Tampere
23 Jan, Saturday
2° C

Proakatemian esseepankki

Hyvä johtajuus – Mitä se on?



Kirjoittanut: Tuija Jaatinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Huono johtaminen: Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön
Johtajuuden ristiriidat
Pauli Juuti
Alf Rehn
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Missä johdetaan, kuka johtaa, miten johdetaan ja ketä johdetaan? Nämä kysymykset riittävät jo siihen, että voimme havaita johtajuuden liittyvän moneen asiaan. Kukaan ei voi kiteyttää johtajuusoppeja opukseksi, joka toimisi kaikille ja kaikkialla, kaikilla aloilla. (Rehn, 2018.)

Olen itse toiminut niin johdettavana kuin johtajana ja nähnyt hyvin erilaisia johtajia. Kaikilla on kuitenkin yleensä ollut yksi yhteinen ominaisuus – halu johtaa. Kukaan ei kuitenkaan ole seppä syntyessään eli johtajaksi ei synnytä, vaan kasvetaan ja tämä kasvuprosessi jatkuu läpi elämän. Hyvät johtajat ovat oppineet epäonnistumisistaan sekä osanneet muuttaa asioita niin, etteivät epäonnistu samoissa asioissa toistuvasti. Hyvä johtaja osaa myös tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Hänellä on kyky hyödyntää vahvuuksiaan sekä kehittää heikkouksiaan. Mielestäni ei ole olemassa oikeaa ja väärää tapaa johtaa, koska erityyppiset ihmiset tarvitsevat erilaista johtamista. Eri aloilla toimii erilaiset tavat. On kuitenkin muutamia kykyjä, jotka ovat mielestäni yhdistäneet edellisiä hyviä johtajia, joiden kanssa olen saanut työskennellä ja joita haluaisin myös itse tämän business leader kauden aikana oppia hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla.

Samaistun ajatusmalliltani hyvin pitkälti Gladin artikkeliin, jossa hän kuvailee hyvän johtajan ominaisuuksia. Hyvä johtaja tarvitsee taitoa luoda visioita nähdäkseen suuremman kuvan ja osata jakaa ”tarina” niin, että jokaiselle löytyy oma paikkansa, saadakseen yhteisön innostumaan ja sitoutumaan. Tähän liittyy vahvasti myös tukeminen sekä läsnäolo sillä, jos pomoa ei juuri työpaikalla näy tai hän käy vain heittämässä ilmoille lisää työtehtäviä ilman palautteen antamista tai kiitosta tehdystä työstä, ei työntekijä varmasti koe omaa rooliaan ja työpanostaan kovin tärkeäksi. Hyvän johtajan onkin osattava kunnioittaa kaikkia työntekijöitä ja myös näyttää se, sillä pelon tai epävarmuuden ilmapiirissä työyhteisö voi usein huonosti. Luottamus on tärkein asia, jota johtaja tarvitsee ympäröiviltä ihmisiltä eli johtavan pitää pyrkiä läpinäkyvyyteen. Viestinnän on oltava rehellistä ja suoraa niin, että se tulee kaikkien kuuluviin. Loistavan johtajan oltava empaattinen. Ymmärrystä työntekijöiden tehtävistä ja niihin liittyvistä ongelmista, voi lisätä keskusteluilla ja kysymällä, miten ihmisillä oikeasti menee työssään. Kuuntelutaito on johtajalla siis paljon puhumista tärkeämpää. (Glad, 2020.)

Millainen olen itse johtajana?

Johtajuus on itselleni tällä hetkellä erittäin ajankohtainen aihe, sillä ennen kesälomalle jäämistä minusta ja Johanneksesta tehtiin Wauren tulevan syksyn business leaderit. Kumpikaan meistä ei ollut asettunut ehdolle, mutta alusta asti minulle oli selvää, että sitoudun tehtävään, mikäli tiimiläiset kokevat minut siihen tällä hetkellä sopivaksi henkilöksi. Aloittaessani tämän esseen kirjoittamisen pohdin, kuinka silloin innon ja kauhun sekaisin tuntein odotin tulevaa syksyä ja mitä se tuo tullessaan. Onneksi yhteistyömme Johanneksen kanssa on toiminut todella hyvin. Olimme yhtä mieltä siitä, mihin suuntaan haluamme tiimiä viedä ja mitä sen aikaansaamiseksi olisi tehtävä. Yksi yhteisistä tavoitteistamme on parantaa Wauren ilmapiiriä niin, että jokainen kokisi kuuluvansa tiimiin. Toivon, että nykyiset pienemmät projektitiimit auttamaan hahmottamaan jokaisen oman roolin tiimissä eivätkä vie koko tiimiä kauemmaksi toisistaan.

Koen, että omat vahvuuteni johtajana ovat vahvat kuuntelutaitoni, halu ymmärtää ihmisiä sekä ratkaisukeskeisyys. Minulla on eteenpäin pyrkivä asenne, joka toisaalta saattaa tuottaa välillä hankaluuksia, sillä pysähtyminen on haastavaa. Business leaderina täytyy mielestäni olla askeleen edelle, mikäli haluaa viedä tiimiä eteenpäin, mutta haasteita tuottaa se, ettei kaikkien ajattelu ole samalla tasolla kuin omani. En tarkoita sitä, että joku toinen olisi vähemmän älykäs tai olisin itse viisas, vaan sitä, että tiimini toisen business leaderin kanssa käytyjen keskusteluiden kautta, olemme jo ehtineet syventää ajatuksiamme käsitellyistä aiheista ennen niiden tuomista koko tiimille. Minun täytyy siis opetella kärsivällisyyttä. Yritän samalla niin itselleni kuin tiimillekin tuoda enemmän asennetta emme ole täällä suorittamassa vaan oppimassa näyttämällä omaa esimerkkiäni siitä, että oppiminen voi olla erittäin antoisaa ja mukavaa, kun sen oikein oivaltaa. Proakatemian etu on se, että saa oikeasti kehittää juuri niitä taitoja, joita haluaa ja ottaa selvää asioista, jotka oikeasti kiinnostavat sekä yhdessä tiiminä oppia ja jakaa tietoa sekä osaamistamme.

Se, että osaan kuunnella ja haluan ymmärtää, ei tarkoita sitä, että olisin hyvä johtaja kaikille. Omana business leader kautenani haluan kehittyä johtajana sekä organisoinnissa. Minun täytyy oppia priorisoimaan asioita niin, että annan oikeille asioille aikaa oikeaan aikaan. Toivonkin tiimiläisiltä rehellistä ja suoraa palautetta, jotta pystyn kehittämään omia johtamistaitojani. Kuten Juuti (2018, 14) esittää, hyvä esimies kykenee tuomaan työntekijän hyvät puolet esiin ja kannustaa kohti yhteisiä päämääriä. Haluan omalta osaltani luoda Waureen palautekulttuuria, joka kannustaa jokaista waurelaista kehittymään ja astumaan ulos omalta mukavuusalueeltaan.

Miten onnistua johtajana?

Hyvä johtajuus muodostuu luonnollisesti monesta eri tekijästä – ja riippuu paljon myös itse työyhteisöstä ja sen tarpeista. Hyvän johtajan kuvaillaan usein tarvitsevan näkemystä ja intohimoa, mutta nykyään myös yhä enemmän empatiataitoja. Johtajuutta on myös monella eri tasolla yrityksissä – sinun ei tarvitse olla toimitusjohtaja, päällikkö tai edes tiiminvetäjä. Johtajuustaitoja tarvitsee jokainen työntekijä, joka esimerkiksi asiantuntijatyössä vetää joskus palavereja tai toimii vetäjänä vaikkapa joissakin tietyissä projekteissa tai projektien osissa. Siksi johtajuustaidoista ja niiden treenaamisesta hyötyy jokainen ja omien työelämän ominaisuuksien peilaamisesta hyviin johtajan ominaisuuksiin ei ole ainakaan haittaa. (Glad, 2020.)

”Ihmisten johtaminen on tunnetta, fiilistä, jota koneet eivät voi korvata vielä pitkään aikaan, ei ehkä koskaan, koska emme mekään tiedä, miten johdetaan tunteita.” – Alf Rehn

Johtajuuden onnistujat ovat niitä, jotka pystyvät elämään epävarmuuden sekä jatkuvan kehityksen kanssa, jotka ovat sujut epätäydellisyyden kanssa. Oikeat johtajat epäonnistuvat, korjaavat asioita, oppivat sekä yrittävät uudestaan. (Rehn, 2018) Ihmisten johtaminen voi tuntua hankalalta ja tuntuukin, sillä kaikki ovat erilaisia ja reagoivat eri tilanteisiin eri tavalla. Itse koen haasteena sen, miten voin samalla osoittaa tarpeeksi kiinnostunut kaikista tiimiläisistä, antaa heille ja heidän työlleen sen ansaitsemaa arvoa sekä rakentaa hyvä työympäristöä, mutta olla silti aivoriihen jäsen, jonka ratkaisuihin ja päätöksiin he voivat luottaa tiukoissa paikoissa epäilemättä niitä. Me olemme puhuneet paljon vertaisjohtajuudesta, mutta loppukädessä voi tulla vastaan tilanne, jossa meidän täytyy olla valmiita tekemään ratkaisuja tiimin puolesta. Kaikki ei voi olla kiinni yhdestä tai meidän tapauksessamme lenkistä, joten hyvän johtajan lisäksi tarvitaan tiimi, joka puhaltaa yhteen hiileen. Johtaminen on mielestäni kuitenkin tehtävä nykyään aina tiimivetoisesti, ei niin, että johtaja johtaa alaisiaan vain yksilöinä, vaikka yksilöllinen luottamus ja puheyhteys on tärkeää. Pyrin pitämään ajatuksen kokonaisuudessa, jokaisen yksilön kautta.

Pohdinta

Opin Alf Rehnin Johtajuuden ristiriidat -kirjasta, että johtajana tarvitaan armollisuutta, myös itseään kohtaan. Aina ei voi onnistua eikä täydellisyyteen kannata joka asiassa pyrkiä. Johtajuuden yleismaailmalliset vaatimukset ovat sellaisia, mihin kukaan ei oikeasti sataprosenttisesti pysty vastaamaan, sillä samaan aikaan pitäisi osata olla nopea ja hidas. Asioille pitäisi osata antaa aikaa, mutta samalla toimia mahdollisimman tehokkaasti. Nopeus ei tarkoita ”nopeutta” vaan hetkiin reagoimista. Olla pehmeä ja kova tai vastaavasti näkyvä tai näkymätön. Mielestäni tärkeintä on olla mahdollisimman hyvin läsnä. Kirja toi esiin paljon erilaisia ristiriitoja, jotka saavat miettimään, kuinka niiden välillä pitäisi toimia. Keskeinen opetus näihin tilanteisiin on kuitenkin, että johtaessa kannattaa soveltaa ennemmin ratkaisumallia ”sekä, että” eikä vain ”joko, tai”.

Kiteytettynä hyvä johtaja on mielestäni henkilö, jolla on halu johtaa. Hyvä johtaja tunnistaa vahvuutensa ja heikkoutensa sekä tiedostaa, että eri aloilla ja eri paikoissa tarvitaan erilaisia johtajuustaitoja ja -menetelmiä. Hän osaa luoda kokonaiskuvan ja innostaa ihmisiä työskentelemään kohti päämäärää. Kuuntelee, mutta myös kyselee ja keskustelee tiimin jäsenten kanssa ja oppii tuntemaan jatkuvasti paremmin heidät ja tunnistamaan heidän tunteensa. Saa tekijän tuntemaan roolinsa tiimissä merkitykselliseksi olemalla läsnä, antamalla palautetta tai kiitosta tehdystä työstä. Viestii asiallisesti ja ymmärrettävästi, mutta rehellisesti ja suoraan.

Minun täytyy johtajana muistaa, että nyt on paras aika kokeilla ja oppia, mikä toimii ja mikä ei, jotta voin hyödyntää taitojani myös tulevaisuudessa. Omalta osaltani pelkään varmasti hieman myös epäonnistumista, mutta pyrin voittamaan pelkoni ja viemään parhaalla osaamallani tavalla tiimiä eteenpäin. Haluan oppia, miten ihmisiä johdetaan, tietää miten waurelaiset haluavat heitä johdettavan ja nähdä, mitä johtamisella saadaan aikaan pelkäämättä. En halua olla se johtaja, joka vetää perässään pulkkaa vaan se, joka auttaa tiimiä rakentamaan leijan, joka lentää. Haluaisin tartuttaa hyväntuulisuuteni ja uskoni tiimiin jokaiselle Wauren jäsenelle. Haluan innostaa ja kannustaa, sillä näen, että meissä on älyttömän paljon potentiaalia, joka vaatii vain hieman puskemista.

 

Lähteet:

Glad, L. 2020. Miten tulla oikeasti hyväksi johtajaksi? Nämä 6 ominaisuutta tarvitset. Duunitori. Luettu 20.7.2020. Saatavissa: https://duunitori.fi/tyoelama/hyva-johtaja

Juuti, P. 2018.  Huono johtaminen: Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön. Gaudeamus.

Rehn, A. 2018. Johtajuuden ristiriidat – miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma. Äänikirja, Ellibs Library.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close