On monta näkemystä siitä, millainen on hyvä johtaja. Yhä enemmän isot firmat siirtyvät siihen malliin, jossa johtaja olisi melko tasa-arvoinen muiden kanssa sekä nöyrä toiminnassaan. Sellainen johtaja herättää enemmän luottamusta. Jim Collinsin kirjoittamassa Hyvästä paras -kirjassa mainitaan viisi erilaista johtajan tasoa. Mitä korkeampi taso, sitä parempi johtaja.

Viidennen tason johtaja

Tutkimuksen aikana kirjailija yritti tarkoituksella aliarvioida persoonallisuuden roolia yrityksen siirtyessä hyvästä parhaaksi. Mutta tosiasiat puhuivat puolestaan, ja tutkimusryhmä löysi kaksi tarpeellisesta persoonallisuustekijää: vaatimattomuus + tahto = johtajan viides taso. Samaan aikaan viiden tason johtajat ovat kunnianhimoisia, mutta heidän tavoitteensa toteutuivat yrityksen menestyksessä, ei omassa elämässään. Kuitenkin viidennen tason johtaja on vaatimaton sekä osaa kuunnella. Johtajan rooliin kuuluu myös kerätä ympärilleen sopiva tiimi, joka pysyisi firmat tavoitteissa sekä veisi sitä eteenpäin. Tutkimusryhmä on tunnistanut kolme periaatetta, joiden pitäisi auttaa johtajia kehittämään vahvaa, mutta ei kovaa henkilöstöpolitiikkaa.

1. Jos olet epävarma ehdokkaasta, älä palkkaa kyseistä työntekijää, vaan jatka etsimistä. Epävarmuus ei välttämättä lopu, ja joudut taas tekemään saman työn. Kemioiden pitäisi toimia heti.
2. Kun tiedät, että sinun on vaihdettava työntekijöitä, toimi nopeasti. Jos väärät ihmiset säilyvät työpaikalla liian pitkään, se vaikuttaa negatiivisesti firman kasvun sekä työn tehokkuuteen.
3. Anna parhaiden ihmisten työskennellä niissä asioissa, joissa itselläsi on suurimmat mahdollisuudet, eikä suurimmat haasteet.

Johtajan vastuulla on myös luoda yrityksessä ilmapiiri, jossa kuullaan vain rehellistä ja avointa informaatiota. On valtava ero puhumisessa ja kuulemisessa. Suurten yritysten johtajat ymmärtävät tämän eron hyvin ja luovat yrityskulttuuria, jossa ihmiset todella voidaan kuulla.

– Johda kysymyksillä, ei vastauksilla

– Dialogin tai konfliktin aikana kannattaa välttää määräilyä

– Ratkaise ongelmat ilman syyllisten etsimistä. Asiasta pitäisi oppia tulevaisuutta varten.

Esimerkkinä kirjailija mainitsee tarinan James Bondin everstistä Stockdalesta, jota vangittiin Vietnamin sodan aikana, ja hän vietti 8 vuotta vankeudessa. Vankeus ei murtanut häntä, ja hän jatkoi työtään: hän keksi koodin viestien välittämiseksi vankien välillä, löysi tapoja vastustaa kidutusta ja välitti tiedustelutietoja kirjeillä vaimollensa. Monet ihmiset ja yritykset, joutuessaan vaikeuksiin, valitsevat välttämispolitiikan ja haluavat sivuuttaa epämiellyttävät tosiasiat tai toivoa jotain käsittämätöntä. Luonnollisesti tällainen käyttäytyminen tuo mukavuutta vain lyhyellä aikavälillä.

Siilikonsepti

Siilikonsepti on tietty raami, jonka sisällä yritys toimii. Monet yritykset ovat kuolleet tuhlaamalla resurssejaan yrittäen vallata valtavan määrän mahdollisuuksia.

Siilikonsepti ei ole tavoite tulla parhaaksi, strategia tulla parhaaksi, aikomus tulla parhaaksi, eikä suunnitelma tulla parhaaksi. Tämä on käsitys siitä, missä voit olla paras. Ja tämä ero on erittäin tärkeä. Siili-konsepti on otettu vertaustarinasta, joka kertoo ketusta ja siilistä. Kettu yritti keksiä tuhansia tapoja napata siili, siili tiesi vain yhden suojan – käpristyä palloksi ja pistää neuloilla.

Kuvasta näkyy erittäin hyvin, että mitä siilikonsepti tarkoittaa:

Kurinalainen toimintakulttuuri firmassa johtaa siihen, että yrityksessä on oikeita ihmisiä, jotka tulevat keskenään toimeen. Työntekijät pysyvät tavoitteissa sillä ajatuksella ihan kuin he itse olisivat yrittäjiä kyseisessä firmassa. Niin sanotun sisäisen yrittäjyyden herättäminen työntekijöissä on todella tärkeää menestystä varten.

Hyvästä paras

Mielestäni jokaisen, joka tulevaisuudessa haluaa olla johtajan roolissa, pitäisi lukea kyseisen kirjan. Jim Collins kuvaili johtajan tärkeimpiä piirteitä, joita noudattamalla voi merkittävästi nostaa työntekijöidensä luottamusta. Erilaiset esimerkit näyttivät, että kuinka haastavissa tilanteissa toimitaan, ja kuinka koko tiimi seisoo lopullisten päätöksien takana.

Oma kokemukseni johtajan roolissa osoitti, että tiimiin panostaminen on yhtä tärkeää kuin toimintaan panostaminen, sillä tiimi on se, jonka ansiosta menestys tulee. Oikeanlainen tiimin kohtelu nostaa muiden motivaation tekemään asioita sekä herättää sisäisen yrittäjän tunteen. Itse olen hyödyntänyt sellaisia keinoja, että meidän kaikissa tapaamisissa olisi mukava ja rento tunnelma. Esimerkiksi järjestin usein yhteisen aamupalan tai herkutteluhetken, joka oli pieni juttu, mutta vaikutti kaikkien fiilikseen. Kerran jopa otettiin koko tiimillä lyhyet päiväunet keskellä palaveria, koska sillä hetkellä se oli sellainen juttu, jonka kaikki toivoivat. Jos joku ohikävelijä olisi kurkannut meidän palaverihuoneeseen, olisi varmasti yllättynyt, että tiimi vain nukkuu. Kuitenkin se vei vain vartin meidän ajasta, ja sen jälkeen porukka oli selkeästi pirteämpi ja muutenkin iloinen, että meillä onnistui sellainen asia.

Tästä esimerkistä näkyy, että omaa tiimiä pitäisi kuunnella sekä myös kunnioittaa sen tarpeet.