Hyödyllisiä tunnuslukuja osake- ja yhtiöanalyysiin

Akateeminen essee – 3ep.

Johdanto

Jokaisessa lukemassani sijoituskirjassa painotetaan oman sijoitusstrategian tärkeyttä ja sitä, että sijoittaminen pitäisi perustaa omaan sijoitusstrategiaan. Olen viimeisinä vuosina miettinyt ja pyrkinyt jalostamaan omaa sijoitusstrategiaani. Tällä hetkellä sijoitusstrategiani painottuu pääasiassa indeksi- ja ETF-rahastoihin. Olen tutustunut ja lukenut paljon osakesijoittamisesta, treidaamisesta, asuntosijoittamisesta ja muista erilaisista sijoitustyyleistä ja tehnyt sen johtopäätöksen, että matalakuluisiin indeksi- ja ETF-rahastoihin sijoittaminen on kaikista tehokkain tapa kerryttää varallisuutta sijoittamalla. Tehokkuudella tarkoitan tuotto-aika-panostus-yhdistelmää, jossa indeksisijoittaminen on ylivoimainen verrattuna muihin sijoitusmuotoihin. Indeksisijoittaminen ei vaadi erityistä osaamista, työpanosta, eikä varsinkaan informaatioetua verrattuna muihin sijoittajiin, vaan se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Jos alkaa vertailemaan sitä, että minkälaista etua minulla on muihin sijoittajiin verrattuna, niin etuja ovat varmasti aika ja kärsivällisyys. Näiden etujen kautta olen päätynyt tämänhetkiseen sijoitusstrategiaani.

Olen kuitenkin erittäin kiinnostunut osakesijoittamisesta ja yhtiöiden ja osakkeiden arvonmäärittelystä, joten sijoitan samalla osakkeisiin oppimismielessä. Tiedän, että en voita indeksiä ainakaan pitkässä juoksussa omilla osakesijoituksillani, koska huomattavan suuri osa ammattilaissijoittajistakin häviää osakesijoituksillaan indeksille. Siksi sijoitussalkkuni pääpaino onkin indekseissä. Uskon, että yksikään ihminen maailmassa ei voita omilla osakesijoituksillaan indeksiä, kun sijoitusaikaa venytetään tarpeeksi. Joku saattaa voittaa indeksin kymmenen, kahdenkymmenen tai jopa viidenkymmenen vuoden ajalta, mutta ne ihmiset, jotka kuuluvat tähän ryhmään, ovat niin käsittämättömän pieni ryhmä sijoittajien joukossa, että sinne ei mielestäni edes lähtökohtaisesti kannata kuvitella pääsevänsä.

Käyn tässä esseessä läpi muutamia osakesijoittamisessa apuna käytettäviä tunnuslukuja, joiden avulla voi pyrkiä analysoimaan osakkeen ja yhtiön arvoa tehdessään sijoituspäätöksiä. Kirjoitin aikaisemman esseen ”Suomalaisen sijoittajan Top-5 tunnusluvut”, jossa kävin läpi viisi tunnuslukua. Tässä esseessä käyn kuitenkin läpi eri tunnuslukuja. Pääasiallisena lähteenä käytän Esa Juntusen kirjaa ”Viisas sijoittaja”, jota voin suositella jokaiselle sijoittamisesta kiinnostuneelle ja sijoittamisen jo aloittaneellekin henkilölle.

Sijoitusmaailman yleinen viisaus on, että yhtiön osakkeen arvo ei elä läheskään yhtä aktiivisesti, kuin osakkeen hinta. Vaikka sijoittamisessa menestyminen ei edellytä rahoitusalan maisteritutkintoa, sijoittamisen perusteiden ymmärtämiseen kuuluu tietää, minkälaisia välineitä rahoitustieteen teoriat antavat osakkeiden arvonmääritykseen. Tämä tieto auttaa torjumaan ja ymmärtämään osakkeen äkkinäisten hintaliikkeiden aiheuttamia impulsseja. On loputtomasti erilaisia tapoja arvioida yhtiön liiketoimintaa tunnuslukujen avulla, joten tunnuslukuihin perustuvaa osakeanalyysia tehdessä tulee olla tarkkana. (Juntunen 2023, 81)

Kassavirtamalli

Varhaisen kasvuvaiheen yhtiöön sijoittamista hankaloittaa se, että aina tunnusluku ei ole laskettavissa. Tällaisissa tilanteissa yhtiön arvon määrittelemisen apuna voidaan käyttää kassavirtamallia, joka pyrkii ennustamaan yhtiön tulevia kassavirtoja. Kassavirtamallin mukaan yhtiön arvo on sen tulevaisuudessa tuottamien kassavirtojen nykyarvo. (Juntunen 2023, 82)

Jos tunnuslukujen maailmassa on pyörinyt hetken, on todennäköisesti törmännyt DCF-malliin, jossa tulevien vuosien kassavirtoja arvioidaan rahan aika-arvo huomioiden. Puhutaan siis diskonttaamisesta, joka tarkoittaa tulevaisuudessa saatavien kassavirtojen nykyarvon laskemista. Euro tänään on enemmän, kuin euro vuoden päästä. Jos löydät sijoituskohteen, joka tarjoaa esimerkiksi 10 %:n vuosikoron ja sijoitat kohteeseen 1000 €, sinulla on vuoden päästä 1100 €. Tämä 1100 € on tulevaisuuden kassavirtasi, jonka nykyarvo tänään on sijoittamasi 1000 €. Diskonttokorko on tässä esimerkissä 10 %. (Juntunen 2023, 82–83)

DCF-malli näyttää matemaattisessa muodossa tältä:

KUVIO 1 DCF-malli matemaattisessa muodossa (Juntunen 2023, 82)

Kaavassa:

DCF = diskontattu kassavirta / pääoman arvo nykyhetkellä,

FCF = vapaa kassavirta vuosille 1, 2, 3, 4, 5 jne.,

r = diskonttokorko,

g = kassavirran ennustettu kasvu. (Juntunen 2023, 82)

Kaava näyttää pelottavalta ja monimutkaiselta mutta muutaman kerran käytön jälkeen se ei sitä ole, kun siihen pääsee sisälle. Kaavassa lasketaan yhteen tulevaisuudessa eri vuosina syntynyt vapaa kassavirta ja diskontataan se. Mitä pidemmällä tulevaisuudessa saatava raha on, sitä vähemmän arvokas se on tänään. Tulevien kassavirtojen ennustaminen on haastavaa, jopa mahdotonta ja se on tämän kaavan käytön heikkous. (Juntunen 2023 82–83)

DCF-mallia käytettäessä tulee muistaa, että paraskin arvonmääritys on subjektiivinen arvio, eikä kiistämätön fakta. Vaikka teoreettinen kehikko olisi kuinka selkeä, subjektiivisista arvioista ja näkemyksistä ei pääse koskaan kokonaan eroon. (Kinnunen 2021)

DFC-malli kuitenkin loistaa verrattuna kerroinpohjaisiin arvonmäärityslaskelmiin, kuten P/E-lukuun, sillä DCF-mallilla voidaan laskea erilaisia skenaarioita yhtiön kassavirran sekä vaaditun pääoman tuoton muuttuessa tulevaisuudessa (Juntunen 2023 84).

P/S-luku ja EV/-luku

Sellaista yhtiötä, joka ei tee vielä voittoa, voi olla todella vaikea arvottaa. Yhtiön tappiollisuus ei välttämättä kerro liiketoiminnan ongelmista, vaan se voi myös olla väliaikainen valinta liiketoiminnassa. Etenkin kovan kasvun alkuvaiheessa olevat tuoreet yhtiöt voivat moninkertaistaa toimintaansa niin nopeasti, että samalla myös investoinnit liiketoimintaan kasvavat erittäin isoiksi. P/S-luku soveltuu paremmin kovan kasvun yhtiöiden arviointiin perinteisten P/E- ja P/B-lukujen sijaan. (Juntunen 2023 84–85)

P/S-luku kuvaa yhtiön markkina-arvoa yhtiön viimeisen 12 kuukauden liikevaihtoon. Luku antaa hyvän kuvan yrityksen voitontekopotentiaalista, jos sen liiketoiminta kääntyy voitolliseksi. P/S-luku on liikkunut historiallisesti Helsingin pörssissä ja S&P 500-indeksissä yhden ja kahden välillä. Sen sijaan Yhdysvaltain Nasdaqissa, joka sisältää teknologiayhtiöitä, P/S-luku on liikkunut jo pitkään 3–4 välillä. Tämä johtuu siitä, että suuri osa teknologiayhtiöistä omaa suuren kasvuoletuksen potentiaalisesti hyvän skaalautuvuuden ansiosta. (Juntunen 2023 84–85)

EV-luku on P/S-lukua vastaava luku, mutta siinä liikevaihtoa verrataan markkina-arvon sijasta yritysarvoon (engl. enterprice value). Yritysarvo kuvaa usein yhtiön reaalista arvoa usein tarkemmin kuin markkina-arvo, koska yritysarvoon lisätään markkina-arvon lisäksi yhtiön korolliset velat ja siitä vähennetään yhtiön likvidit varat. Yritysarvo on erityisen tärkeä mittari yrityskaupoissa, joissa siirtyy mukana yrityksen omaisuutta ja velkaa. (Juntunen 2023, 86)

EV/EBITDA ja EV/EBIT

EV/EBITDA- ja EV/EBIT- luku ottavat jälleen huomioon yhtiön markkina-arvon sijasta yhtiön yritysarvon. EBITDA-luku kuvaa yhtiön yritysarvon (EV) ja käyttökatteen (EBITDA) suhdetta. Suomen ja Yhdysvaltojen pörsseissä EV/EBITDA on liikkunut historiallisesti noin kymmenen paikkeilla. Korkea EV/EBITDA-luku voi kertoa, että yhtiön käyttökate, eli kannattavuus on heikko. EV/EBITDA-lukua voi käyttää tappiollisten yhtiöiden arvottamiseen, sillä käyttökate saattaa olla positiivinen, vaikka nettotulos olisikin negatiivinen. Tämän lisäksi EV/EBITDA-luku ottaa huomioon velkaantuneisuuden, eikä ole altis nettotulosta merkittävästi muuttaville kertaluontoisille tapahtumille. (Juntunen 2023, 88–89)

EV/EBIT taas kuvaa sitä, kuinka monessa vuodessa yhtiö tekisi yritysarvonsa (EV) verran liiketulosta (EBIT), mikäli liiketulos pysyisi ennallaan. EV/EBIT saattaa kuulostaa samalta kuin P/E-luku ja näin sen kuuluukin olla, sillä EV/EBIT on yksi versio P/E-luvusta. EV/EBIT-luku ottaa P/E-luvusta poiketen huomioon yhtiön velkaantuneisuuden, koska siinä käytetään markkina-arvon sijasta yritysarvoa. Tästä syystä EV/EBIT on todella suosittu yritysostoja pohtivien keskuudessa. Helsingin pörssissä EV/EBIT on viime vuosikymmenen liikkunut keskimäärin noin 13:ssa. (Juntunen 2023, 87–88)

Viisas sijoittaja käyttää P/E-luvun ohella EV/EBITDA- ja EV/EBIT-lukua yhdessä, jolloin sijoittaja saattaa huomata yhtiössä sellaisia asioita, joita ei pelkää P/E-lukua käyttämällä huomaisi (Juntunen 2023, 88).

ROE ja ROIC

Pitkäjänteinen sijoittaja on kiinnostunut ennen kaikkea liiketoiminnasta ja pitkäjänteisestä laadusta ja kyvystä luoda omistaja-arvoa. Mieluiten vuosikymmenestä toiseen. Mitä pidempään sijoittaja pitää osaketta, sitä vähemmän siitä maksettu hinta merkitsee ja sitä enemmän merkitsee yhtiön kyky luoda arvoa. Usein parhaiten arvoa luovat yhtiöt löytyvät niiden yhtiöiden joukosta, joilla on korkea oman pääoman tuottoprosentti eli ROE (engl. return on equity). (Juntunen 2023, 89)

ROE kuvaa yhtiön kykyä huolehtia omistajien yhtiöön sijoittamista pääomista. ROE kertoo, kuinka paljon tälle sijoitetulle pääomalle kertyy tuottoa. Jos yhtiö onnistuu oman pääoman tuotolla ylittämään yrityksen pääoman kustannukset, on sen olemassaolo oikeutettua. Yhtiön tehtävä on luoda omistajilleen tuottoa. ROE lasketaan jakamalla yhtiön nettotulos yhtiön omalla pääomalla. Yhtiön oma pääoma koostuu omistajien sijoittamista rahoista, edellisten tilakausien voitoista ja veloista, joita ei ole jaettu osakkeenomistajille. Oma pääoma on se raha, joka omistajille jäisi, mikäli yhtiö lopettaisi tänään miinus yhtiön velat.  ROE ilmoitetaan aina prosentteina. (Juntunen 2023 89–91)

Jokaisen yhtiön tavoitteena on saada tuottoa nimenomaan omalle pääomalle. Ei ainoastaan velalle. Tässä onkin ROE-luvun sudenkuoppa. Sijoittajan täytyy ROE-lukua katsoessaan selvittää, ettei ROE-luku ole korkea korkean velkaantuneisuuden ansiosta. ROE-lukua pystytään nostamaan suurella velkavivulla, sillä velkavivulla osakkeenomistajille jaettava vara vähenee. Aidosti laadukkaalla yhtiöllä on korkea ROE-luku ilman suurta velkavipuakin. Yleisesti ottaen yli 15 %:n arvoa pidetään korkeana. 20 % ROE on jo erinomainen ja kertoo usein poikkeuksellisesta liiketoiminnasta. (Juntunen 2023, 90–91)

ROIC (engl. return on invested capital) tarkoittaa sijoitetun pääoman tuottoa yli ajan suhteessa pääomalle vaadittuun kustannukseen. Ideaalimaailmassa kaikki liiketoimintaan investoitu raha johtaa aina tuloskasvuun, todellisessa liike-elämässä näin ei kuitenkaan aina ole. Joskus rahan sijoittaminen liiketoimintaan voi olla osakkeenomistajien näkökulmasta puhdasta tuhlausta. Juuri tämän takia yhtiöt jakavat voittoa osakkeenomistajille. ROIC lasketaan jakamalla operatiivinen tulos (eli EBIT – verot) sijoitetulla pääomalla (eli kiinteät omaisuuserät, aineettomat omaisuuserät sekä nettokäyttöpääoma laskettuna yhteen). Luku annetaan aina prosentteina. ROIC kertoo sen, kuinka tehokkaasti ja kannattavasti yhtiö pystyy sijoittamaan sen hallussa olevan pääoman (varat ja velat). ROIC-luku liikkuu yhtiöillä usein viiden ja kymmenen prosentin välillä. Jos ROIC nousee yli 15 %:n on yhtiön liiketoiminnassa jotain tutkimisen arvoista, sillä siinä on jotain poikkeuksellista positiivisella tavalla. ROIC antaa ROE-lukua tarkempaa tietoa yhtiön kyvystä luoda arvoa rahoitustilanteesta riippumatta. (Juntunen 2023 90–92)

Yhteenveto

Näitä yllä mainittuja arvonmäärityslukuja voi käyttää osakeostoja tehdessään. Luvut tai arvot eivät pysty ennustamaan mitään, mutta niiden avulla voi saada kattavan kuvan yhtiön toiminnasta ja päästä selville yrityksen potentiaalisesta tulevaisuuden suunnasta. Näitä tunnuslukuja ei todellakaan tarvitse sijoittamisessa, jos ei ole erityisen halukas perehtymään yhtiöiden erilaisiin arvonmääritysanalyyseihin.

Sijoittaminen on todella helppoa ja mikä hienointa, tavallinen indekseihin sijoittava sijoittaja voittaa keskimäärin sellaisen sijoittajan, joka yrittää käyttää erilaisia pörssitunnuslukuja hyödykseen. Tällaisten tunnuslukujen käyttö kuuluu niille, jotka ovat erityisen kiinnostuneita sijoittamisesta ja/tai niille, jotka haluavat päästä niiden harvojen joukkoon, jotka omalla taidolla ja informaatiolla pystyvät voittamaan indeksin eli muun markkinan.

Lähteet:

Juntunen, E. 2023. Viisas sijoittaja. Tunne itsesi ja osakemarkkinat. 1. painos. Helsinki: Tammi.

Kinnunen, J. 2021. Arvonmäärityksen ihmeellinen maailma, osa 1: DCF-malli. Inderes. Verkkosivu. Viitattu 24.4.2023. https://www.inderes.fi/fi/arvonmaarityksen-ihmeellinen-maailma-osa-1-dcf-malli