Hyvinvoinnin ytimessä

Kuuntelin Oskari Saaren kirjoittamaan kirjan Aki Hintsa – Voittamisen Anatomian ja yllätyin positiivisesti, kuinka mukaansa tempaava teos tämä oli. Olen meidän tiimimme Team Leader ja minulle suositeltiin kyseistä kirjaa johtamisen näkökulmasta. Olen hieman vierastanut tällaisia faktaan pohjautuvia kirjoja, olettamuksella niiden olevan kuivia ja tylsiä. Mieluummin olen lukenut fiktiivisiä tarinoita. Kirja soveltui minulle kuitenkin erittäin hyvin, sillä kirja pohjautui Aki Hintsan kehittelemään hyvinvointimalliin ja asiasisältö oli saatu upotettua mielenkiintoisella tavalla Akin elämänkertaan. Aihe oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja fysioterapiaopiskelijana sain myös ammatillisesti kirjasta paljon irti. Teos ylittikin täysin odotukseni! Kirja sai minut ajattelemaan niin omaa hyvinvointiani kuin myös tulevaisuuden ammattiani.

Voittamisen anatomia on Aki Hintsan elämänkerta, jossa esitellään hänen elämäntyönsä ja annetaan lukijalle konkreettisia neuvoja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja miten omaa hyvinvointia pystyy parantamaan. Kirjassa kerrotaan, kuinka Akin kehittelemä hyvinvointimalli sai alkunsa ja miten hän sitä vuosien varrella kehitti.

MENESTYKSEN YMPYRÄ

Hintsan hyvinvointimallin ydin eli ”core” on ihmisen hyvinvoinnin lähtökohtana. Tämä core kuvaa ihmisen minuutta, kuinka ihminen tuntee ja tunnistaa itse itsensä. Core koostuu kolmesta kysymyksestä, joita Hintsa käytti ensitapaamisilla asiakkaidensa kanssa.

1. Kuka minä olen?
2. Mitä minä haluan?
3. Hallitsenko omaa elämääni?

Ensimmäinen kysymyksistä antaa vastauksen ihmisen identiteetistä ja arvoista, toinen kysymyksistä tavoitteista ja kolmas elämänhallinnasta.

Hintsan mukaan, kun näihin kolmeen kysymykseen osaa vastata, tietää omat arvot elämässä ja toimii niiden mukaisesti, on hyvinvoinnin ydin kunnossa ja omaa hyvinvointia pystyy alkaa kehittämään ja parantamaan.

Ytimen lisäksi hyvinvointi koostuu kuudesta eri osa-alueesta, jotka tulisi olla hyvässä tasapainossa.

Nämä kuusi osa-aluetta ovat yleinen terveys, fyysinen aktiivisuus, ravinto, palautuminen ja uni, biomekaniikka ja henkinen terveys. Nämä kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Jos yksi alueista pettää vaikuttaa se todennäköisesti myös muihin osa-alueisiin. Esimerkiksi, jos ei palaudu eikä saa unta riittävästi on sillä vaikutukset vireyteen, jonka kautta se vaikuttaa fyysiseen jaksamiseen, yleiseen terveyteen ja näin pikkuhiljaa vaikutukset ulottuvat kaikkiin osa-alueisiin. Kirjassa Hintsa neuvoo aloittamaan pienillä muutoksilla ja korkeintaan kolme muutosta kerralla, näin pysyvien muutosten tekeminen on helpompaa eikä motivaatio pääse lopahtamaan kesken kaiken.

Itselleni liikunta erilaisissa muodissa on tärkeä osa omaa hyvinvointiani ja tämän vuoksi tulee helposti ajateltua, että muillakin ihmisillä liikunnan/treenaamisen lisääminen on suuri tekijä, kun haluaa muuttaa elämäntapojaan terveellisemmäksi. Kun ajattelen mitä tulisi ottaa huomioon, jos haluaa muuttaa elämäntapojaan terveellisemmäksi ja voida paremmin, mieleen tulee ensimmäisenä kolmijakoinen ajattelutapa, johon kuuluu liikunta, ravinto ja palautuminen. Tämä ajattelumalli tulee vahvasti entisen koulutukseni taustalta ja tämä on varmasti monelle urheilijalle tuttu ja ehkä tuttu myös koulujen terveystietojen tai liikunnan tunneilta. Monesti ajatellaan, että kun nämä kolme liikunta, ravinto ja palautuminen ovat tasapainossa, tapahtuu kehitystä. Mitäs sitten, jos ei tapahdukaan?

Fysioterapiaa opiskellessani ajatusmallini on laajentunut psyykkisiin ja sosiaalisiin näkökulmiin, olen kyllä tämän tiedostanut, mutta niiden tärkeys on valjennut minulle paremmin. Paljon on ollut niin koulussa, sosiaalisessa mediassa ja maailmalla ylipäätään nousussa puhe stressistä, ylikuormituksesta ja uupumuksesta. Varsinkin covid-19 myötä olen itse huomannut kuinka suuressa osassa sosiaaliset kontaktit ja perhe ovat hyvinvointiani. Ihmisen perustarpeissakin luokitellaan hengissä pysymisen jälkeen turvallisuuden -ja sosiaalisuuden tarve seuraavana. Tulevana hyvinvoinnin ammattilaisena minun tulee kuunnella asiakasta, mitä asiakas haluaa ja mikä asiakkaalle on tärkeää, jotta osaan motivoida häntä oikein ja näin pystyn häntä mahdollisesti auttamaan hänen tilanteessaan. Voittamisen anatomia kirjan myötä koin pienen ahaa elämyksen siitä, että tulevana hyvinvoinnin ammattilaisena minun tehtäväni voisikin olla ennemmin auttaa asiakasta ymmärtämää kuka hän on ja mitä hän haluaa, ennemmin kuin se, että minä yritän ymmärtää, kuka asiakas on.

Tämä hyvinvointimalli on hyvin sovellettavissa kaikille ihmisille, on sitten kyseessä huippu-urheilija, terveysliikkuja, toimitusjohtaja tai liikkumista karttava ihminen. Hyvinvointi kuuluu kaikille, eikä se tarkoita kaikille samaa asiaa. Näin ollen mielestäni on fiksua lähteä miettimään omaa hyvinvointiaan ja sen edistämistä oman minuuden kautta. Kysyä itseltään kuka olen, mitä haluan ja kontrolloinko elämääni?

Oskari Saari. 2015. Aki Hintsa – Voittamisen anatomia. WSOY.