada uusia ideoita nukkuessamme. Suomen mielenterveys Ry on tehnyt hyvän listan unen tehtävistä pähkinänkuoressa (Mieli, Suomen mielenterveys Ry n.d.):

  •     Palauttaa elimistön voimatasapainon ja lataa akut.
    •    Ehkäisee stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja torjuu sairauksia.
    •    Ylläpitää aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan tasapainoa.
    •    Palauttaa henkisen voiman ja vireyden.
    •    Auttaa käsittelemään tunteita.
    •    Ylläpitää muistin ja oppimisen edellytyksiä.

 

Neurologian erikoislääkäri Markku Partinen: ”Univaiheet voidaan luokitella torkeuneen (N1-uni), kevyeen uneen (N2-uni), syvään uneen (N3-uni) ja REM-uneen (R-uni).” Syvässä unessa aivot ja elimistö nukkuvat, se on fyysisen levon kannalta tärkeä unenvaihe, sillä silloin täytetään ihmisen energiavarastoja. REM-unen aikana aivotoiminta on vilkasta, sekä hengitys ja sydämen rytmi vaihtelevat. Oppiminen tapahtuu REM-unen aikana, suurin osa unista nähdään myös tänä aikana. Syvässä unessa opitaan tietoja ja REM-unessa opitaan taitoja. (Partinen 2019)

 

Ihmisen tarvitsemaa unen määrää ei voi tarkasti kellekään määritellä, sillä ihmiset tarvitsevat erimäärän unta kuudesta yhdeksään tuntia. Keskimääräinen aikuisen ihmisen unen tarve on 7–8 tuntia. Murrosikäisten tulisi nukkua noin 9 tuntia, lasten taas vielä enemmän ja päiväunet päälle. Miksi? Koska aivot ovat kasvuiässä.

 

Unta säätelee sisäinen vuorokausirytmi, jota tahdistavat mm. valo, työelämä ja päivän erilaiset säännölliset rutiinit. Voittamisen anatomiaa kirjassa Hintsa kertoo kuinka F1 kuskien kisamatkan aikana, ei ollut välttämättä järkeä kääntää unirytmiä. Jos matka oli lyhyt kestoinen, kuskit pysyttelivät samassa rytmissä, kuin kotimaassaan. Yöllä valvottiin, käytiin ravintoloissa, päivällä nukuttiin. Hintsa piti huolta, että kisakohteen hotellien ikkunat oli tummennettu kunnolla, jotta huoneessa olisi yhtä pimeää, kuin normaalisti yöllä olisi. Myös hotellihuoneen kerrokseen ei päästetty muuta kuin kisatiimi, jotta kuski ei heräisi keskellä yötä (päivää) muiden ihmisten meluun käytävältä. Aikaeroon ei totu heti, ja rytmin kääntäminen pitäisi aloittaa viikkoja ennen kisaa, äsken kirjoittamilla Hintsan keinoilla rytmiä ei tarvinnut vaihtaa ja kuski oli virkeänä kisan koettaessa.

 

 

Ravinnosta ja lautasmallista

Laadukas ravinto edistää jaksamista. Höttöhiilihydraateilla, kuten valkoisella leivällä ja pikaruoalla, menevä hyytyy jo kalkkiviivoilla eikä jaksa koko työpäivää. Sen sijaan henkilö, joka kasaa lautaselle monipuolisesti kasviksia, hyviä rasvoja, laadukkaita hiilihydraatin lähteitä ja proteiineja, jaksaa iltapäivään asti paremmin. Hyvä ruokavalio on monipuolinen ja ateriarytmi säännöllinen. Se tarkoittaa ateriointia 4–6 kertaa päivässä. Säännöllisyys auttaa välttämään hallitsematonta syömistä ja varmistaa tasaisen energian saannin päivän aikana.

 

Aikuisen ja lapsien lautamallin suositellaan koostuvan seuraavasti: Puolet lautasesta kasviksilla, esimerkiksi raasteilla, salaatilla ja lämpimällä kasvislisäkkeellä. Perunan osuus lautasesta on noin neljännes. Perunan sijaan voi syödä riisiä, pastaa tai muita viljavalmisteita. Lautasesta noin neljännes jää kala-, liha- tai munaruoalle, jonka voit korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla. Ruokajuomana rasvaton maito, piimä tai vesi. Lisäksi ateriaan kuuluu täysjyväleipää, jonka päällä on sipaisu pehmeää kasvirasvalevitettä. Marjat tai hedelmät jälkiruokana täydentävät aterian. Maitovalmisteen ja jälkiruoan voit jättää syötäväksi myös välipalana. (Ruokavirasto n.d.)

 

Vegaaninen lautasmalli: ateria koostuu kolmesta osasta: lautasella juures-, peruna- tai viljalisäke, tuoreet ja kypsennetyt kasvikset sekä palkokasvit. Marja-, hedelmä-, pähkinä- ja manteliruoat täydentävät aterian ja sopivat välipaloille. Ateriakokonaisuuteen kuuluu tuoreannos, salaatinkastike, leipä, vegaaninen kasvimargariini ja täydennetty kasvijuoma ruokajuomana. (Ruokavirasto n.d.)

 

 

Kokonaisvaltainen hyvinvointi

Olen monesti huomannut kuinka ihmiset puhuvat siitä, kuinka he haluavat menestyä, olla rikkaita ja parhaita kaikessa mitä tekevät, mutta samaan aikaan monet perusasiat ovat aivan retuperällä. Täytyy myöntää, että olen itse ollut ja olen moneltakin osin vieläkin samanlainen. Voittamisen anatomia kirja avasi omia silmiä tämän asian suhteen. Jotta voi antaa parhaansa täytyy voida hyvin, ja hyvinvointi täytyy olla kokonaisvaltaista. Ei siis riitä, että teet kaiken muun hyvin, mutta laiminlyöt esimerkiksi unentarpeesi tai ruokavaliosi. Itse olen mennyt metsään siinä kohdassa, kun olen yrittänyt parantaa kaikki ongelmakohtani kerralla ja ruveta elämään niin sanottua täydellistä elämää heti, kun olen niin päättänyt. Muutoksissa menee aikaa, että niihin tottuu ja niitä ei voi tehdä liian useaa kerrallaan. Mieleeni Voittamisen anatomia kirjasta jäi vahvasti se, kuinka siinä kerrottiin, että suuria elämäntapa muutoksia ei tulisi olla kolmea enempää kerrallaan. Tällöin pystyt oikeasti luomaan, oppimaan ja sisäistämään haluamasi muutoksen. Kirjan lukemisen jälkeen olen ottanut tavoitteekseni muuttaa kolme minua vaivaavaa asiaa: unirytmini, ruokarytmin ja arkiliikunnan lisäämisen. Kyseessä on kolme suurta muutosta elämässä, joten olen ollut itselleni hyvin armollinen.

 

Voittamisen anatomia kirjassa yksi huikeimmista esimerkeistä oli kestävyysjuoksija Haile Gebrselassien. Gebrselassien ja Hintsa oli tavanneet ensimmäisen kerran Hintsan Etiopian komennuksella vuonna 1992. Tästä alkoi heidän loppuelämänsä kestänyt ystävyys. Hintsan mielenkiinto heräsi Gebrselassieniä kohtaan, kun hän seurasi Gebrselassien ja hänen ystävänsä juoksemista ja mietti, miten he voivat juosta niin paljon kovempaa, kun suomalaiset. Aluksi Hintsa yritti löytää syitä Hailen ylivoimaisuudelle harjoittelemiseen liittyvistä seikoista. Ystävyyssuhteen syventyessä Hintsa rupesi ymmärtämään enemmän ja enemmän että mistä Gebrselassien menestyksessä oli kyse. Hintsa asuikin jonkun aikaa Gebrselassien perheen luona ja seurasi perheen arkea. Ensimmäisiä asioita mihin Hintsa kiinnitti huomiota, oli todella säännöllinen vuorokausirytmi. Päivät toistivat itseään päivästä toiseen. Muutoksia ei sen suuremmin ollut. Rytmi noudatti tarkasti auringon liikkeitä. Toinen merkittävä asia oli ruuan merkitys ja sen tasapainoisuus. Ruoka, jota perhe söi, oli tuoretta, luonnonmukaista ja hyvin monipuolista. Kaikista eniten Hintsa kiinnitti huomiota siihen, kuinka tiivis Gebrselassien perhe oli keskenään ja kuinka helppoa perheen yhdessä viettämä aika oli. Hintsa koki itsekin olonsa todella hyväksi perheen seurassa. Varsinkin lukiessani Gebrselassien elämästä koin pienen ahaa elämyksen siitä kuinka tärkeä elämän tasapaino oikeasti onkaan. Hintsan tekemien huomioiden perusteella, hän ymmärsi kuinka Gebrselassien elämässä ja tekemisessä on peruspalikat kohdillaan ja kuinka tasapainoista hänen elämänsä oli jokaisen tärkeän osa-alueen kohdalta: urheilun, ravinnon, työn, unen, perheen ja vapaa-ajan tasapaino näkyi Gebrselassien jokapäiväisessä elämässä, joka teki hänestä menestyneen ja monilta osin onnistuneen elämässään.

 

On jopa hieman inhottavaa huomata, kuinka paljon omassa elämässä on eri ”häiriötekijöitä”, niin kuin esimerkiksi televisio, puhelin, tietokone, joiden vuoksi tuntuu välillä vaikealta keskittyä olennaiseen, oikeaan elämiseen ja hyvinvointiin. Koin valtavan motivaation tunteen ja halun ottaa itseäni niskasta kiinni lukiessani Gebrselassien tarinaa. Tahdon jatkossa kiinnittää huomiota siihen miten oman aikani käytän. Ei puhelimen selaaminen ja turhien sarjojen katsominen ole niin sitä oikeaa elämää mitä oikeasti haluaisin elää. Tahdon oppia mahdollisimman paljon, elää terveellistä elämää ja olla paras mahdollinen versio itsestäni joka ikinen päivä.

 

 

Menestyksen ympyrä 

Ydin eli core on Hintsan tapa hahmottaa ihmisen minuus, eräänlainen henkinen profiili. Oman ytimen tunteminen tarkoittaa Hintsan ajattelutavassa itsensä, tavoitteidensa ja motiiviensa perinpohjaista tuntemista. Ydin muodostuu vastauksista kolmeen kysymykseen: Tiedätkö kuka olet? Tiedätkö, mitä haluat? Hallitsetko omaa elämääsi? Ensimmäisen kysymyksen tarkoitus on hahmottaa ihmisen identiteetti, toisen tulisi kertoa jotakin oman elämän tarkoituksesta, kolmas kysymys tutkii mahdollisia esteitä omien pyrkimysten mukaiselle elämälle. (Saari 2015, 85)

 

Kaikki ytimessä ja sen ympärillä vaikuttavat menestykseen. Kaikkien osa-alueiden pitää olla kunnossa, jos haluat olla maailman paras urheilija, maailman paras bisneksen takoja tai maailman paras jossain muussa. Ytimen ympärillä lähin kehä on sitoutuminen. Siihen mitä tekee, mihin uskoo ja mitä haluaa saavuttaa, on sitouduttava. Sen eteen on nähtävä vaivaa ja kulutettava monien tuntien, päivien, kuukausien ja jopa vuosien työ. Ulkokehällä ovat asiat yleinen terveys, biomekaniikka, palautuminen, ravinto, fyysinen aktiivisuus ja henkinen energia. Kuten jo kirjotimme, kaikkien osa alueiden pitää olla kunnossa ja toimia, jotta menestyksen ympyrä tuottaisi menestyksekästä tulosta. Saari kirjoittaa vielä aiheeseen liittyen: ”Hintsan mallin tarkoitus on lisätä hyvinvointia, elämäniloa ja energiaa.”

(Saari 2015, 73)

 

 

Loppukoonti 

”Alkutöikseen pitää oikein kunnolla hehkuttaa kuinka mielenkiintoinen ja hyvin tehty tämä kirja oli. Syvennyin siihen paremmin, kuin mihinkään kirjaan aikaisemmin. Kun itse on pelannut tosissaan jalkapalloa 13 vuoden ajan, lopussa SM-tasolla ja unelmoi samalla olevansa ”in” nyt ja tulevaisuuden bisnesjutuissa oli kirja oikein sopiva. Se sai miettimään omia elämäntapojaan, unta, liikuntaa ja ravintoa erityisesti. Itsellä on paha tapa jättää aamu ja iltapala syömättä, ja muutenkin syödä vain yksi lämmin ruoka päivässä. Nyt etäilyn ja ruokataukojen puuttuessa ruokarytmini ovat menneet vain kaameampaan kuntoon. Samoin uni on ottanut osumaa etäillessä. Koen, että minulla on ollut ennen hyvä unirytmi, olen mennyt sänkyyn rauhoittumaan kymmeneltä, ja nukahtanut ennen kahtatoista. Uneni ovat olleet siis pitkälti aina 8–10 tuntia pitkiä. Nyt kun koulu ei ole enää koulussa, vaan pienessä 38 neliön kaksiossa kodin kanssa samassa paikassa, tulee kouluhommia naputeltua kello yhteentoista asti illalla. Koti ei ole enää sama koti ja yöunet eivät tunnu riittävän. Liikuntakin on jäänyt vähällä, kiireiseltä tuntuvan elämän takia.

 

Oskari Saaren kirja muistutti minua paljon siitä, mitä elämä on, kun huolehtii itsestään. Silloin jaksaa paremmin. Aionkin kirjasta valaistuneena ottaa aamu ja iltapalan takaisin elämääni, ehkä toisen lämpimän ruuankin, lopetan kouluhommat aikaisemmin ja jätän aikaa rentoutumiselle ennen nukkumaan menoa. Ja kaikista tärkein asia minulle, urheilen. Käyn edes pienillä happihyppelyillä raikkaassa ilmassa auringon lämmittämänä. Suosittelen tätä kirjaa ihan jokaiselle, joka sitä ei ole vielä lukenut. Motivoivin kirja hetkeen.”

 

”En ole pitkään aikaan ollut näin motivoitunut tekemään muutoksia omassa elämässäni, kun Voittamisen anatomia kirjan lukemisen jälkeen. Tuntuu että opin ihan päivänselvistä asioista lisää ja varsinkin ymmärtämään tarpeitani. Olen aina pienesti väittänyt vastaan siitä, että en tarvitse niin paljoa unta, mutta kirja auttoi minua ymmärtämään unen todellisen merkityksen. Tulevana yrittäjänä koen itselleni todella tärkeäksi sen, että voin hyvin, jaksan ja tunnen omat rajani. Yrittäjän arki on hektistä ja nopeasti muuttuvaa, joten hyvinvoinnin tärkeys korostuu mielestäni merkittävästi.”

 

 

 

Lähteet:

Mieli Suomen Mielenterveys Ry. n.d. Unen merkitys. Luettu 7.2.2021. https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/unen-merkitys

Partinen, M. 2019. Mitä uni on? Luettu 7.2.2021. https://www.uniliitto.fi/2019/09/17/mita-uni-on/

Ruokavirasto. n.d. Lautasmalli. Luettu 7.2.2021. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/lautasmalli/

Saari, O. 2015. Aki Hintsa – Voittamisen anatomia. Helsinki: WSOY.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close