Johdanto

Itsensä kehittäminen on tärkeä osa henkilökohtaista kasvua ja kehitystä. Se on elämän mittainen matka, jossa tavoitteena on kasvaa sellaiseksi tyypiksi, joka todella on tai tulemaan sellaiseksi, joka haluaa olla. Kehittyminen voi tapahtua eri elämänalueilla, kuten ihmissuhteissa, uralla tai henkisenä kasvuna. Itsensä kehittymiseen liittyy tietoinen pyrkimys oppia, kasvaa ja tulla parhaaksi versioksi itsestään. Se vaatii syvää itsetuntemusta ja halua ottaa vastuuta omasta kasvustaan. (uskallainnostua.fi) Tunnetko sinä itsesi ja toimintatapasi? Itsensä kehittäminen ei ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan pikemminkin jatkuva prosessi, joka vaatii omistautumista, sinnikkyyttä ja itsekuria. Se on matka, joka vaatii selkeää ymmärrystä vahvuuksistaan ja heikkouksistaan ja halukkuutta tehdä muutoksia, jotka johtavat henkilökohtaiseen kasvuun. Tässä esseessä tutkimme itsensä kehittämisen merkitystä ja avaamme erilaisia strategioita ja tekniikoita, joita voimme käyttää kehittääksemme itseämme elämän eri alueilla.

Itsensä kehittäminen

Itsensä kehittämisessä olennaista on löytää oma sisäinen itsevarmuutensa. Itsevarmuus on henkilön luottamusta omiin kykyihinsä ja tietämystä omista arvoistaan. Itsevarmuus auttaa ihmistä menestymään paremmin useilla elämän osa-alueilla. Kun omaat hyvän itsetunnon ja olet itsevarma, pärjäät mahdollisesti myös paremmin esimerkiksi töissä, koulussa, ihmissuhteissa ja harrastuksissa.

Jos koet omaavasi huonon itsetunnon ja tämän takia itsevarmuutesi ei ole kunnossa, suosittelemme sinua lukemaan kirjan Luo itsesi uudelleen (Joe Dispenza, 2011). Joe Dispenza on neuropsykologi ja kirja perustuu faktoihin. Kirjan tavoitteena on luoda uusi mielentila, jonka ansiosta voidaan kasvattaa parempi versio sinusta itsestä.

Tärkeintä itsensä kasvattamisessa paremmaksi versioksi on vanhasta itsestään luopumien ja uuteen itseensä panostaminen. Kuten kirjassa sanotaan: ”Vanhan kitkeminen ja uuden kylväminen on tie muutokseen” (Dispenza, 2011, 331). Tärkeintä itsevarmuuden kasvatuksen prosessissa on uuden minän harjoitteleminen. Harjoitteleminen tasaiseen tahtiin ja itseään kehittävien ajatuskuvioiden toistaminen mielessään, auttaa pääsemään tiettyyn mielentilaan. Tässä uudessa mielentilassa ollessasi, luot koko ajan uutta itseäsi. Koet asiat eri tavalla ja osaat ajatella tavalla, joka puskee sinua eteenpäin ja kehittää sinua. Prosessi on tällöin lähtenyt käyntiin ja edistyy. Uusi mielentilasi tulee rutiiniksi ja alat oppimaan itsesi paremman version. Versiona, jonka olet itse luonut. (Dispenza, 2011, 330-331)

Tärkeää itsensä kehittämisessä on ajatella itseään positiivisessa valossa. Tämä on lähtökohtainen asenne, joka on itsensä kehittämisen prosessissa välttämätöntä. Jos ajattelet itsestäsi vain negatiivisesti, etkä koe asioista muuta kuin niiden huonot puolet, et voikaan omata hyvää itsetuntoa. ”Itsensä kehittäminen on mielestäni sitä, että harjoittelee olemaan se ihminen, joka todella on, tai tulemaan sellaiseksi, joka haluaa olla.” Näin reportaasissa Uskalla innostua on lainattu huippuvalmentajan Joseph McClendon III:n sanomaa. Voidaan sisäistää ja opetella tuntemaan itseään syvemmin, jonka kautta itsevarmuus kasvaa. Tai voidaan opetella uusia tapoja ajatella elämää ja oppia itsensä uudelleen sellaisena versiona, joka haluaisi olla.

Pajassa olemme käyneet läpi tiimimme tiimiyrittäjien tavoitteita. Tavoitepajassa yksi tiimimme jäsenistä sanoi: ”Ole se ihminen, jota itse katsoisit ylöspäin.” Tämän lauseen moni kirjoitti ylös pajavihkoonsa. Kaikilla elämän osa-alueilla kannattaa ajatella näin. Toimi kuten ihminen, jota itse katsoisit ylöspäin. Kun tästä tulee toimintamallisi ja tapa rutinoituu, olet lähempänä ihanneversiota itsestäsi. Itsensä kehitykseen tarvitaan mielikuva, siitä millainen haluaa olla sekä mielentila, joka ohjaa itseä toimimaan oikein. Kysymys ”Millainen ihminen haluan olla?”, johdattelee myös ajattelemaan ihanne versiota itsestään. Ajatellessa tätä kysymystä, moniin kysymyksiin aukeaa vastauksia. Tarpeeksi usein toistettuaan kysymystä itselleen, aukeaa aina vain laajempi vastaus siitä, millainen olen. Kun syvennetään tuntemusta itseensä, opitaan uusia puolia itsestä ja huomataan parhaita puolia, joita et ehkä aikaisemmin ole ottanut huomioon. Tämän myötä itsetunto kasvaa ja itsensä kehitys on tuonut tulosta.

Mitä me todella olemme ja miltä vaikutamme?

Tiedostamme alitajunnassamme, että olemme erilaisia todellisuudessa ja muille ulospäin näkyvässä kuvassa. Tätä eroa kutsutaan identiteettiaukoksi. Miltä me vaikutamme ulospäin, on sitä miltä me haluamme näyttää muiden silmissä ja mitä me haluamme tuoda esille itsestämme. Toisin sanoen ulkoisen maailman asettama ideaaliminä. Todellinen minä tarkoittaa oman itsensä näkemystä itsestään. Miltä minusta todella tuntuu, kuka minä todella olen? Todellista minää on ehkä vaikea tiedostaa tai löytää, mutta tietyssä tilassa ollessaan tuntee itsensä täysin: ”Kun istuu riittävän kauan tekemättä mitään, alkaa tuntea jotain. Ja se jokin on sitä, mitä me todella olemme”.  (Dispenza, 2011, 199–200)

Ihmisten lähtökohtainen ongelma on, että halutaan näyttää ulospäin ”parempi” versio itsestään. Tämä identiteetti on riippuvainen ympäristöstä ja pyrkii näyttämään ulospäin pelkistetyn version itsestään. Jätetään tunteet sivuun ja pyritään näyttämään vain omat ylpeyden aiheet, joiden perusteella toivotaan ihmisten saavan käsityksen meistä. Näin pyrimme peittämään omat epävarmuutemme ja pelkotilamme, nämä tunnetilat liittyvät aiempiin kokemuksiimme (Dispenza, 2011, 200-201). Ulospäin tehdyllä roolilla pyritään suojaamaan itseään. Ihmiset haluavat muiden hyväksyntää ja että heistä pidetään. Ei uskalleta tai viitsitä tuoda omaa oikeaa itseä esille muille.

Kuinka päästä eroon identiteettiaukosta, joka saa meidät muovaamaan itseämme näyttämään ulospäin toiselta? Yksinkertaisesti täytyy olla välittämättä. Keskity oman itsesi paremman version luomiseen keskenäsi ja ole välittämättä ulospäin tuodusta versiosta itsestäsi. Kun ymmärtää, ettei muille esittämä rooli ole tehty oikein itselleen, muutos tulee luonnostaan. Tunteet on vedettävä esiin ja alkaa ymmärtää sekä sisäistämään omaa itseään. Prosessi on helpommin sanottu kuin tehty, mutta askel kerrallaan päästään itsensä kehittämisen tavoitteeseen – oman itsensä täydelliseen tuntemiseen.

Itsensä kehittämisen hyöty

Uskalla innostua reportaasissa kerrotaan itsensä kehittäminen tarpeellisuudesta. Siitä saadut voimavarat antavat energiaa tekemään enemmän asioita ja antaa motivaatiota suorittaa täydellä teholla. Kehityksen myötä tulevat voimavarat lisäävät itseluottamusta ja tiedotuksen siitä, että selviää mistä vain. Itsevarmuus tekemiseen on parempi ja saavutukset täten ovat myös suurempia. Itsensä ymmärtäminen niin vahvuuksissa kuin heikkouksissakin lisää itseluottamusta. Osaat kehittää osa-alueita, joihin kaipaat muutosta. Omien arvojen ja tavoitteiden tiedostaminen on tärkeää ja antoisaa. Opittuja taitoja käytettään jatkossa ja uuden oppiminen ei lopu, kun polte viedä itseään eteenpäin on jatkuvaa. Tuloksista ja tavoitteiden saavuttamisesta saatu tyytyväisyys ja onnellisuuden tunne antaa lisää voimavaroja suorittaa tulevaisuudessakin enemmän.

Oman kehittymistarpeen tunnistaminen

Itsensä kehittämisen alueiden tunnistaminen on iso askel henkilökohtaisessa kasvussa ja kehityksessä. Se on prosessi, johon liittyy itsereflektiota ja itsetietoisuutta tunnistaa alueet, joilla meidän on parannettava tavoitteidemme saavuttamiseksi ja tullaksemme parhaaksi versioksi itsestämme (eduuni.fi).

Yksi syy siihen, miksi itsensä kehittämisen alueiden tunnistaminen on niin tärkeää, on se, että se auttaa meitä asettamaan saavutettavissa olevia tavoitteita. Kun tunnistamme puutteemme ja alueet, joissa voimme parantaa, voimme asettaa realistisia tavoitteita, jotka auttavat meitä siirtymään eteenpäin. Ilman itse tutkiskelua emme luultavasti ole edes tietoisia heikkouksistamme tai parannusta vaativista alueistamme, mikä vaikeuttaa mielekkäiden tavoitteiden asettamista. Itsensä kehittämisen tavoitteet voivat vaihdella fyysisen terveyden parantamisesta uusien taitojen kehittämiseen ja suhteiden vahvistamiseen muiden kanssa (Dispenza, 2011, 240).

Toinen syy, miksi itsensä kehittämisen alueiden tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää, on se, että se auttaa meitä saamaan itsetietoisuutta. Itsetietoisuus on kyky ymmärtää tunteitamme, ajatuksiamme ja käyttäytymistämme ja kuinka ne vaikuttavat itseemme ja muihin. Tunnistamalla alueet, joilla meidän on parannettava, voimme tulla itsetietoisemmiksi ja oppia säätelemään tunteitamme ja toimiamme terveellisemmällä tavalla.

Miten voimme tunnistaa itsessämme kehittämisen alueet? On olemassa useita tapoja ja se riippuu yksilön mieltymyksistä ja olosuhteista. Joitakin tehokkaita menetelmiä ovat mm. Palautteen pyytäminen muilta: Joskus muut voivat nähdä meissä asioita, joita emme voi nähdä itse. Pyydä ystävältä tai perheenjäseneltä rakentavaa palautetta alueista, joilla voisit parantaa. Toinen toimiva tapa on Itsearvioinnin tekeminen: Käytä aikaa vahvuuksiesi ja heikkouksiesi pohtimiseen ja mieti alueita, joilla haluaisit kasvaa. Voit käyttää prosessin apuna työkaluja, kuten itsearviointikyselyitä tai päiväkirjaa. Kun asetat tavoitteita, mieti, mitä haluat saavuttaa elämäsi eri alueilla, ja aseta erityisiä, mitattavissa olevia tavoitteita, jotka auttavat sinua pääsemään sinne. Kun työskentelet tavoitteidesi saavuttamiseksi, saatat tunnistaa alueita, joilla sinun on parannettava niiden saavuttamiseksi. Kun olemme tunnistaneet itsensä kehittämisen alueet, niiden parantamiseen tähtäävällä työllä on monia etuja.

Itsensä kehittäminen voi lisätä itsetuntoa ja luottamusta, parantaa suhteitamme muihin, parantaa työsuoritustamme ja uranäkymiämme, vähentää stressiä ja ahdistusta ja auttaa meitä tulemaan joustavammiksi ja mukautuvammiksi. Tulemalla itsetietoisemmiksi ja asettamalla merkityksellisiä tavoitteita, voimme työskennellä tullaksemme parhaaksi versioksi itsestämme. Vaikka se voi viedä aikaa ja vaivaa, itsensä kehittämisen hyödyt ovat sen arvoisia.

Tavoitteiden asettaminen ja toimintasuunnitelman laatiminen

Yksi itsensä kehittämisen keskeisistä asioista matkan aikana on tavoitteiden asettaminen. Tavoitteet auttavat sinua luomaan selkeän vision siitä, mitä halutaan saavuttaa, ja antavat suunnan itsensä kehittämismatkalle. On tärkeää asettaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita ja tarkistaa niitä säännöllisesti tarpeen mukaan.

Tavoitteiden asettaminen ja toimintasuunnitelman laatiminen ovat tärkeä osa menestyksen saavuttamiseksi, olipa se sitten henkilökohtainen tai ammatillinen tavoite. Kalifornian dominikaanisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka kirjoittavat tavoitteensa ylös, saavuttavat ne 42% todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät saavuta niitä (Matthews, 2015). Tavoitteiden asettaminen on ensimmäinen askel suunnan antamisessa ja tiekartan luomisessa kohti menestystä. Pelkkä tavoitteiden asettaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi on kehitettävä toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma edellyttää tavoitteen pilkkomista pienempiin, toteutettavissa oleviin vaiheisiin sekä aikajanan luomista niiden saavuttamiseksi. Ennakoimalla mahdollisia esteitä ja tunnistamalla strategioita niiden voittamiseksi yksilöt voivat pysyä tiellä kohti tavoitteitaan.

Yksi hyödyllinen kehys toimintasuunnitelman laatimiselle on SMART-tavoitteiden asettamiskehys. SMART-kehys tulee sanoista Specific, Measurable, Achievable, Relevant ja Time-bound (Theseus.fi). Tämä kehys varmistaa, että tavoitteet on määritelty hyvin ja että niillä on selkeät edellytykset menestykselle. Tarkkojen, haastavien tavoitteiden asettaminen selkeällä toimintasuunnitelmalla voi lisätä motivaatiota ja sitoutumista tavoitteen saavuttamiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että työntekijät, joilla on tarkat ja haastavat tavoitteet ja joilla on selkeä toimintasuunnitelma, ovat sitoutuneempia ja sitoutuneempia työhönsä (Opiskelukoulu.fi).

Suunnan antamisen ja motivaation lisäämisen lisäksi tavoitteiden asettaminen ja toimintasuunnitelman laatiminen voivat myös parantaa päätöksentekotaitoja. Kun meillä on selkeä käsitys siitä, mitä on saavutettava ja miten se saavutetaan, voimme tehdä tietoisempia päätöksiä, jotka vastaavat tavoitteitamme.

Mitä on hyvinvointi?

Mitä on hyvinvointi ja onnellisuus? Tätä ihmiset ovat pohtineet kautta aikojen läpi historian.  Onnellisuus on moninainen käsite ja sitä on paljon erilaista; esimerkiksi hedonistinen ja eudaimoninen onnellisuus, mitkä eroavat toisistaan mm. siinä, kuinka kestävää onnellisuus on ja miten sitä tavoitellaan. Termejä käytetään nykyajan onnellisuustutkimuksissa. (Meunier, 2023, luku 1,14)

Onnellisuus koostuu eri ihmisillä monin eri tavoin. Moni ihminen on onnellinen, kun saa tuotua perheelleen ruuan pöytään. Toisinaan länsimaalainen ihminen voi olla onnellinen esimerkiksi saatuaan uusimman Iphone mallin. Onnellisuus onkin omasta elämästä riippuvaa ja muodostuu erilaisissa elämissä eri asioista, eri tavalla.

Hedonistinen hyvinvointi

Hedonistinen hyvinvointi on, kun ihminen saavuttaa nautintoa mielihyvän ja miellyttävien tunteiden kautta ja pyrkii maksimoimaan hyvänolon tunteet. Hedoninen hyvinvointi on tärkeää ihmiselle, mutta se on lyhytkestoista, eikä kanna pitkälle. Hedonistiseen hyvinvointiin liittyy usein onnellisuus materiasta, ja hyvä esimerkki hedonistisesta hyvinvoinnista onkin, kun saa uuden puhelimen. Se on aluksi hieno ja uusi, lopulta siitä tulee tavallinen, minkä niin sanottuun hienouteen ei kiinnitä huomiota. (Meunier, 2023, luku 2, 2-3)

Eudaimoninen hyvinvointi

Eudaimoninen hyvinvointi tarkoittaa sitä, kun oma elämä koetaan hyväksi, mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Tutkimukset korostavat eudaimonisessa hyvinvoinnissa myös mm. ihmisen tarvetta kokea yhteenkuuluvuutta muihin ihmisiin. Eudaimoninen hyvinvointi on pitkäkestoista, sillä se ei menetä merkitystään samalla tavalla kuin hedonistinen mielihyvä. Eudaimonisen, todellisen hyvinvoinnin tavoittelu on myös pitkäkestoisempaa ja vaatii henkistä työskentelyä ja sitä, että löytää itselleen tärkeitä arvoja. “On tärkeää pysähtyä miettimään, millaiset asiat tuovat juuri sinulle tunteita siitä, että teet merkityksellisiä ja tärkeitä asioita”. (Meunier, 2023, luku 1, 3-4)

Epävarmuusallergian hyväksyminen

Hyväksyntä on suurimpia vastalääkkeitä epävarmuutta vastaan. Epävarmuusallergian hyväksyminen ei tarkoita negatiivisien tunteiden poissulkemista, vaan päinvastoin, kykyä hyväksyä tunteet juuri sellaisena, kun ne ovat. Tämä auttaa välttämään turhia omia mielen taisteluita ja vastustuksia, joka vain lisää stressiä ja ahdistuneisuutta. Hyväksyminen edellyttää tietoisuutta omista ajatuksista ja toimintamalleista, mikä auttaa itse tunnistamaan automaattiset reaktiot ja löytämään uusia tapoja toimia esimerkiksi ahdistavissa tilanteissa. (Meunier, 2023,luku 3, 26-38)

Hyväksyminen voi monesti olla haastavaa monelle ihmiselle, useasti kun elämässä tapahtuu jotain odottamatonta ja epämiellyttävää. Voimme helposti tuntea raivoa ja ahdistusta, mitkä voivat tehdä tilanteiden hallinnasta vaikeaa. Hyväksyminen auttaa tunnistamaan omat tunteet ja löytämään selviytymiskeinoja, millä käsitellä vaikeita tunteita ja tilanteita. (Meunier, 2023, luku 3, 26-28)

Esimerkki harjoitus 

“Ota tyhjä paperi. Kirjoita siihen viisi sisäistä tuntemusta, jotka tällä hetkellä vaivaavat sinua eniten. Ne voivat olla pelkoja, suruja, toistuvia ajatuksia… Mitä vain asioita, jotka tuottavat sinulle tällä hetkellä eniten kärsimystä.

Käännä paperi toisin päin ja kirjoita toiselle puolelle viisi tärkeintä asiaa elämässäsi.

Tutki nyt kirjoittamiasi asioita paperin eri puolilta. Onko niillä mitään yhteistä?” (Meunier, 2023, luku 1, 24-26)

Moni ihminen huomannut harjoitusta tehdessään, että päätyivät kirjoittamaan molemmille puolille samoista asioista. Asiat, jotka ovat meille kaikista tärkeimpiä, saattavat herättää meissä myös eniten huolta, tuskaa ja surua. (Meunier, 2023, luku 1, 26)

Pohdinta

Lähdimme tutkimaan, itsensä kehittämistä ja hyvinvoinnin eri osa-alueita. Mistä nämä koostuvat, ja miten se voi ajaa meitä eteenpäin elämän eri osa-alueilla. Miten me voimme kehittää itseämme paremmiksi tiimin jäseniksi? Miten me havaitsemme oman käytöksemme kulmakivet? Tulkitsimme, että näissä korostuivat paljon itsetietoisuus, itsevarmuus sekä konkreettiset tavoitteet. Jatkossa myös itse kiinnitämme näihin huomiota ja pyrimme toimimaan näiden ohjeiden mukaan.

Lähteet

N.d. Itsensä kehittäminen. Reportaasi. Luettu 27.4.2023. https://www.uskallainnostua.fi/itsensa-kehittaminen/#mita.

Joe Dispenza. 2011. Luo itsesi uudelleen. 5. uudistettu painos. Hay House Inc. USA. Viisas Elämä Oy.

N.d. Artikkeli. Luettu 26.4.2023. https://opiskelukoulu.fi/tavoitteiden-asettaminen/

Gail Matthews. 3.11.2015. Tavoitteiden asettaminen ja dominoefekti”, Kalifornian Dominikaaninen yliopisto.  Essee. Luettu 26.4.2023.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101031/Lehtonen_Iida%20Marsyla_Kaisa.pdf?sequence=1

ChatGPT. 25.4.2023. tekstissä tuotettu n. 5 % ChatGPTä apuna käyttäen. Viitattu 26.4.2023.https://openai.com/blog/chatgpt

Meunier J. 2023. Mielen jumeista joustavuuteen: Kuinka tulla toimeen epävarmuuden kanssa.