Tampere
29 Nov, Sunday
0° C

Proakatemian esseepankki

Hyvinvoinnin merkitys ihmiselle



Kirjoittanut: Juha Hyytinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

 Väkevä Elämä

 

 

”Terveys on kaiken perusta, kivijalka, jonka päälle on mahdollista rakentaa mitä tahansa aina paremmasta arjessa jaksamisesta kilpaurheiluun tai huippu-uraan työelämässä”. Näin Väkevä Elämä kirjan luoja Joni Jaakkola näkee terveyden arvon elämässä. Terveys on todella laaja käsite ja aiheesta löytyvä informaation määrä laittaa helposti pään pyörälle. Kuinka olla joka päivä paras versio itsestään? Kuinka elää sellaista elämää josta nauttii? Uni, ruoka ja liikunta ovat isossa roolissa, kun puhutaan terveydestä. Kun nämä kolme asiaa ovat symbioosissa, ihminen pystyy hyödyntämään täyden potentiaalinsa, joka on taas suoraan yhteydessä tehokkaampaan työskentelyyn. Mutta miksi näitä kolmea elämän tukipilaria laiminlyödään tietoisesti? (Jaakkola 2018)

 

Nukutko tarpeeksi?

 

Kaikissa aikaisemmissa opinahjoissa on toitotettu siitä, että kuinka tärkeää uni on. Ihmiset pitävät tämän itsestään selvyytenä, mutta kuitenkin laiminlyövät sitä. Kun ihmiset täyttävät kalenteriaan, monesti aletaan karsia yöunista, jotta saataisiin ”enemmän” töitä tehtyä. Ihminen pystyy sopeutumaan vähäiseen unenmäärään ja elämään sen kanssa x määrän aikaa. Kuitenkin jossain kohtaa tulee väkisin seinä vastaan. Jos sinulla on todella kiireinen arki ja joudut priorisoimaan asioita tärkeysjärjestykseen, pidä kuitenkin uni siellä listan kärjessä. Uni ja sen laatu ovat niitä tekijöitä, jotka auttavat meitä jaksamaan tässä hektisessä maailmassa. Työnteko tuntuu helpommalta, kun on hyvät yöunet alla. Terveellisen ruoan valmistaminen ei vaadi isoja ponnisteluja, jos olet nukkunut hyvin. Eikä stressin kanssa taistelu tunnu niin raastavalta. Tämä lista unen hyödyistä jatkuisi jatkumistaan, joten jätän sen tähän. (Jaakkola 2018)

 

Olen itse huomannut akatemialla ollessani sen, että kuinka iso rooli oikeasti unella on. Jos on huonot yöunet alla, pajojen dialogi tuntuu pakkopullalta ja muista askareista selviämien tuntuu todella hankalalta. Päivittäin tulee paljon uutta asiaa ja informaatiota, jotka pitäisi sisäistää. Väsyneenä näistä asioista tulee isoja taakkoja, jotka painavat selässä. Kun kantaa tämmöistä taakkaa selässään väsyneenä, koko loppupäivästä tulee omanlaista selviytymistaistelua. Sitten kun vielä pitäisi Finlaysoninkujalta poistumisen jälkeen lukea kirjoja sekä kirjoitella esseitä, niin lopputulos on arvattavissa. Taas kun on pankissa talletettuna monta tuntia unta, jaksaa painaa supersankarin ottein päivän loppuun. Ero näillä on kuin yö ja päivä.  Raskaiden päivien nollaaminen on paljon helpompaa ja pystyy helpommin valmistautumaan tuleviin koitoksiin, kun alla on hyvin nukuttu yö.

 

Välillä kuitenkin tulee niitä hetkiä, jolloin hyvienkin unien jälkeen tuntuu siltä, kuin sinun päältäsi olisi ajanut rekka-auto. Tämänlaisina hetkinä on ihan hyvä lääkitä itseäsi jonkinlaisella kofeiinia sisältävällä juomalla. Kuitenkaan kahvin tai energianjuoman ylenpalttinen pumppaaminen kehoosi ei tuota sinulle kuin hallaa. Tästä huolimatta akatemialla kuitenkin huomaa lukemattomia määriä erilaisia energiajuomatölkkejä tölkinkeräyksessä sekä kahvinkeitin ladataan täyteen joka tunnin välein. Ja tämän kaiken jälkeen ihmetellään, että miksi illalla ei tule uni ja aamulla ollaan niin samperin väsyneitä. Kenenkään ei tarvitse lopettaa täysin kofeiinia sisältävien tuotteiden käyttöä. Otetaan vaikka haasteeksi se, että sen päivän neljännen kahvikupin vaihtaisi teehen. Kuulostaako tämä mahdottomalta idealta? Ihanne tilanne olisi kuitenkin se, että ihminen jaksaisi tehdä arjen askareita riippumatta siitä, että onko hänen kropassaan erilaisia piristäviä aineita. (Jaakkola 2018)

 

Annatko itsellesi yhtään aikaa?

 

Kirjassa Joni Jaakkola käyttää hyödykseen James Clearin ”The Four Burners Theory” blogipostausta, jossa tiivistetään ihmisen vailveillaoloaika neljään eri osaan: 1. Työ ja ura, 2. Perhe ja läheiset ihmiset, 3. Terveys ja suorituskyky, 4. Ystävät ja sosiaalinen elämä. Kullakin on oma käsitys siitä, että mikä näistä on se prioriteetti yksi. Mutta se on fakta, että jos keskittyy kahteen näistä täysillä, loput kaksi kohtaa vedetään puolivaloilla maaliin asti. Meillä on paha tapa, että koitamme tehdä kaikkia näitä asioita samaan aikaan, jolloin kerta kaikkiaan vuorokaudesta loppuvat tunnit kesken. Välillä on pakko uhrata enemmän aikaa työn teolle ja nähdä kavereita vasta sitten, kun työt helpottavat. Mutta onko aina pakko tehdä väkisin hammasta purren 12 tunnin työpäiviä ja ajaa pitkässä juoksussa itsensä henkiselle kilometritehtaalle? Pystyisikö sitä työn määrää pienentää muutamalla tunnilla ja saamaan kuitenkin yhtä paljon aikaan, jolloin jäisi itsensä huolenpidolle enemmän aikaa? (Jaakkola 2018)

 

Millaiset ovat sinun ravitsemustottumuksesi?

 

Monesti kun on kiire, suuhun tulee laitettua ihan mitä sattuu. Pääasia on vain se, että nälkä lähtee. Tämän huomaa helposti Akatemian keittiössä lounasaikaan. Muovipaketit aukeavat ja eines pastan aromit valtaavat keittiön. Jälkiruoaksi vielä Lidlin paistopisteen Berliininmunkki ja sitten takaisin töiden pariin. Ja tämä kaava jatkuu päivästä toiseen. Pystyn väittämään, että nykyajan erilaisten ravitsemuspaasauksien myötä, jokainen kyllä tietää, että mikä on terveellistä ja mikä ei. Onko se silkkaa laiskuutta, että ei jaksa tehdä omia eväitä, vai eikö ylipäätään ihmisiä kiinnosta se mitä he suuhunsa laittavat?

 

Sen että syö terveellisesti ei tarvitse olla millitarkkaa makro- ja mikroravinteiden laskemista eikä ruoan käyttämistä vaa’alla ennen kuin se päätyy lautaselle. Ihan perinteinen kotiruoka on tarpeeksi terveellistä. ”Prosessoidun pikaruoan sijaan syö enemmän kaikkea, minkä mummosi mummokin olisi tunnistanut ruoaksi” – Joni Jaakkola. Itse valmistettu makaronilaatikko ja siihen vielä salaatti kylkeen. Siinä on jo todella monipuolinen ja terveellinen ruoka, jossa ravintoaineita ja hivenaineita, joita ihminen tarvitsee.  Kun taas prosessoidut eines- sekä pikaruoat sisältävät transrasvoja ja nopeita hiilihydraatteja, jotka nostavat verensokerit ylös vain hetkellisesti. Proteiinin määrä näissä on myös yleensä todella pieni.  (Jaakkola 2018)

 

Vaikka syö terveellisesti, pitää myös muistaa se, että syö säännöllisesti. Kun syö säännöllisesti noin 3-4 tunnin välein, verensokerit eivät pääse laskemaan alas sekä ylimääräinen napostelu vähenee. Monella menee ateriarytmi sekaisin vaan sen takia, että jättää aamupalan väliin. Aamupala on päivän tärkein ateria- sanonta jakaa mielipiteitä suuntaan, jos toiseen. Vaikka et itse pitäisikään sitä tärkeimpänä, älä kuitenkaan jätä sitä väliin. Tulet huomaamaan kuinka paljon vireystasosi nousee, kun vaan jaksat syödä aamulla keitettyjä kananmunia sekä lautasellisen puuroa. Ei tarvitse sitten joka minuutti miettiä milloin se lounastauko alkaa, vaan keskittyä itse tekemiseen. (Jaakkola 2018)

 

 

 Kuinka aktiivisesti harrastat liikuntaa?

 

 

”Sinun ei tarvitse olla liikuntatieteiden dosentti, jotta voit olla terve ja riittävän suorituskykyinen” – Joni Jaakkola.

 

Kaikkien ei tarvitse käydä kuntosalilla jokaisena viikonpäivänä eikä tietää miten oikeaoppinen maastaveto tehdään. Mutta se ei tarkoita sitä, että liikunnan voisi jättää täysin huomiotta. Kun ihminen liikkuu, aivot saavat pienen hengähdyshetken kaikesta mitä ne ovat joutuneet prosessoimaan päivän aikana.

 

Liian monet laiminlyövät liikuntaa ja ainoa tekosyy siihen on, että ei jaksa. Mutta tosiasia on se, että riittävä liikunta antaa energiaa ja jaksamista koko valveilla olon ajaksi sekä myös varmistaa hyvät yöunet. Monille liikunnan aloittaminen tuntuu olevan liian korkea kynnys ja siksi se ensimmäinen askel jää yleensä ottamatta. Liikunta kannattaa aloittaa arkisista asioista, kuten kävelylenkeistä, hissin käytön välttämisestä ja vastaavista. Myös työpäivän aikana voi istumisen sijaan välillä seistä ja kävellä, ruokatunnista puhumattakaan.

 

Jos kuitenkin haluaa aloittaa saliharjoittelun kannattaa luottaa ammattilaisen apuun alkuvaiheessa, jotta harjoittelusta tulisi sopivan rasittavaa ja nousujohteista. Näin vältytään myöskin ylirasitusvammoilta, joiden vuoksi moni jättää hyvin alkaneen harjoittelun kesken. Myös useimmat palloilulajit ovat hyviä liikunnan muotoja ja niihin pääsee mukaan helposti, kun ottaa selville toimintaa pyörittäviä seuroja. Sitten kun olet päässyt hyvään alkuun liikunnassa, sen pois jättäminen ei juuri tule edes mieleen, vaan pikemminkin päinvastoin, sitä haluaa lisää. (Jaakkola 2018)

 

 

Liikunnan hyödyt ovat erittäin monipuoliset, kuten esimerkiksi painonhallinta, parempi hapenottokyky, verenpaine pysyy hallinnassa ja yleinen vireystaso nousee. Haittavaikutuksia oikein suoritetulla liikunnalla ei juurikaan ole. Kaikki nämä liikunnan tuomat fyysiset- ja psyykkiset hyödyt eivät voi olla vaikuttamatta positiivisesti päivittäiseen työskentelyyn.

 

 

Summa summarum

 

Kun nukkuu huonosti -> syö huonosti -> kun syö huonosti -> liikkuu huonosti

 

Normaalisti työurat kestävät kymmeniä vuosia. Paikat voivat vaihdella, elämäntilanteet voivat vaihdella, mutta omaa kroppaasi joudut kantamaan mukanasi hamaan loppuun saakka. Koska tilanne on vaan näin, miksi tästä matkasta ei tekisi mieluisaa sinulle sekä sinun kropallesi?  Jokainen voisi edes viikon ajan pitää itselleen uni-, ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa ja katsoa, onko jossakin osa-alueessa puutteita. Voi olla, että joutuu luopumaan myöhäisillan Netflix hetkistä tai jokapäiväisestä Pepsin juomisesta. Mutta se on vain niin, että mitkään asiat eivät toteudu itsestään vaan niiden asioiden eteen pitää tehdä töitä. Kun malttaa olla vain alussa kärsivällinen ja kurinalainen niin lopussa kiitos seisoo.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close