Olen työskennellyt ikääni nähden paljon. Tämänhetkinen työnantajani on minulle kahdeksas ja ikää minulla on 24 vuotta. Olen työskennellyt pitkiä jaksoja tiiviisti saman esimiehen kanssa, mutta myös esimerkiksi niin, että en ollut koskaan nähnytkään esimiestäni livenä. Olen myös itse toiminut esimiehen roolissa. Koen siis, että minulla on kokemusta hyvinkin monesta erilaisesta johtamistyylistä ja esimiehestä. Minulla on käynyt hyvä tuuri siinä mielessä, että suurimassa osassa työpaikoistani minulla on ollut aivan ihania esimiehiä, joilta olen oppinut valtavasti. Joistakin on jäänyt jopa ystäviä tähän päivään asti. Haluan tässä tekstissä tuoda esille niitä kaikkia hyviä johtamisen oppeja, joita olen heiltä saanut.

Esimerkillisyys ja läsnäolo.

Minulle on todella tärkeää, että esimiehenä toimiva henkilö on esimerkillinen omalla toiminnallaan ja läsnä mahdollisimman paljon. Minulla on tästä asiasta omassa työelämässäni erittäin hyvä esimerkki. Eräässä työpaikassani, osalla meidän tiimistämme meni myynnillisesti muutama osa-alue hieman heikommin kuin normaalisti. Tuntui, että tiimillä oli motivaatio-ongelmia myyntiä kohtaan. Meidän sen aikainen esimies huomasi tilanteen ja päätti että asiaan täytyy tulla muutos. Oli mahtavaa nähdä, kuinka esimiehemme otti härkää sarvista ja lähti tekemään sellaista, joka ei varsinaisesti edes hänen omaan työkuvaansa kuulunut. Hän rupesi myymään kanssamme. Hän päätti, että on tärkeää auttaa meitä esimerkin kautta ja se todellakin toimi! Meidän myyntilukumme nousivat muutamassa kuukaudessa huimasti. Oli hienoa huomata se, kuinka innostus ja opit tarttuivat hyvän johtamisen avulla koko meidän tiimiimme. Uskon, että monissa tilanteissa käytännön apu ja oikea esimerkki ovat paljon tehokkaampia kuin neuvot ja kehotukset asian korjaamiseksi. Tietysti aina ei ole mahdollista olla läsnä ja auttaa esimerkin kautta, mutta mielestäni siihen on esimiehen työssä hyvä kiinnittää huomiota aina kun se on mahdollista.

”Hyvä esimies antaa itsensä näkyä – ei yksin Skypen kautta vaan henkilökohtaisella tasolla. Hyvä esimies arvostaa kaikkien työpanosta eikä erottele henkilöitä. Hyvä esimies ei tuota pelkkiä tilastoja vaan lähestyy asioita konkreettisella, arkisella tasolla. Hyvä esimies on selvillä siitä, miten työtä tehdään, tuntee pullonkaulat ja tietää, miten junaa pitää viedä loogisesti eteenpäin.” (Juuti 2018)

Tämä yllä oleva teksti kirjasta Huono johtaminen – Tuhon tieltä toimivaan yhteistyöhön sopi mielestäni täydellisesti tähän kohtaan esseetäni. Siinä kiteytetään mielestäni hyvän esimiehen tärkeitä piirteitä arkisessa johtamisessa. Koen, että on huomattavasti helpompaa johtaa tiimiä silloin, kun on itse tietoinen siitä mitä oikeasti tapahtuu, on helposti lähestyttävä ja läsnä työntekijöille ja tuntee kaikki, joiden kanssa töitä tekee. Näiden asioiden avulla, on varmasti helpompaa myös johtajana huomata mitkä asiat ovat tärkeitä eri tilanteissa ja mitkä keinot ovat parhaita eri ongelmanratkaisu tilanteissa.

Avoimuus & rehellisyys

Yksi hyvän esimiehen piirteistä on ehdottomasti avoimuus ja kyvykkyys lisätä sitä työyhteisössä. Mielestäni avoin yhteys koko työyhteisön välillä mahdollistaa aidompaa ja vastaanottavaisempaa kulttuuria. Avoimen ilmapiirin luomien ei välttämättä ole aina niin helppoa, mutta esimies voi olla suuressa roolissa avoimen kulttuurin luomisessa työpaikalle. Esimies voi ottaa rehellisesti hankalatkin asiat puheeksi, myöntää omat virheensä ja käydä avoimesti työpaikalla niin onnistumiset kuin epäonnistumiset lävitse rakentavasti tiimin kesken. Esimies pystyy ottamaan puheeksi hankalampiakin aiheita, tietysti kaikkia kunnioittavissa rajoissa. Avoimuutta edistämällä työpaikasta tulee varmastikin kaikille mieluisampi. Avoimeen kulttuuriin kuuluu mielestäni myös rehellinen ja suora palautteen anto. Esimiehen roolissa avoin jatkuva palautteen antaminen varmasti rohkaisee koko työyhteisöä siihen suuntaan. Mielestäni hyvä esimies antaa paljon positiivista palautetta mutta myös rakentavaa. Hyvän esimiehen piirre on myös tietysti se, että hän osaa itsekin vastaanottaa palautetta. Koen että on paljon helpompaa antaa rakentavaa ja positiivista palautetta sellaisessa tiimissä, jossa asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. On helpompaa kertoa myös omista mielipiteistään, jos tietää että muutkin tekevät niin.

Artikkelissa Avoimuus on hyvä lääke menetettyyn työmotivaatioon, käsitellään työn mielekkyyttä ja mielestäni alla oleva pätkä tekstistä kuvaa hyvin avoimuuden tärkeyttä:

Työssä viihtymisen ja työmotivaation yksi kulmakivi on avoimuus ja rehellisyys työpaikalla. Se on ensimmäinen lääke hukassa olevan työmotivaation rakentamiseksi. Avaimet tässä ovat esimiehillä, mutta avoimuutta ja rehellisyyttä vaaditaan kaikilta työyhteisön jäseniltä.

– Asioista pitää kertoa ajoissa, oikein ja aktiivisesti. Epävarmuutta hälventää se, että ihmisillä on tietoa todellisista suunnitelmista ja heidät otetaan mukaan työn suunnitteluun ja työmenetelmien kehittämiseen, Antila sanoo. (Vienonen 2017)

Yhdessä aiemmista työpaikoistani olen päässyt oppimaan yhdeltä jo kauan esimiestehtävissä toimineelta esimieheltäni paljon juuri avoimuuteen ja rehellisyyteen liittyen. Kyseinen esimies oli toiminut tehtävässään jo useita vuosia ja sen huomasi hänen tavastaan antaa ja ottaa palautetta vastaan. Hän todella oli avoin ja rehellinen kaikille työntekijöilleen, mikä näkyi meidän koko työyhteisön hyvinvoinnissa. Oli aivan erilaista, kun koskaan ennen ottaa häneltä rakentavaa palautetta vastaan, koska häneltä sai myös niin paljon positiivista ja tsemppaavaa palautetta jokapäiväisessä työskentelyssä. Hän oli myös aina itse valmis konkreettisesti näyttämään miten asiat voisi tehdä paremmin, jos siihen oli tarve. Hän oli avoin aina niin isoista, kuin pienistäkin muutoksista mitkä koskivat työpaikkaamme. Ikinä ei tarvinnut pelätä, että meiltä pimitettäisiin jotain tärkeää. Olen niin kiitollinen, että pääsin työskentelemään hänen kanssaan yhdessä ja oppimaan häneltä esimerkillisestä johtajuudesta.

Empaattisuus

”Empatian puute on se mitä pelkäämme eniten pomoissa.” (Rehn 2017) Olisi minulle itselleni kammottava ajatus, että joutuisin enää ikinä työskentelemään sellaisen johdon alla, missä tunteille ja ymmärrykselle ei annettaisi painoarvoa ollenkaan. Olen itse työskennellyt n. puolivuotta sellaisen esimiehen kanssa, joka oli tunteiltaan kylmä kuin kivi, eikä koskaan halunnut ymmärtää mitä muut yrittivät sanoa. Tämä loi paljon kitkaa koko työyhteisöömme. Ihmiset eivät uskaltaneet kohdata kyseistä esimiestä, kun vasta aivan pakon edessä. Kun työskennellään yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, on mielestäni erittäin tärkeää ymmärtää toisiamme.

Esimiehen kohdalla empaattisuuden taidon tärkeyttä ei voi väheksyä. Koen että, empaattisella ja ymmärtäväisellä olemuksella esimies luo tiiminsä luottamuksen ilmapiiriä. ”Empatia voi vaikuttaa pieneltä asialta, pohjimmiltaan se ei ole muuta kuin että näkee toiset, ja pystyy eläytymään siihen mitä he tuntevat ja kokevat ja kokee sen, että hekin ovat ihmisiä, joilla on omat tunteet ja tarpeet.” (Rehn 2017). Poimin edellisen virkkeen kyseisestä kirjasta tuomaan esiin sitä tärkeää pointtia, että olemme kaikki loppujen lopuksi vain ihmisiä. Tämän vuoksi koen tärkeäksi sen, että myös johtohahmoissa olevat henkilöt tuovat omaa empaattisuuttansa esille, ja se tekee myös johtajasta helpommin lähestyttävän.

Pohdintaa

Oma kokemukseni esimiestyöskentelystä menee monta vuotta taaksepäin. Olin silloin vielä todella nuori, ja näin jälkikäteen huomaan todella monia eri asioita, joita olisin voinut, ja joita haluaisinkin nykyään tehdä toisin. Tahdon jatkossakin toimia jonkinlaisissa johtotehtävissä, tällä hetkellä minua kiinnostaa varsinkin henkilöstöjohtaminen. Tämän vuoksi tahdonkin jatkaa tietoni kartuttamista erilaisista johtamiseen liittyvistä asioista ja oppia vielä ymmärtämään paremmin minkälainen johtaja itse haluaisin tulevaisuudessa olla ja mitä voisin tehdä edistääkseni asiaa. Koen oppivani paljon, kun pohdin minkä olen itse kokenut itselleni mukavaksi tavaksi tulla johdetuksi, mutta tahdon myös oppia ymmärtämään suurempaa kuvaa.

Lähteet:

Vienonen, A. 2017. Avoimuus on hyvä lääke menetettyyn työmotivaatioon. Luettu 23.11.2021. https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/avoimuus-hyva-laake-menetettyyn-tyomotivaatioon

Rehn, A. 2017. Johtajuuden ristiriidat – Miksi johtajana aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma. Jyväskylä: Docendo. Äänikirja.

Juuti, P. 2018. Huono Johtaminen – Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön. Gaudeamus. Äänikirja.