Hyveellistä johtamista
Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
KIRJALÄHTEET
KIRJA | KIRJAILIJA |
---|---|
Mielen tyyneydestä |
Juhana Torkki |
Runko ja noin 30% tämän tekstin sisällöstä on tuotettu tekoälyllä (ChatGPT).
Tausta
Lucius Mestrius Plutarkhos, joka tunnetaan yleisesti nimellä Plutarkhos, oli kreikkalainen filosofi ja historioitsija, joka eli vuosina 46-120 jKr. Hänen teoksiaan “Rinnakkaiselämät” ja “Moralia” tutkitaan yhä nykyäänkin laajalti, ja ne tarjoavat näkemyksiä etiikasta, moraalista ja johtajuudesta. Mielestäni hänen opetuksensa ovat erittäin mielenkiintoisia, koska ne ovat ikääntyneet kauniisti. On hauska huomata, että muinaisen Rooman elitistö kamppaili samanlaisten ongelmien kanssa, kuin nykyihmiset.
Opetukset
Yksi Plutarkhoksen merkittävimmistä opetuksista on ajatus siitä, että johtajan tulisi olla hyveellinen ja hyväluonteinen. Hän uskoi, että johtajien tulisi olla eettisiä, rehellisiä ja oikeudenmukaisia, ja että heidän luonteensa vaikuttaisi heidän johtamiinsa ihmisiin. Mielestäni tämä on erityisen tärkeää yrittäjyydessä, jossa johtajien on annettava organisaatiolleen sävy ja arvot.
Plutarkhoksen opetukset ovat linjassa stoalaisen filosofian kanssa, jossa korostetaan itsehillinnän, itsekurin ja joustavuuden merkitystä. Stoalaisuus opettaa meitä keskittymään siihen, mitä voimme hallita, ja hyväksymään sen, mitä emme voi hallita, mikä on erityisen tärkeää yrittäjille, jotka kohtaavat jatkuvia haasteita ja epävarmuustekijöitä. Nytkin meillä on kaikilla tulossa vastaan epämiellyttävä kokemus muutosta. Mukava ja totuttu Proakatemia Finlaysonilla muuttaa pääkampukselle. Emme kuitenkaan voi tulevaisuuden yrittäjinä antaa näin merkityksettömän muutoksen vallata tunteitamme ja katkeroitua. Elämä on Plutarkhoksen mukaan helpompaa, jos hyväksyy todellisuuden ja siihen liittyvät tunteet. Tunteiden ei kuitenkaan tule antaa ohjata toimintaa vaan niiden pitää antaa tapahtua kehossa ja jatkaa matkaansa.
Marcus Aurelius, yksi tunnetuimmista stoalaisista filosofeista, korosti myös itsensä kehittämisen ja eettisen johtajuuden merkitystä. Hän uskoi, että johtajan ensisijainen vastuu oli toimia rehellisesti ja asettaa johtamiensa ihmisten hyvinvointi etusijalle. Tämä vastaa Plutarkhoksen opetuksia hyveellisen johtajuuden merkityksestä. Plutarkhoksen opetuksia hyveellisestä johtajuudesta erityisen tärkeinä. Nykypäivän yritysmaailmassa näemme liikaa esimerkkejä johtajista, jotka asettavat lyhyen aikavälin hyödyt eettisten näkökohtien edelle. Uskon kuitenkin, että hyvän luonteen ja etiikan ohjaama johtaja rakentaa todennäköisemmin menestyvän ja kestävän organisaation pitkällä aikavälillä.
Mikä sitten on eettistä? Tämä on hauska juttu, sillä moni uskoo, että se, mikä uutisten mukaan on pahaa on pahaa ja mikä on hyvää on hyvää. Toimimalla uutisten mukaisesti on kuitenkin sodittu vuosituhansia ja toimimalla siten, mikä yleisesti ottaen on ok ja ajan hermolla kivaa on usein täyttä puppua. Suosittelen jokaista tutkimaan tarkkaan eri lähteistä joka ikistä asiaa, mikä meille kivaksi maalataan. Eivät Venäläiset sotilaatkaan ole juuri nyt Ukrainassa tekemässä pahaa. Eivät todellakaan, he ovat vapauttamassa kansaansa fasistien hallinnasta ja suojaavat kotimaatansa.
Hyveellistä johtajuutta koskevien opetustensa lisäksi Plutarkhos uskoi myös itsensä kehittämisen ja itsetuntemuksen tärkeyteen. Hän uskoi, että yksilöiden tulisi keskittyä omien hyveidensä ja arvojensa kehittämiseen sen sijaan, että yrittäisivät tyrkyttää niitä muille. Tämä on nurinkurinen näkökulma monen toimintatapaan, se kuitenkin pitää hyvin vahvasti paikkansa. Sillä iso osa ihmisistä käyttää enemmän energiaa ja aikaa asioiden selittelyyn ja siihen, kuinka he ovat löytäneet jotakin tai saavuttaneet sitä tai tätä. Todellisuudessa, ne, jotka tuntevat itsensä ja ovat menestyneet sisäisesti eivät asiasta juuri muille mainosta, he vaivattomasti ohjaavat ympäristöänsä ja vaikuttavat moniulotteisella läsnäolollaan.
Oman kokemukseni perusteella olen havainnut, että itsetuntemus ja itsensä kehittäminen ovat olennaisia menestyksen kannalta. Jos ei ymmärrä omaa positiota markkinoilla saa itsensä nopeasti naurunalaiseksi. On aika turha yrittää myydä palvelua, jos asiakkaalle tulee välittömästi selväksi puutteellisuutesi kyseisessä asiassa. On myöskin suuri virhe ali hinnoitella tai myydä itseään halvalla, kun todellisuudessa onkin aika kova luu.
Plutarkhoksen opetukset itsensä kehittämisestä ovat myös linjassa stoalaisen filosofian kanssa, jossa korostetaan henkilökohtaisen kasvun ja kehittymisen merkitystä. Stoalaisuus opettaa meitä keskittymään omiin ajatuksiimme ja tekoihimme ulkoisten tapahtumien sijaan, mikä on erityisen tärkeää yrittäjille, joiden on navigoitava jatkuvasti muuttuvassa ja arvaamattomassa liiketoimintaympäristössä.
Plutarkhoksen mielenkiintoisin opetus liittyy vihaan ja sen hallintaan. Hänen mielestään viha ei ikinä saisi olla ihmistä ohjaava voima. Yrittäjänä tämä on tärkeä opetus, sillä meillä voi olla joskus alaisena ihmisiä, jotka mokaavat ja pahasti. Tällaisena hetkenä on kuitenkin hyvä vetäytyä ja antaa vihan valua ulos luonnollisesti kohdistamatta sitä mihinkään tai kehenkään. Sillä jos joku ihminen on pakko haukkua, voi se odottaa huomiseenkin. Virhe on huomennakin tapahtunut ja siitä voi moittia huomennakin. Todennäköisesti seuraavana päivänä olet kuitenkin hieman rauhallisempi ja olet reflektoinut tilannetta jokaisesta näkökulmasta. Ansaitseeko henkilö todellakin räyhäävän pomonsa huutamaan itselleen? Voiko tilannetta tarkastella järkevämmästä kulmasta ja asiaa lähestyä hieman ihmisläheisemmin? On mahdollista, että virhe on laadultaan niin vakava, että henkilö ansaitsee potkut. Ne voi kuitenkin antaa toimimatta vihaisesti.
Plutarkhos puhuu myös siitä, miten ihmisillä on taipumus nuuskia ja osoittaa uteliaisuutta paikkoihin, minne se ei välttämättä kuulu. Tämä aiheuttaa ylimääräistä kärsimystä, sillä uteliainen mieli myös vahingoittuu ja suuttuu herkästi. Jos joku ihminen esimerkiksi käyttäytyy ärsyttävästi ja päätät antaa huomiosi hänelle ja tämän seurauksena suuttua, olet tehnyt virheen. Henkilöä ei olisi tarvinnut jäädä tarkastelemaan ja olisit voinut jättää hänet oman epätietoisuutesi valoon. Päätit kuitenkin takertua tilanteeseen, koska olet koukussa emotionaaliseen responssiin, jonka saat siitä kun ärsyynnyt. Aika typerää, mutta tällaisia me Suomalaiset varsinkin olemme. Tykkäämme kyylätä ja mulkata vastaan tulevia ihmisiä, kurkistella viereiseen pöytään ja ajatella itsestämme paremmin. Lopputulos on kuitenkin se, että pelkästään uteliaalle ihmiselle tulee paha mieli, miksi haluamme itse väkisin tietää juuri sellaisia asioita, jotka alkavat ärsyttämään meitä?
Lähteet
Torkki, J. 2020. Mielen tyyneydestä. Otava; Helsinki.