


Huuhaa humpuukia vai jotain oikeaa kehittymistä?
Esseen tyyppi: / esseepistettä.
KIRJALÄHTEET
KIRJA | KIRJAILIJA |
---|---|
Tietoisuuden johtaminen, universumiin luottaminen ja lähteestä ammentaminen. Tällaisia erilaisia hieman yliampuvia asioita tämä kirja vilisi. Odotin innolla, milloinka aletaan käymään läpi loitsuja ja viestintäyhteyksiä ulkomaailmoihin ja ulottuvuuksiin. Melko lailla yliampuvaa siis ainakin omalle järjelle, mutta kun oikein miettii, oli kirjassa paljon sellaista mikä pitää paikkansa. Lopulta nämä tietoisuuden nostamiset ja muut ovatkin melko järkeen käypiä, ne vain on selitetty ehkä hieman sekavasti.
Tietoisuuden nostamisella tarkoitetaan oman tulkintani mukaan oman pään sisällä tapahtuvan ajattelun vapauttamista ja uuden ”mindsetin” asettamista. Se tarkoittaa vapautumista omista rajoitteistaan ja kykyä tiedostaa itsensä ja maailma eri lailla. Se on poisoppimista ja stressaamisen lievittämistä, sekä intuitioon luottamista. Ei suotta puristeta mailaa liian lujaa, sillä se ei ole pidemmän päälle hyvästä ja rennommalla peliotteella saadaan parempia tuloksia aikaan. Tulokset paranevat, kun alat oikeasti miettiä elämää, itseäsi ja olemista niin sanotusti laatikon ulkopuolelta. Lopetat pingottamisen ja jatkuvan pyrkimisen eteenpäin sillä ”vaikka istuisit paikallasi, etkä tekisi mitään, kevät tulee silti”.
Läsnäolo
Läsnäolosta puhutaan entistä enemmän työelämässä. Sitä ei vain koskaan avata sen enempää, mitä se oikeasti tarkoittaa. Meillä on alituinen tarve murehtia sitä mitä on tapahtunut ja analysoida niitä vaikutuksia siihen, mitä se aiheuttaa tulevaisuudessa. Kun stressaamme tulevaa mennyttä asiaa ja voivottelemme, kuinka olisi pitänyt tehdä niin ja näin ollen samalla hyvin jälkiviisaita, stressaamme myös tulevaa niiltä osin, mitä pitää seuraavalla kerralla ottaa huomioon. Kun teemme tätä, emme pysty keskittymään nykyhetkeen. Se on tuhoisaa, sillä meidän pitäisi työskennellä nyt, eikä prosessoida mennyttä tai tulevaa. Täytyy pystyä irrottamaan ajatuksensa muusta ja keskittyä siihen mikä on nyt.
Tähän hyvä harjoitus on meditaatio. Istut ja suljet silmäsi. Tunnustele miltä selkärangassasi tuntuu ja tiedosta se. Seuraavaksi tunnustele, miltä jaloistasi tuntuu ja lopuksi miltä jalkasi tuntuvat juuri nyt. Tällaiset pienet meditaatiohetket pystyvät irrottamaan sinut jatkuvasta jaottelun virrasta ja keskittymään nykyhetkeen. Pelkästään sekin, että tunnustelet muutaman sekunnin, kuinka hengität ja keskityt siihen. Tällaisella menettelyllä kykenet tuottamaan itsestäsi parhaan mahdollisen lopputuloksen, kun muun ajattelun sijaan keskityt aidosti siihen mitä teet juuri nyt. Ajatuksissasi ei virtaa eiliset tai huomiset, vain ja ainoastaan mitä on nyt.
Ego
Tietoisuuden nostamisen liittyy vahvasti myös oman egon tappaminen ja siitä poisoppiminen. Meillä on tarve tulla huomioiduksi, menestyä, saavuttaa paljon, tienata rahaa, voittaa kaikki muut ja pönkittää egoamme. Tunnemme alemmuuden tunnetta siitä, ettemme ole tarpeeksi koulutettuja, meillä ei ole tarpeeksi hienoa titteliä, emme etene tarpeeksi nopeasti, muut ovat meitä parempia ja tunne on hyvin riittämätön. Tämä jaa ihmisen itseruoskintaan, missä murehditaan jatkuvasti siitä, kuinka vajavainen on ja keksitään samalla erilasia tekosyitä omalle käytökselle. Se ajaa myös muiden ihmisten vähättelyyn, alas painamiseen ja jatkuvaan kilpailuasetelman ylläpitoon. Meidän pitäisi kyetä irtautumaan egoistisesta ajattelustamme ja miettimään enemmän ”hällä väliä” ajattelulla, jotta voimme avoimesti olla tyytyväisiä itseemme ja vajavaisuuksiimme. Se tuo mukanaan sen aidon iloitsemisen toisten onnistumisista ja sammuttaa jatkuvan kateuden kierteen muita kohtaan. Sen sijaan että keskittyisimme jatkuvaan kilpailuun, itsemme eteenpäin väkisin puskemiseen ja alituiseen stressaamiseen, kykenisimme menemään enemmän omien mieltymystemme ja halujemme suuntaan. Pystyisimme jälleen olemaan tässä hetkessä.
Meidän pitäisi kyetä irtautumaan myös omista rajoistamme. Me luomme elämämme aikana itse itsellemme kuvitteelliset rajat. Elämme orjallisesti niiden mukaan, ilman syytä. Kun unohtaa tällaiset rajat hetkeksi ja kokeilee jotain uutta, menee epämukavuusalueella ja menee pelkäämättä rajojen yli, löydämme itsemme paljon vapautuneemmasta tilasta. Sama pätee erilaisten identiteettien kanssa, mihin itsemme luokittelemme ja ajamme. Me luomme itsellemme jonkinlaisen roolin ja identiteetin itsestämme ja elämme sen kanssa. Syötämme itse päähämme, erilaisia identiteettejä itsestämme, että olemme nörttejä, hippejä, villejä menijöitä tai ihan mitä vain. Miksi me luomme itsellemme tällaisen muotin ja koitamme sovittautua siihen. Lähtökohtaisesti kaikki on ohimenevää. Arvot, mielipiteet, aika, tapahtumat, tunteet, tilanteet, aivan kaikki. Ainut mikä on oikeastaan pysyvää, olet sinä itse ja senkin vain oman aikasi verran. Perustamme oman identiteettimme jonkinlaisten arvojen pohjalle jota mainostamme, ja perustamme kaiken toimintamme sen pohjalle. Tästä pitäisi päästää irti ja mennä virran mukana. Tehdä siis sitä, miltä sillä hetkellä tuntuu ja luottaa intuitioon. Älä tee itsellesi muottia, mihin mahtua, vaan ”go with the flow”.