Tampere
02 Dec, Wednesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Hyväksi itsensä johtajaksi



Kirjoittanut: Henna Koivula - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Esseessäni käsittelen, mitä itsensä johtaminen oikeastaan onkaan. Nykyään monet joutuvat toimimaan yksin ja yhä useammin työpaikalla vaaditaan oma-aloitteisuutta ja taitoa ottaa vastuuta omasta itsestään ja tekemisestään. Esseessäni tuon esille, miten taitoa voi kehittää ja kuinka huomioida omat itsensä johtamisen taidot.

Tuon esille myös omia näkökulmiani aiheesta. Millainen minä olen ja miten minä olen kokenut itseni johtamisen arjessani. Mitä mahdollista parannettavaa minulla on ja mitä jo ehkä osaan.

 

Mitä itsensä johtaminen tarkoittaa?

Itsensä johtaminen on oman itsensä tuntemista ja kehittämistä. Tietää ja osaa huomata omat heikkoutensa sekä vahvuutensa. Hyvä itsensä johtaja osaa myös hyödyntää heikkouksiaan ja vahvuuksiaan arkipäivässään. Hyvä itsensä johtaja voi hyvin. Hän osaa hallita arkeaan eri osa-alueilla ja siksi voi hyvin niin henkisesti kuin psyykkisestikin. Ollakseen hyvä johtaja muille, on oltava hyvä johtaja itselleen.

 

Miten olla hyvä itsensä johtaja?

Ollakseen hyvä itsensä johtaja on annettava itselleen myös aikaa rentoutua. Hyvän itsensä johtajan ei aina tarvitse olla juoksemassa pää kolmantena jalkana. Aikataulutus on siis tärkeää arjessa. Hyvä itsensä johtaja osaa säilyttää energiansa, mutta silti tehdä tehokkaasti töitä.

On hyvä asettaa tavoitteita tietyin väliajoin ja pyrkiä pääsemään niihin. On osattava ottaa opikseen ja myöhemmin käyttää opittuja asioita. Asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen on hyvä keino, jolla kaiken saa tehtyä. Ensimmäisenä hoitaa pois alta kaikista tärkeimmät tehtävät, joissa on esimerkiksi tietty palautuspäivä. Tässä voi käyttää apuna esimerkiksi Eisenhowerin matriisia.

Suunnitelmallisuus on hyvin tärkeää. Aikaisemmin jo mainitsin aikataulutuksen arjessa. Tekee tietyn tavoitteen päivälle, mitä milloinkin pitää saada valmiiksi ja kun tehtävä on tehty sen voi pyyhkiä mielestään ja siirtyä seuraavaan. Itselleni tämä aiheuttaa toisinaan haasteita, sillä minulta saattaa jäädä helposti tehtäviä viimeiseen päivään, joka taas lisää stressiäni.

Kannattaa käyttää kaikki mahdollinen aika hyödyksi, niin aikaa jää myös rentoutumiseen. Rentoutuminen on oman jaksamisen kannalta tärkeää ja siksi taukoja täytyy muistaa toisinaan pitää töistä.

Tavoitteiden toteuttamiseksi tulisi ajatella, että pystyy ja osaa tehdä sen sijaan, että ajattelee osaanko tai pystynkö tekemään tämän. Positiivinen ajattelu ja oman itsensä kannustaminen, auttaa usein pääsemään tavoitteisiin.

 

Minä itseni johtajana

Itsensä johtajana minulla on luultavasti vielä paljon kehitettävää. Tehtävät saattavat usein jäädä viime tippaan, kun seuraavat tehtävät puskevat jo päälle. Niissä tilanteissa ahdistun helposti ja silloin tehtävien aloittamisesta tulee vielä vaikeampaa. Saan kuitenkin tehtävät aina tehtyä. Olemme paljon tiimissämme keskustelleet, kuinka kehittävää on jättää esimerkiksi kirjapisteet viimeiseen iltaan. Oman oppimisen maximoinnin kannalta, ei varmastikaan kovinkaan järkevää.

Selkeä aikatauluttaminen tekisi minulle toisinaan varmasti hyvää. En kuitenkaan usko, että minun on järkevää tästä eteenpäin aikatauluttaa kaikkea ja aina, sillä minulle sopii tietämättömyys ja hetkessä eläminen. Se on osittain se, mistä motivoidunkin.

Rentoutuminen on minulle vaikeaa, jos minulla on tehtäviä tiedossa. En saa ajatuksistani kaikkea sitä, mitä pitäisi olla tehtynä. Sen takia tekemättömät tehtävät stressaavat mieltäni koko ajan.

 

Miten kehittyä?

Ensimmäiseksi ihmisen on tiedostettava omat heikkoutensa. Ne tiedostettuaan, on helpompi lähteä avaamaan ongelmaa. Kaikilla ei toimi samanlaiset keinot, joten oman tavan löytäminen on tärkeää. Ihminen voi aina oppia ja uusia tapoja voi aina sisäistää. Suurin osa opituista asioista on ympäristön vaikutteiden myötä opittuja, vain harvat ovat synnynnäisiä ja perittyjä. Perittyjä piirteitä on vaikeampi lähteä muuttamaan.

Toista ihmistä ei voi muuttaa ja siksi muutos lähtee aina itsestä. Ihmisen täytyy itse tuntea halu muuttua, jotta niin tapahtuu. Akatemialla meidän on todella hyvä opetella tuntemaan itsemme ja rajamme. Myöhemmin se voi olla vaikeampaa opetella, millainen ihminen on ja mitkä ovat itselleen sopivat tavat johtaa omaa arkea. Oppiminen ei tietenkään lopu koskaan ja aina voi kehittää toimintaansa, jos siihen on tarvetta.

 

Minun kehitykseni

En osaa aikatauluttaa arkeani ja tästä johtuen olen usein stressaantunut. Helpot tehtävät onnistun aloittamaan ajoissa ja niistä ei koidu minulle ongelmia. Heti vaikeamman tehtävän tai yhtäaikaisesti monen tehtävän iskiessä peräännyn. Aloittaminen tuntuu vaikealta, mutta lopulta saan tehtävät kuitenkin aina tehtyä.

Toisinaan voisin olla kriittisempi itseäni kohtaan. Toisinaan voisin nostaa omat tavoitteeni hieman jopa korkeammallekin. Riittävän haastava tavoite herättää ihmisessä mielenkiintoa ja näin ollen tehtävä suoritetaan paljon paremmin. Jos vain aina asettaa turvalliset tai jopa tasoonsa nähden alhaiset tavoitteet, on turha ajatella kehittyvänsä tai tuottavansa parasta mahdollista lopputulosta.

 Jokainen tarvitsee arjessaan itsensä johtamisen taitoja, muuten on lähes mahdotonta saada mitään aikaiseksi.

Minä itse haluan kehittyä itseni johtamisessa. Haluan osata järjestää aikani oikein. Tällä hetkellä teen tehtäviä aina sieltä täältä, enkä lopeta oikein mitään kokonaan enne seuraavaa tehtävää. Parempi olisi, kun asettaisi selkeät tehtävät päivälle ja ne suoritettuaan siirtyisi seuraavaan tehtävään. Tällöin tekeminen olisi tehokasta ja kaikki tulisi varmasti tehdyksi.

 

Lähteet:

Salmimies Raija, 2008 E-kirja Talentum, Onnistu itsesi johtamisessa

Sydänmaanlakka Pentti, 2006 Talentum, Älykäs itsensä johtaminen: näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close