Tampere
24 Nov, Tuesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Hyvä johtaja ja hyvinvointi



Kirjoittanut: Atte Westerberg - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Start with Why
Simon Sinek
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Stressillä on tunnetusti suuri vaikutus ihmisen hyvinvointiin, mutta miten se käytännössä toimii? Ihmisen keho on ohjelmoitu selviytymään, sen takia olemme ruokaketjun huipulla. Kortisoli on niin sanottu selviytymishormoni, jonka tehtävänä on vaaran kohdatessa parantaa aistien toimintaa, nostattaa sykettä ja valmistaa keho tulevaan taistoon tai pakoon. Kortisoli on siis hyväksi ihmisen selviytymiselle, mutta kortisolilla on myös haittavaikutuksensa. Kortisoli rajoittaa kehon muiden alueiden toimintaa, jota ihminen ei tarvitse vaaran aikana ja yksi näistä alueista on immuunijärjestelmä. Kortisoli niin sanotusti siirtää energian muualle selviytymiselle tärkeämmälle alueelle kehossa esimerkiksi lihaksiin, sydämeen tai keuhkoihin. Nykypäivänä ihminen ei törmää samanlaisiin vaaroihin mihin luolamiehet aikanaan ja selviytyminen on tehty helpoksi, mutta kortisoli ei ole kadonnut meistä mihinkään. Kortisolia on liikkeellä kehossamme, kun työskentelemme stressaavassa ja vaarallisessa työympäristössä. Tällöin immuunijärjestelmä ei toimi ja sen seurauksena sairastumme helpommin. (Sinek 2014.) Huonot työmme siis oikeasti tappavat meidät, mutta kuka pystyy korjaamaan asian? Johtajat?

 

HYVÄ JOHTAJA?

 

”If your actions inspire others to dream more, learn more, do more and become more, you are a leader” (Sinek 2014). Olen kirjailijan kanssa samaa mieltä siitä, että titteli ei tee kenestäkään hyvää johtajaa. Arvolla tai asemalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa oletko oikeasti hyvä vai huono johtaja. Hyvän johtajan peruspiirteisiin kuuluu luotettavuus ja empaattisuus. Verrannollisesti vanhemmat ovat yleensä hyviä johtajia ja perhe on kuin hyvä tiimi. Vanhemmat pitävät huolta ja rakastavat lapsiansa ja heille on tärkeää, että lapset onnistuvat ja menestyvät elämässä. Perhe riitelee keskenään aina silloin tällöin, mutta rakkaus toistensa välillä ei ikinä kuole. Vanhemmat ja perhe ovat aina valmiina puolustamaan toisiansa ulkopuolisilta uhilta viimeiseen asti, perheen sisäisistä konflikteista huolimatta.

 

Yksi johtajan tärkeimmistä tehtävistä on rakentaa turvaverkko suojaamaan ryhmäänsä ulkoisilta uhilta. Johtaja myös päättää kuinka pitkälle organisaatiossa verkko leviää, onko verkko vain johtokunnan ympärillä vai leviääkö verkko organisaation reunoille asti. Kaikki hyvät johtajat vievät turvaverkon niin reunoille, että jokainen organisaatiossa työskentelevä tuntee olonsa kuuluvaksi, tuetuksi ja turvalliseksi. Työntekijöiden hyvinvointi ja stressitasot ovat suorassa yhteydessä toisiinsa, niin kuin aikaisemminkin tuli jo todettua. Jos organisaatiossa työntekijä joutuu keskittymään sisäisiin uhkiin ja ei tunne oloansa turvalliseksi, on organisaatio haavoittuvainen ja keskittyminen sisäisiin uhkiin laitetaan ulkoisten uhkien edelle. Tämä varmasti tuhoaa lopulta koko yrityksen, jos sitä ei korjata ajoissa.

 

“The true price of leadership is the willingness to place the needs of others above your own. Great leaders truly care about those they are privileged to lead and understand that the true cost of the leadership privilege comes at the expense of self-interest.” (Sinek 2014.) Meillä on paljon odotuksia johtajilta. Henkilön, joka on johtoasemassa odotetaan juoksevan vaaraa kohti ensimmäisenä ja suojelevansa ryhmäänsä ajattelematta itseään vaan oman ryhmänsä etua. Silloin olemme loukkaantuneimpia, kun johtaja pelastaa itsensä ryhmänsä uhalla. Mitä korkeampi virka sitä enemmän työtä, ei niin että mitä korkeammalla niin sitä vähemmän työtä. Mitä enemmän etuja sitä enemmän vastuuta. Johtajan ei silti tarvitse tietää kaikkea mitä yrityksen toimintaan kuuluu. Vahva johtaja on haavoittuvainen ja pystyy myöntämään heikkoutensa. Miksi johtajalla on ylipäätänsä alaisia, jos ajattelee itse tietävänsä kaiken ja pystyvänsä kaikkeen?

 

Hyvät johtajat antavat meille aikansa ja energiansa eivät rahaansa (Sinek 2014). Aikaa arvostetaan, koska sitä ei saa koskaan takaisin ja se on rajallista. Rahaa saa aina lisää ja se ei ole rajattua tiettyyn määrään. Tulet tienaamaan elämäsi aikana X määrän rahaa, sitä ei pysty yksinkertaisesti määrittelemään. Hyvänä esimerkkinä, kumpi tuntuu sinusta paremmalta käsin kirjoitettu postitettu joulukortti vai sähköpostikortti? Vaikka kortissa ja sähköpostissa olisi täysin sama teksti ja sisältö, niin silti joulukortin kirjoittaminen käsin vie enemmän aikaa ja vaivaa, joka tuntuu hyvältä.

 

(The Golden Circle, 2013, Simon Sinek)

Suurin osa organisaatioista johtavat työntekijöitänsä ympyrän ulkopuolelta, eli kertovat alaisilleen ensin MITÄ teet, MITEN teet ja MIKSI teet sen. Suurin osa organisaatioista ei kerro missään vaiheessa MIKSI teet sen. Kaikkia menestyneitä organisaatioita ja hyviä johtajia yhdistää se, että he aloittavat ympyrän keskeltä. MIKSI teet, MITEN teet, MITÄ teet? Omassa tiimissä olemme keskittyneet kysymykseen MIKSI teemme sitä mitä teemme?

 

Lähteet:

Sinek, S. 2009. Start with Why. Penguin Random House. USA.

Sinek, S. 2014. Leaders Eat Last. 2014. USA.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close