Tampere
25 Nov, Wednesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Hyvä itsensä johtaja ei pala loppuun



Kirjoittanut: Ida Laaksonen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Viis veisaamisen elämän mullistava taika
Sarah Knight
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Yhteiskuntamme palkitsee ahkeruudesta ja ohjaa meitä suoriutumaan eri elämän osa-alueilla. Ahkeruudessa ei sinänsä ole mitään vikaa ja yleensä se on hyväksi. Kääntöpuolena on kuitenkin jatkuva suorittaminen ja itsensä piiskaaminen arjessa eteenpäin. Työssä täytyy pärjätä, kotona pitäisi aina olla siistiä ja vapaa-ajalla täytyy muistaa huolehtia itsestä ja muista. Usein käy niin, että kun yhdellä osa-alueella menestyy, toinen kärsii. Työ on tutkitusti yksi tärkeimmäksi koetuista asioista elämässämme. Työ on palkitsevaa ja monet pyrkivät menestymään tai ainakin pärjäämään hyvin työssään. Töitä tehdessä emme useinkaan mieti omaa jaksamistamme ja ylityöt kuormittavat. Olen opetellut syksyn aikana paremmaksi itseni johtajaksi. Se vaatii itseensä tutustumista ja oman kehon kuuntelua. Mieli yleensä jaksaa pidempään, mutta keho muistuttaa meitä rajoistamme.

 

Viis veisaamisen elämän mullistava taito kirja antaa konkreettisia vinkkejä, kuinka olla välittämättä asioista, joihin ei voi vaikuttaa. Esimerkit ovat suoraan työelämästä ja sovellettavissa arkisiin kohtaamisiin. Tutkin myös erilaisia stressikehiä ja ymmärsin, että työn kuormittavuus ei ole ainoa syy työuupumuksen takana. Kyse on kehämäisestä kierteestä, jonka raskas työ saattaa laukaista. Työn kuormittavuus näkyy muilla elämän osa-alueilla välinpitämättömyytenä tai voimakkaana stressinä. Kirjaa lukiessani haastattelin samalla työssään uupuneita ihmisiä. Eniten minua kiinnosti nuoret aikuiset, jotka olivat ehtineet olla vakituisessa asemassa vasta hetken. Löysin ympäriltäni kolme työssä loppuun palanutta, jotka olivat päätyneet jäämään sairaslomalle tai irtisanoutumaan. Kirja ja keskustelut kulkivat hyvin käsikädessä ja suosittelen tämän kirjan lukemista, mikäli oma tai muiden jaksaminen kiinnostavat. Olen ollut aina kiinnostunut ihmisitä ja siitä miksi ne ovat sellaisia kuin ne ovat. Oli hyvin oivalluttavaa keskustella jaksamisesta uusien ihmisten kanssa.

 

Kun keskustelin työuupuneiden kanssa, havaitsin, että uupumuksessa yhdistäviä tekijöitä on monia. Tunnollisuus oli yksi merkittävä tekijä. Tunnollinen työntekijä jää ylitöihin, kun muut lähtevät kotiin ja hoitaa työt, jotka muut jättävät tekemättä. Tulostavoitteet ovat yksi syy, miksi teemme pitkää päivää, sillä tulosta on pakko saada, jotta työpaikka säilyy. Haastateltavien mukaan työnkuormittavuutta on vaikea huomata, jos ei ehdi pysähtyä miettimään omia tuntemuksiaan päivän aikana. Päivät ja viikot kuluvat nopeasti kiireessä suorittamalla, jolloin omaa jaksamista ei ehdi tarkkailla. Omaa jaksamista pysähtyy usein miettimään vasta, kun tilanne vaatii muutosta. Koen tärkeäksi joka päiväisen pysähtymisen omien ajatusten äärelle, usein oma viesti auttaa paremmin kuin muiden antamat vinkit.

 

Omien rajojen tunnistamiseen auttaa, kun kiinnittää huomiota asioihin, joihin sanoo helposti kyllä. On hyvä oppia myös kieltäytymään asioista, jotka eivät tunnu itselle oikeilta. Liiallinen miellyttäminen usein vie itseään kauemmaksi omista tavoitteista. Osallistunko projektiin, koska muut olettavat minun osallistuvan vai koska itse haluan ja koen, että minulla on annettavaa. Aina ei ole helppoa tunnistaa syitä oman toiminnan takana, mutta niitä on hyvä välillä miettiä. Muiden vuoksi suorittaminen ei varmasti anna niin hyvää lopputulosta kuin omasta tahdosta toimiminen. Joustaminen on arvostettavaa, mutta usein joustamme samalla myös omista rajoistamme. Hyvä itsetuntemus auttaa ymmärtämään, mitä asioita ehtii viikon aikana hoitamaan ja millaiset asiat vaativat enemmän keskittymistä. Työuupumus hiipii pikkuhiljaa, mutta ei täysin huomaamatta. Keskusteltuamme ymmärsin, että oireita työuupumuksesta oli ollut jo pidemmän aikaa, mutta usein uupunut sivuuttaa oireet ja jatkaa suorittamista. Pitkäaikainen väsymys, flunssakierre ja pienessä nuhassa töihin meno olivat tuttuja juttuja.

 

Opin haastattelukeskusteluista paljon, sillä ymmärsin mihin asioihin minun pitää itse alkaa keskittämään enemmän huomiota itsessäni ja ympärillä olevissa ihmisissä. Oma jaksaminen on ollut minulle välillä itsestäänselvyys. Olen kuitenkin alkanut tietoisesti kiinnittää jaksamiseen enemmän huomiota ja oikeasti huolehtimaan itsestäni. Minulla ei ole paljon tapoja, joiden avulla oikeasti rentoudun tai palaudun. Rankan päivän jälkeen ei tarvitse mennä tekemään supertreeniä salille. Jos keho ei ole palautunut, liiallisella treenillä lisätään vain stressi kuormaa keholle. Olin kuuntelemassa luentoa stressistä ja tunteiden hallinnasta, kun psykofyysisen fysiologian luennoitsija kertoi, että toisia ihmisiä voi auttaa, kun on ensin auttanut itseään. Ymmärrän ajatuksen nyt kun itse olen alkanut keskittyä jaksamiseeni ja kehityskohtiini. Joskus muiden auttamisessa keskeistä on itsensä kanssa tehty kehitys tai muutos. Rennomman ja armollisemman asenteen opettelu vie aikaa ennen kuin se alkaa näkyä käyttäytymisessämme. Positiivisiin asioihin keskittyminen elämässä vie eteenpäin ja auttaa jaksamaan.

 

Itseensä keskittyminen sopivassa mittakaavassa on hyvä asia. Hyvä itsensä johtaja huomioi kuitenkin myös muiden tunteet, eikä aja vain omaa etuaan. Elämä on tasapainoilua, jossa sopivassa suhteessa kuunnellaan itseä ja muita. Päätös siitä mistä minä välitän ja haluan välittää ja sen jälkeen mistä en halua välittää ohjaa kohti haluttua päämäärää. Viis veisaamisen ydin ajatus on oppia ilmaisemaan omat päätökset positiivisella ja rakentavalla tavalla. (Knight:2018,37) Työhyvinvointiin vaikuttaa viestintä ja kommunikointi muiden kanssa. Haastateltavien mukaan on tärkeää tulla ymmärretyksi töissä ja kokea merkityksellisyyttä omassa tekemisessä. Olemme Apajassa huomanneet syksyn aikana, että merkityksen löytämiseen täytyy tehdä töitä. Vaatii huolenpitoa ja välittämistä, jotta jokaisella on hyvä olla tiimissä ja työyhteisössä. Tiimissä jokaisella on vastuu huolehtia toistemme hyvinvoinnista. Tai niin sen ainakin itse koen.

 

Viis veisaaminen ei tarkoita muiden tunteiden sivuuttamista vaan toisten mielipiteiden erottamista niistä. Tiimissä monet tilanteet ovat mielipiteiden ja tunteiden summa. On tärkeä ymmärtää, mihin haluan oman huomioni ja energiani keskittää. Toisten huomioiminen on minulle luontevaa, mutta se ajaa välillä omien tunteiden ylitse. Hyväksynnän ja miellyttämisen tarve tiimin alkuvaiheessa on luonnollista, mutta saattaa helposti mennä yli. Olen itse helposti miellyttämässä muita ja toimimassa niin kuin muut haluavat minun toimivat. Olen syksyn aikana kiinnittänyt enemmän huomiota siihen, mitä itse haluan. Välillä toimintani on näyttäytynyt muille itsekkäänä, sillä en ole perustellut omia motiivejani. Mikäli oma jaksaminen on jossain tilanteessa välttämätöntä asettaa etusijalle, on siitä hyvä kertoa muille. Omien päätösten perustelulla voi välttää turhat oletukset tai harhaluulot.

 

Opettelen keskittämään ajatteluani yhteen asiaan ja hoitamaan asioita loppuun kunnolla. Tämä auttaa myös töissä rytmittämään omaa viikkoa, kun osaa ennalta arvioida mihin aika riittää ja mitkä asiat on mahdollista delegoida eteenpäin. Itsensä johtaminen on perusta myös muiden johtamiselle. Omien rajojen tunnistaminen auttaa johtoasemassa olevaa delegoimaan ja kysymään apua tilanteen vaatiessa. Syksyn aikana saamani oppi johtamisesta on ollut hyvin tärkeä. Ymmärsin, kuinka paljon minulla on vielä kehitettävää, jotta voin tulevaisuudessa toimia johtotehtävässä. Keväällä aion keskittyä itseni johtamiseen ja energian suuntaamiseen oikeisiin asioihin. Haluan jatkossa olla läsnä, auttaa muita ja itseäni jaksamaan. Tasapainoilu itselle tärkeiden asioiden kanssa tuottaa varmasti aina haasteita tiimissä. Koen, että hyvä itsetuntemus on tärkeä osa tiimioppimista.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close