Tampere
05 Dec, Saturday
3° C

Proakatemian esseepankki

Hyvä työympäristö



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Hyvä työympäristö

 

Hyvään työympäristöön vaikuttavat monet asiat ja sen käsitettä voi tarkastella usealta eri kannalta. Hyvän työympäristön muodostavat ulkoiset, sisäiset, sosiaaliset ja ergonomiset asiat. Koska toiselle hyvä työympäristö voi olla toiselle huono, on tärkeää eritellä ne asiat, jotka vaikuttavat tasapuolisesti kaikkiin työpaikalla työskenteleviin.

 

Ensinnäkin, työpaikka on alue tai rakennus, jossa työtä tehdään. Se voi olla ulkona tai sisällä, konttori tai moottoritie. Yhtä kaikki, Jokaiselle työntekijälle on taattava hyvä ja turvallinen työpaikka, jossa työn laadukkaaseen tekemiseen annetaan mahdollisuus.

 

Turvalliset, terveelliset ja tarkoitukseen sopivat työtilat edistävät työn sujuvaa tekemistä ja ehkäisevät sairastumisia ja tapaturmia. Työympäristö tulisikin suunnitella huolellisesti, ja tiloissa olevien laitteiden toiminnasta tulee huolehtia säännöllisesti. Esimerkiksi toimistotyössä ilmastointilaitteen toiminta on tärkeä osa hyvää työympäristöä. Työpaikalla havaitut viat ja puutteellisuudet on pyrittävä korjaamaan mahdollisimman nopeasti, sillä vallitsevilla epäkohdilla on nopeasti vaikutusta työtehokkuuteen, ja pahimmassa tapauksessa jopa työntekijöiden turvallisuuteen.

 

Oikeanlaisen työympäristön vaikutus työn laatuun ja tuottavuuteen

 

Monissa tutkimuksissa on havaittu, että oikeanlainen työympäristö lisää työn tehokkuutta huomattavasti. Hyvän työpaikan luominen näyttää työntekijöille, että heitä arvostetaan, sekä kannustaa tekemään työnsä paremmin, jotta ansaitsee jatkaa töiden tekemistä niin upeassa työpaikassa. Hyvä työympäristö ei siis pelkästään vapauta aivosoluja hommiin, vaan myös luo tietynlaista painetta onnistua ja tehdä työnsä paremmin.

Yksi hyvä esimerkki työympäristöön panostamisesta on Martela, joka on yrityksenä erikoistunut työympäristöjen sekä julkisten tilojen suunnitteluun.

 

Martela on kiteyttänyt hyvän työympäristön kokoonpanon neljään C:hen, jotka pohjautuvat englannin sanoihin communication, collaboration, concentration ja chilling out. Toimivassa työympäristössä pitäisi olla tilaa niin vuorovaikutukselle, yhteistyölle, keskittymiselle kuin virkistäytymisellekin. Riippuu yrityksestä, missä suhteessa tilaa eri toiminnoille varataan.” (Ilmarinen 2017)

 

Martelan liiketoimintajohtajan Ari-Matti Purhosen mukaan mitään standardiratkaisua ei ole olemassa, vaan kaikki riippuu siitä, millaista työtä yrityksessä tehdään ja minkälaisia yrityksessä työskentelevät ihmiset ovat. Myös se vaikuttaa oikeanlaisen työympäristön luomiseen, minkälaisia työtehtäviä ihmisillä on. Kaikki vaikuttaa niin sanotusti kaikkeen.

 

Vaikka työympäristöön panostaminen on vaativaa ja kallista puuhaa, on näytetty toteen, että se maksaa itsensä takaisin hyvän työmoraalin ja kasvaneen työhalukkuuden toimesta. Toki pelkkä ympäristö ei riitä, tarvitaan myös hyvää johtamista ja oikeanlaisia työtapoja, mutta nekin vaikuttavat osaltaan hyvän työympäristön kokonaiskuvaan.

 

Nykyajan kehittyneessä työmaailmassa vanhat toimistoratkaisut ovat pikkuhiljaa jäämässä historiaan. Kehitys vie työntekoa oikeaan suuntaan, koska nykypäivän avokonttoreissa työntekijä voi itse päättää, missä oman työn toteuttaminen on kaikista mukavinta ja tuotteliainta. Kun pakotteita tiettyyn huoneeseen tai toimistoon ei ole, tuntee työntekijä saavansa vapautta. Vapaus taas ruokkii luovuutta, johon nykyisillä uudenlaisilla ratkaisuilla juuri pyritään. Luovuus avaa uusia ovia, oli kyse mistä työtehtävästä tahansa.

 

HR-viestin artikkelissa todetaan, ettei kukaan ei jaksa työskennellä koko työpäivää täysillä ja keskittyneesti. Kuten urheilussa, työntekijän tarvitsee välillä päästä työpäivän aikana vaihtoon palautumaan ja tuulettamaan ajatuksia. Niinpä työympäristöltä vaaditaan entistä enemmän ja sen pitäisi tarjota mahdollisuuksia myös palautumiselle.

”Aivot ovat työntekijän tärkein lihas nykyään, eivätkä ne jaksa työskennellä koko päivää täydellä teholla. Työpaikalla pitää olla alueita, joissa työntekijä voi palautua, jonka jälkeen hän voi mennä takaisin antamaan huippusuorituksensa.” toteaa Ari-Matti Purhonen artikkelissa.

Purhonen ei suosittele käyttämään neljää C-aluetta jokaiseen toimistoon konseptin omaisesti, vaan ratkaisujen pitäisi olla käyttäjälähtöisiä. Täytyy osata nähdä minkälainen tapa sopii juuri sinun yrityksellesi. Hyvä lähtökohta on asettaa selkeät tavoitteet, joihin työpaikalla pyritään pääsemään: halutaanko esimerkiksi lisätä yhteistyötä vai parantaa keskittymistä.

”Tavoitteiden kautta pystytään profiloimaan työympäristö ja yrityksen henkilöt, minkä mukaan tilat ja alueet rakennetaan palvelemaan yritystä”, Purhonen neuvoo.

 

Miten yrityksen työympäristö tulisi rakentaa?

 

Kun puhutaan uuden rakentamisesta, ei kannata aloittaa pelkästään uudistamisen vuoksi. On hyvä tiedostaa ja säilyttää hyväksi todetut asiat ja työtilat, joissa tuotteliaisuuden on huomattu olevan aivan toista luokkaa kuin jossain muualla. Näiden havaintojen pohjalta on hyvä lähteä analysoimaan ja kehittämään kokonaisuutta siihen suuntaan, mistä on todettu olevan hyötyä sekä yritykselle, että työntekijälle.

 

Työympäristön luomisen tulisi aina lähteä yrityksen strategiasta ja tavoitteista. Se pitäisi nähdä työvälineenä, joka tarjoaa puitteet niin etä- kuin läsnätyöhönkin. Mutta kuinka tehdä työpaikasta niin houkutteleva, että ihmiset tekevät mieluummin töitä siellä, kuin etäyhteyden päässä? Vastaus piilee siinä, että työpaikasta on tehtävä niin puoleensavetävä, että se houkuttelee kotisohvaa tai lähikahvilan ikkunapöytää enemmän.

 

Vuorovaikutus ja ihmisten kanssa kommunikointi lisää tehokkuutta ja työn tuottavuutta huomattavasti, minkä takia yritysten olisi järkevää koittaa panostaa työympäristöön niin paljon, että työntekijät haluaisivat mieluummin tehdä työnsä siellä, kuin esimerkiksi kotona.

 

Työympäristön ulkoasu ja ulkoiset asiat vaikuttavat myös työpanokseen merkittävästi. Värit voivat joko edesauttaa tai vastavuoroisesti lannistaa ja heikentää työn lopputulosta. Kirkkaat värit mielletään luoviksi, minkä takia useimmilla työpaikoilla kirkkaita mutta pehmeitä värejä suositaan kaikkein eniten. Suuri merkitys on myös työpaikan ilmanlaadulla ja lämpötilalla. Jos nämä kaksi asiaa eivät ole kunnossa, voi työntekijä joutua kiinnittämään jatkuvasti kyseisiin asioihin huomiota, mikä taas vie hänen huomionsa pois tekemästään työstä. Tällöin työhyvinvointi kärsii ja työympäristön kokonaispisteet laskevat.

 

“Hyvinvointia edistävä työtila on terveellinen, turvallinen ja esteetön. Se tukee työprosessien sujuvuutta, edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä mahdollistaa työrauhan ja yksityisyyden. Se on hallittava, tarjoaa valinnan mahdollisuuksia sekä muuntojoustavuutta, tuottaa parhaimmillaan elvyttäviä kokemuksia ja herättää myönteisen asiakaskokemuksen.” (Työterveyslaitos 2014)

 

Vinkit viihtyisän työympäristön rakentamiseen

 

  1. Suunnittele työympäristö yrityksen strategian ja tavoitteiden, älä tilan ja olemassa olevien kalusteiden pohjalta.
  2. Sitouta henkilöstö työympäristön muutokseen ottamalla heidät heti alussa mukaan suunnitteluprosessiin.
  3. Varaa tilaa sekä keskittymistä että vuorovaikutusta vaativille tehtäville.
  4. Varmista, että digitaaliset sovellukset ja tietoliikenneyhteydet toimivat paikasta riippumatta.
  5. Laadi pelisäännöt, joiden mukaan työympäristössä toimitaan.

 

(Toimiva työympäristö on hyvinvoinnin lähde 2017)

 

Käytännössä työtilojen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää tiedostaa koko työyhteisön merkitys työympäristön luomiseen. On tärkeä osallistaa koko henkilöstö toimintaan, ja näin tilaratkaisut saadaan palvelemaan toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kun koko henkilöstö otetaan mukaan suunnitteluprosessiin, niin työympäristön merkitys kasvaa.

 

Erilaiset tavat suunnitella työympäristö

 

Suomessa on alettu suosia avokonttoreita 2000-luvun alussa. Niiden olemassaoloa perustellaan usein työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen parantumisella (Helsingin sanomat 2016). Nykyään kuitenkin yhä useammista lähteistä saa lukea, että avokonttoreista saattaa olla paljon enemmän haittaa kuin hyötyä. Tutkimuslaitos Oxford Economics julkaisi maailman laajuisen tutkimuksen yhdessä Plantronicsin kanssa, jossa selvitettiin avokonttorin vaikutusta työhön. Tutkimukseen osallistui yli 1200 haastateltavaa esimiestä ja työntekijää. Haastateltavat edustivat monien eri toimialojen yrityksiä Yhdysvalloissa, Suomessa, Iso-Britanniassa, Australiassa, Ruotsissa, Norjassa, Kiinassa, Intiassa ja Saksassa. Tutkimuksen johtajan Edward Conen mukaan melu ja muut häiriötekijät vaikuttavat merkittävästi tuottavuuteen. Työntekijöillä on myös vähemmän paikkoja päästä ei-toivotulta melulta karkuun, kuten esimerkiksi kollegoiden keskinäinen juttelu, ihmisten aivastelu flunssaisena tai työkavereiden puhelut. Avokonttorissa käydyt puhelut nostavat toimiston äänenvoimakkuutta, jolla saattaa olla vaikutusta myös muualla työskenteleviin. (Oxford Economics).

 

Tutkimuksesta tehtiin neljä päähavaintoa:

 

    1. Työntekijät haluavat työskennellä. Kun on kyse työpaikan toimistosuunnittelusta , kyky keskittyä työskentelyyn ilman keskeytyksiä on työntekijöiden ensisijainen tavoite. Muut työntekoa edistävät mukavuudet, kuten ilmainen ruoka, koetaan vähemmän tärkeäksi.
    2. Teknologian yhdistäminen kodin ja työpaikan välillä. Työntekijän odotetaan olevan yhteydessä toimistoon koko ajan, mutta vain 40 prosenttia vastanneista sanoo saavansa työpaikalla käytettävät laitteet toimimaan moitteettomasti myös muissa ympäristöissä.
    3. Jatkuva tavoitettavissa oleminen aiheuttaa työntekijöille pakonomaisia toimintoja — jotka saattavat johtaa jopa loppuunpalamiseen. Yli kolmannes työntekijöistä sanoo käyttävänsä tekniikkalaitteitaan joko opitun tavan tai pakon vuoksi, sosiaalisen paineen vuoksi tai pelätessään jäävän jostain tärkeästä paitsi.
    4. Pomo ei näe ongelmia. Lähes kaksi kolmesta johtajasta sanoo työntekijöillä olevan tarvittavat laitteet ja työkalut, joita he tarvitsevat työssään häiriötekijöihin. Kuitenkin vain alle puolet työntekijöistä voi allekirjoittaa tämän.

 

 

 

(Oxford Economics)

 

Työskentely yhtäjaksoisesti on todella olennainen osa työntekoa.  Olemme jo Proakatemian aikana saaneet huomata sen, kuinka esimerkiksi myöhässä pajaan tuleminen saattaa viedä kaikkien huomion keskittymisestä. Keskeyttämisen jälkeen joudumme käyttämään taas hetken siihen, että jokainen pääsee myös ajatuksen tasolla mukaan keskusteluun ja tilanteeseen. Työpaikoilla ongelman vaikutukset avokonttoreissa voi olla paljon suuremmat, mikäli työntekijän työ vaatii esimerkiksi kokonaan ajattelua tai asioiden pikkutarkkaa muistamista.

 

Kenelle sitten avokonttori sopii? Esimerkiksi paljon matkustavat työntekijät eivät tarvitse omia työhuoneita tai projektiluontoisesti asiakkaan luona työskentelevät eivät vaadi hekään omia työhuoneitaan, vaan heille sopii hyvin avokonttori malli. Myös osa luovien töiden tekijöistä vaatii ympärilleen ihmisiä ja ajatus yksin neljän seinän sisällä työskentelystä kammoksuttaa. Siksi onkin tärkeää osata suunnitella työpaikan työympäristö oikein juuri sinun yrityksesi tarpeisiin sopivaksi.

 

Turvallisuutta koskevat säädökset

 

Hyvä työympäristö on turvallinen ja tuottava, ja jokaisen työpaikan turvallisuutta voidaan kehittää. Turvallinen työympäristö on myös terveellinen ja miellyttävä. Usein turvallisuus nähdään esteettisyyttä ja mukavuutta rajoittavana tekijänä, mutta todellisuudessa hyvin suunnitellut turvallisuusratkaisut ovat arkikäytössä varsin näkymättömiä ja astuvat esiin vasta siinä kohtaa esiin, kun syntyy tarve niiden käyttöön. Lisäksi hyvä järjestys työpaikalla ehkäisee vaaratilanteita ja mahdollistaa kunnollisen siivouksen.

 

Viihtyisän työympäristön luomisessa tuleekin ottaa huomioon kosolti säädöksiä, joilla taataan turvallinen toiminta työpaikoilla. Kulkuväylien pitää olla avoimia ja tavaroiden niille osoitetuilla paikoilla. Esimerkiksi ensiapukaappi, peite- ja vaahtosammuttimet kuuluvat turvalliseen työympäristöön.

 

Pelastuslaista löytyvät jokaista ihmistä velvoittavat paloturvallisuusmääräykset sekä eri yhteisöille asetetut velvollisuudet, jotka liittyvät rakennuksen turvalliseen käyttöön sekä turvalliseen toimintaan rakennuksessa. Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon vaaran välttämiseksi. Tulta sekä syttyvää ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon vaaran välttämiseksi. Säädöksissä vaaditut varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.

Rakennuksen käyttäjä ja työntekijä voi tietämättömyyttään aiheuttaa häiriöitä paloturvallisuusratkaisujen toimintaan tai mitätöidä rakenteellisten turvaratkaisujen toiminnan tulipalossa. Siksi on tärkeätä, että jokainen ymmärtää rakennuksen paloturvallisuusratkaisujen merkityksen.

Paloturvallisuudesta huolehtiminen tarkoittaa järjestyksen ja siisteyden ylläpitämistä ja helposti syttyvien tavaroiden asianmukaista säilyttämistä. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa aiheuttavaa tavaraa saa säilyttää vain siihen tarkoitetuissa paikoissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi syttymisvaarallisten aineiden tai laitteiden säilyttämistä tarkoitukseen suunnitelluissa paikoissa tai sekä roskien ja muiden jätteiden säilyttämistä vain tarkoitukseen varatuissa paikoissa.

Jäteastioiden, tavaravarastojen ja vastaavien sijoittamisessa on otettava huomioon paitsi tulipalon syttymisen estäminen, niin myös sen leviämisen rajoittaminen. Rakenteellisin ja muin keinoin on huolehdittava, ettei esimerkiksi jätekatoksen palo pääse leviämään vieressä olevaan tilaan tai rakennukseen.

 

Rakennusten uloskäytävät

Rakennusten uloskäytävät on pidettävä esteettöminä ja tavaroita ei saa säilyttää uloskäytävillä. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Säilyttämisellä ei tarkoiteta tavanomaisia ilmoitustauluja, kynnysmattoja ja ovikoristeita. Niistä ei voida katsoa aiheutuvan sellaista vaaraa paloturvallisuudelle, että niiden käyttö tulisi lailla kieltää.

Kielto säilyttää tavaroita uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellareiden ja varastojen kulkureiteillä on yleisesti velvoittava ja koskee kaikkia ihmisiä. (Huolehdi rakennuksen paloturvallisuudesta 2017)

Tässä kohtaa on tärkeä huomata, että paloturvallisuusasetukset ovat jo 16 vuotta vanhoja. Niihin onkin tulossa muutoksia, sillä rakentamista koskevat asetukset uudistuvat vuoteen 2018 mennessä. Aiempia Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita voidaan siirtymäajan puitteissa kuitenkin soveltaa, kunnes uudet säännökset on annettu.

 

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on rakentamista koskevan sääntelyn selkeyttäminen sekä sen soveltamisen yhtenäisyys ja ennakoitavuus. Uudistuksen yhteydessä sääntelyä tullaan myös vähentämään. (Suomen rakentamismääräyskokoelma 2016)

 

Yhtä kaikki, turvallisuus on tärkeä ja samalla kiinteä osa hyvää työympäristöä. Hyvin tehty suunnittelu, toteutus ja järjestys luovat turvallisuuden lisäksi myös päivittäistä viihtyvyyttä.

Kuinka tilat toimivat yrityksen menestyksen tukena?

 

Yhtenä konkreettisena esimerkkinä voisi käyttää Euroopan parhaana työpaikkana valittua Vincitiä. ”Kaikki lähti Vincitin perustajan Mikko Kuitusen ajatuksesta luoda työpaikka johon ei v*ta lähteä maanantaiaamuna töihin” (Kukkonen, A. Businessopas, 2017).

 

Tilat toimivat nykyisin yritysten mainostamisena. “Meillä tehdään ja toimitaan täällä, oletko sinä osa meidän huiputiimiä?”. Poikkeukselliset tilat toimivat rekrytoinnin tukena houkuttelemalla parhaimpia osaajia ja tavoitteena on rekrytoida parhaita osaajia (Borg, K. Naava, 2016).

 

Useimmissa Suomen parhaissa työpaikoissa tilat toimivat kodin jatkeena, paikkana, jonne tullaan viihtymään ja tapaamaan toisia työtovereita. Työntekijät antavat kaikkensa ja siksi onkin tärkeää, että tilat joustavat työntekijöiden tarpeiden mukaan. Vincitillä kannustetaankin miettimään, että millainen työaika itselleen sopii. Työntekijöillä on vapaus organisoida ja määritellä omaa ajankäyttöä, jotta työ tulee parhaalla mahdollisella tavalla tehtyä.

 

Tila määrittää ihmisten käyttäytymistä. Vuorovaikutusta tapahtuu usein eniten yrityksen vähimmälle huomiolle jääneissä tukitiloissa kuten saniteettitiloissa, kopiointitiloissa ja varastoissa sekä kahviloissa, laboratorioissa, kirjastoissa ja konferenssitiloissa. Joten, kun työpaikassa aletaan tehdä tilasuunnittelua, pitää kiinnittää huomiota siihen, miten ihmiset luonnollisesti käyttää tiloja ja millaista kulttuuria halutaan tukea, sanoo Kristiina Borg blogissaan.

 

Hyvän tilasuunnittelun merkitys organisaatiokulttuurille voidaan kiteyttää seuraaviin asioihin Borgin mukaan:

 

  • Hyvin suunnitellut tilat viestivät organisaatiosta ja sen liiketoiminnasta.
  • Aineelliset artefaktit ja objektit kommunikoivat kulttuuria ja toimintatapoja.
  • Tilat tarjoavat paikan ajatustyölle ja/tai fyysiselle työlle.
  • Tilat inspiroivat ihmisiä ajattelemaan uusin näkökulmin, innovatiivisesti ja luovasti.
  • Tilat eivät voi olla pelkästään brändin ilmentymä. Ihmisten osallistaminen oman ympäristönsä suunnitteluun muovaa tilan kulttuuria tukevaksi
  • Joustavat ja kulttuuria tukevat tilat auttavat ihmisiä loistamaan ja antamaan parhaansa
  • Tilojen joustavuus lisää tilatehokkuutta.
  • Tilat ovat fyysinen manifesti organisaation visiota ja arvoista sekä tavoitellusta alan asiantuntijuudesta.

Se, millaisissa tiloissa yrityksessäsi työskennellään ei siis ole yhdentekevää.

 

Miten johtaminen vaikuttaa työympäristöön?

 

Niin kuin tiedämme, moni asia vaikuttaa työympäristöön. Voimme siihen vaikuttaa itsekin, ainakin käytöksellämme. Kaikissa työpaikoissa työntekijöille ei kuitenkaan anneta vaikutusvaltaa, mikä on harmillista.

Työpaikan hyvästä hengestä kertoo sen vahva luottamus työntekijöihin ja johtamisnäkökulman muutos. Vincitillä on kehitetty oma työkalu, missä pohditaan loppukäyttäjien eli työtekijöiden tarpeita voidakseen tehdä työnsä hyvin. Eli he käyttävät johtamisessa loppukäyttäjälähtöistä ajattelua. Vincitin johtamisfilosofiassa on siis kyse siitä, että työntekijöille annetaan eväät itsensä johtamiseen. Esimiesrooli poistettiin kokonaan, koska se painotti liikaa työtaakkaa, mistä seurasi uusia haasteita, sillä itsensä johtaminen ei aina ole niin helppoa. Tästä seurauksena on kehitetty Laas eli Leadership as a service, koska kaikilla meillä on erilaiset tarpeet ja näin ollen voi valita erilaisen johtamispalvelun.

 

Pelialalla pomoista on tullut innostajia ja sieltä ilmiö leviää muuallekin, sanotaan Helsingin Sanomien artikkelissa. On ymmärretty, että tieto, osaaminen ja älykkyys eivät sijaitse ensisijaisesti johtoportaassa (Rissanen, V. Helsingin Sanomat, 2017). Unityllä vietetään yhteisiä aamupaloja, lounaita ja leffailtoja. Kaikkien mielipiteet ovat yhtä arvokkaita.

 

Lähteet

 

Borg, K. 2016. Naava. Luettu 21.10.2017.

https://www.naava.io/fi/editorial/millaiset-tilat-sellainen-organisaatio-anna-kulttuurin-nakya-tilasuunnittelun-kautta/?__hstc=35079998.d1b4b194c15bf1c3625f5cd173c2859f.1508573947172.1508573947172.1508573947172.1&__hssc=35079998.1.1508573947176&__hsfp=1119750182

 

Borg, K. 2016. Luettu 21.10.2017

https://www.naava.io/fi/editorial/kuinka-tilat-toimii-yrityksen-menestyksen-tukena/

 

Böhm, J. Työympäristö on johtamisen väline. HR-viesti 1/2016.

 

Cone, E. & Gregory, A. Oxford Economics. Luettu 20.10.2017.  https://www.oxfordeconomics.com/when-the-walls-come-down

 

Rissanen, V. 2017. Helsingin sanomat. Luettu 21.10.2017.

https://www.hs.fi/ura/art-2000005033765.html

 

Junttila, J. 2016. Helsingin sanomat. Luettu 20.10. 2017.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000002919118.html

 

Kukkonen, A. 2017. Businessopas. Luettu 21.10.2017.

http://www.businessopas.fi/tyoymparisto/miksi-vincit-on-euroopan-paras-tyopaikka

 

Typpö, A. 2017. Ilmarinen. Luettu 19.10.2017.

https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2017/toimiva-tyoymparisto-on-hyvinvoinnin-lahde/

 

Ruohomäki, V. Rintamäki, H. 2014. Työterveyslaitos. Luettu 19.10.2017.

https://www.slideshare.net/tyoterveyslaitos/seminaari-5-ruohomkirintamkittp14

 

Sisäministeriö. 2017. Huolehdi rakennuksen paloturvallisuudesta. Luettu 19.10.2017. http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/esta-palon-leviaminen/huolehdi-rakennuksen-paloturvallisuudesta

 

Sisäministeriö. 2001. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Luettu 19.10.2017. http://www.finlex.fi/data/normit/6376/F2.pdf

 

Ympäristöministeriö. 2016. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Luettu 19.10.2017. http://www.ym.fi/rakentamismaaraykset

 

Talouselämä. 2016. Luettu 20.10.2017. https://www.talouselama.fi/uutiset/uusi-tutkimus-torppaa-avokonttorit-melu-ja-muut-hairiotekijat-vaikuttavat-merkittavasti-tuottavuuteen/c1a54ec1-a37a-3cdc-a3ee-27cef44c9906

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close