Johdanto 

Kuinka suuri merkitys huumorilla ja naurulla on työyhteisössä? Millaista huumoria voi käyttää ja mille saa nauraa? Entä onko yhteisen huumorin käyttö työyhteisössä avainasemassa työyhteisön yksilöiden suoriutumiseen työstä mutkattomammin ja tehokkaammin? Näihin kysymyksiin aloin etsimään vastauksia ja pohdin omia sekä muutaman ystäväni kokemuksia huumorin ja naurun käytöstä työyhteisössä. Uskon tämän aiheen olevan tärkeä pohdittavaksi etenkin heille, ketkä ovat työelämässä. Huumorin ja naurun käyttöön ei voi olla törmäämättä työyhteisössä, jossa on muitakin yksilöitä tai työskentelee yhteistyössä muiden ihmisten kanssa. 

Mitä huumori tarkoittaa? 

Skhole – blogissa (2020) kiteytetään hyvin; “Huumori tarkoittaa leikillisyyttä, kujeilua, pilailua ja leikinlaskua. Se on naurua, iloa, hauskoja kertomuksia ja kommentteja, kaskuja, tilannekomiikkaa, irvailua, naureskelua ja vertauskuvia. Huumori on kontekstisidonnainen ja olennainen osa sitä, miten olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa.” (Skhole –blogi, Huumori hoitotyössä – mille kaikelle saa nauraa? 17.04.2020) 

Mitä nauraminen tarkoittaa?  

Nauraminen on ilon, huvittuneisuuden ja muiden tunteiden ilmaisemista, joskus ihminen voi nauraa myös epämiellyttävissä tilanteissa ja tunteissa, kuten surussa ja järkytyksessä. Mielestäni hauska sanonta “Nauru pidentää ikää” voi pitää jopa paikkansa. Nauru tekee elämästä onnellisempaa ja toiveikkaampaa. Ilolla ja naurulla elämä on elämäniloista ja kokee elämässään ilon kautta elämän merkityksellisyyttä. Uskon myös, että ihmiset, jotka osaavat ja uskaltavat nauraa itselleen, ovat itsevarmoja ja yleisesti suhtautuvat myönteisesti itseensä ja elämäänsä. Nauraminen on mielestäni yksi parhaista asioista elämässä.  

Huumorin ja naurun vaikutus työyhteisössä sekä yhteiskunnassa 

Kuten huumorilla, niin myös naurulla haemme yhteyttä muihin ihmisiin. Nauru on aika vahva reaktio ihmiseltä, kun alkaa oikein pohtimaan. Kun hymyn voi teeskennellä, mutta naurua ei. Mieleeni on jäänyt parin vuoden takaa lukemani artikkeli aikakausilehdestä, jossa näyttelijä Sanna Stella puhui huumorista ja naurusta. Erityisesti mieleen jäi se, että ihminen, jolla on kyky naurattaa muita, on myös iso vastuu. Ja että huumorilla on voimakas tapa vaikuttaa ihmisiin ja jopa yhteiskuntaan. Koomikot puhuvat, että ei saisi koskaan nauraa niin sanotusti alaspäin, eli ei saa tehdä pilkkaa ihmisistä, jotka ovat jollain tavalla haavoittuvassa asemassa. Tällöin kyse olisi huumorin sijasta kiusaamisesta, joka on raukkamaista ja väärin.  

Kuitenkin Suomessa olen havainnut yleisten huumorin kohteiden liittyvän usein vähemmistöihin ja maahanmuuttajiin. Tämä on mielestäni väärin ja jollain tapaa liian hyväksyttävä tapa heittää heistä läppää. Mielestäni kuitenkin taas se on ihan totta ja hyväksyttävää, että yhteiskunta sallii huumorin, joka kohdistuu valtaapitäviin ihmisiin ja tahoihin, sillä he ovat korkeammassa asemassa. Mutta tässäkin tärkeää, että ei loukata tahallisesti tai mennä henkilökohtaisuuksiin kenenkään henkilöiden kohdalla liian rajusti.  

Huumori voi auttaa joskus myös näkemään sellaisia asioita, joita emme muuten näkisi. Asioita, jotka saattavat olla “pimennossa” tai vaiettuja. Voi alkaa kokeilemaan kepillä jäätä aiheesta, jonka esiin tuominen on helpompaa huumorin kautta. Tämän jälkeen asiasta keskusteleminen vakavammin on yleensä helpompaa.  

Huumoria tarvitaan työyhteisön lisäksi myös kaikkialla elämässämme ja tässä maailmassa, sillä maailma on kova, niin tarvitsemme sen vastapainoksi kepeyttä ja iloa. Täytyy kuitenkin ymmärtää ihmisten erilaiset huumorit. Raja huumorin ja kiusaamisen välillä voi olla hyvinkin pieni.  

Voiko huumoria ja naurua käyttää väärin työyhteisössä? 

Huumoria ja naurua voi käyttää myös väärin työyhteisössä, sillä fakta on se, että kaikkien huumorintajut eivät kohtaa ja ole samanlaisia. Siksi huumoria täytyy yrittää käyttää oikein ja myös harkitusti. Mitä enemmän työkaveria oppii tuntemaan, tietää minkälaista hänen huumorinsa on ja millaisesta vitsin heitosta kyseinen henkilö tykkää. Mille jutuille työkaveri pystyy naurahtamaan?  

Olennaista kuitenkin on se, että yhteinen nauru yhdistää, kunhan se ei nolaa ja loukkaa ketään. Pahimmillaan se voi loukata, nolata ja eristää työyhteisöä ja yksilöitä työntekijöinä. Yhteinen nauru voi parhaimmillaan lisätä yksilöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, helpottaa konfliktitilanteita ja vaikeiden asioiden esiintuomista. Myös kannustaminen luovaan ajatteluun voi syntyä yhteisen naurun avulla. (Koivukoski, 2015) 

Ystävieni kokemuksia huumorista ja naurusta erilaisissa työyhteisöissä 

Kysyin myös ystävieni kokemuksia huumorin ja naurun merkityksestä työyhteisöissä sekä miten nämä näyttäytyvät siellä. Eräs ystäväni kertoi tarjoilijan kesätyöpaikan olleen yksi parhaista työyhteisöistä, joissa hän on työskennellyt, sillä työyhteisössä ei todellakaan huumoria ja naurua puuttunut. Päivät olivat todella pitkiä ja kiireisiä, mutta työkaverit ja heidän kanssaan nauraminen sekä yhteinen huumori, auttoivat jaksamaan hektisessä työssä ja tämä teki työstä erittäin mieluista ja ikimuistoista. Töihin oli aina kiva mennä ja yhteisössä tunsi itsensä hyväksytyksi.  

Toinen ystäväni työskentelee palomiehenä, joka on mielestäni yksi niistä ammateista, joissa huumori työyhteisössä on erityisen tärkeää ja merkittävä voimavara työntekijöiden jaksamisen kannalta, erityisesti henkisen jaksamisen. Palomiesten työyhteisössä lentää niin sanotusti “mustahuumori”, joka on parhaimmillaan vitsin heittoa muista työkavereista, itsestään, ja muista ihmisistä esimerkiksi ihan työtehtävissä kohdattuihin ihmisiin, vähän rajummin. Ystäväni kuitenkin painotti, että koskaan mitenkään tahallisesti ei ketään loukata. Kuulemma sellaista jatkuvaa vitsinheittoa lähes kaikesta. Kysyin ystävältäni, tuleeko koskaan tilanteita, joissa huumorintajut eivät kohtaa työntekijöiden kesken, joku loukkaantuu tai menee niin sanotusti yli. Kuulemma silloin tällöin näin tapahtuu ja näissä tilanteissa ollaan hetki hiljaa ja vaihdetaan puheenaihetta heti tai hetkenpäästä. Ystäväni totesi myös, että kyseisessä työssä tarvitaan huumoria. Myös tietynlaiset ja persoonalliset ihmiset hakeutuvat kyseiseen ammattiin.  

Omat kokemukset huumorista ja naurusta työyhteisöissä 

Pohdin aiempia työpaikkojani huumorin ja naurun kannalta. Tulin pohdinnoissani siihen, että parhaat työpaikkakokemukset liittyvät siihen, että työporukka oli kiva ja meillä oli hauskaa sekä huumoria sai käyttää työpäivien aikana. Taas sellaiset työpaikat, joissa en niinkään viihtynyt, ovat sellaisia, joissa en kauaa ollut työntekijänä.  

Monesti myös ihmiset työelämässä ja sen ulkopuolella, joiden kanssa huumorintaju kohtaa, ovat heitä, keiden kanssa tulemme ystäviksi sekä työkavereiksi hyvin nopeasti. Koen olevani hyvin moninaisen huumorintajun omaava ja nauran erittäin helposti. En kuitenkaan siedä minkäänlaista naurun ja huumorin väärinkäyttöä missään tilanteissa tai yhteisöissä. Ketään ei saa loukata ja asettaa pilkan kohteeksi. Olen puuttunut tällaiseen toimintaan työyhteisössä sekä toisenlaisessakin ympäristössä ja haluan jatkossakin puuttua. Ihminen viettää koulussa ja töissä suurimman osan elämästään, joten olisi hyvä, että jokainen saisi lähteä näihin paikkoihin hyvillä mielin ja kokevansa olevan siellä hyväksytty. Yksilö tuntisi olevansa osa yhteisöä ja merkityksellinen. Tärkeimpänä yhteinen luottamus työ – tai koulukavereihin sekä myös johtajiin.  

LÄHTEET: 

Skhole –Blogi, Huumori hoitotyössä -mille kaikelle saa nauraa? 17.04.2020

Koivukoski, J. Yhteinen nauru yhdistää. Talouselämä, 15.11.2015.