


Hurmoksen alkuhuuma
Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
KIRJALÄHTEET
KIRJA | KIRJAILIJA |
---|---|
Yhteisöohjautuvuus: yhdessäohjautuva tiimi |
Karl-Johan Spiik |
Voihan Hurmos!
Tiimimme, Hurmos Team Osk., ensimmäiset kuukaudet ovat menneet nopeasti ohi ja nyt on hyvä aika hieman kelata ajatuksia taaksepäin. Pohdiskelen, minkälainen tiimi olemme, missä asioissa olemme kehittyneet, ja missä meillä on parantamisen varaa. Olemme ehtineet jo mökkipajassakin käymään, joten yhteistä aikaa on ehditty viettämään niin virallisissa asioissa, kuin myös vapaa-ajan merkeissä. Vaikka tiimimme alkuhuuma on vasta alussa, olemme ehtineet jo kokea vaikka ja mitä yhdessä. Käytän esseessä tukipilarina lukemaani Karl-Johan Spiikin Yhdessä ohjautuva tiimi -kirjaa, josta saan loistavia työkaluja sekä vinkkejä tiimin kehittämiseen.
Let’s keskustellaan
Meidän tiimiämme voisi kuvailla adjektiiveilla nopea, persoonallinen ja äänekäs. Sekä lisäyksenä erittäin puhelias porukka. Me saamme keskusteluista paljon mielipiteitä aikaan ja välillä dialogikin hieman kärsii, kun on paljon puhuttavaa ja näkökantoja, joita halutaan ottaa huomioon. Välillä tulee myös niin vahvoja mielipiteitä, että kaikki ei välttämättä viitsi tuoda omaa mielipidettään kuuluviin. Tätä pyrimme kehittämään tiimissämme ja ymmärtämään, että kaikkien mielipiteet ovat yhtä tärkeitä.
Olemme käyneet paljon avointa keskustelua tiimin sisällä ja näin kasvattaneet luottamusta toisiimme. Myös feedbackin antaminen alkaa luonnistumaan kaikilta paremmin, kun on päässyt syventämään välejä muihin tiimiläisiin. Siinä on vielä paljon parantamisen varaa, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa. Meillä tärkeintä olisi harjoitella, että palaute menee suoraan henkilölle, jolle sen kuuluu mennä. Näin vältytään ylimääräiseltä spekulaatiolta, joka vie turhaa energiaa. Yksi iso merkitys feedbackin antamiseen on se, että kaikki jäsenet tulevat paikan päälle kokouksiin sekä palavereihin, jotta sen palautteen pystyy antamaan kasvotusten. Ihmisen kommunikaatio perustuu aisteille ja etäyhteydessä on tosi vaikeaa saada ne näkyviin ja kuuluviin, varsinkin jos palaute on pelkästään tekstin muodossa (Spiik 2022, 15).
Arvostus, arvon hurmolaiset
Parin kuukauden jälkeen, kun olimme kunnolla päässeet tutustumaan tiimiläisiin sekä opetelleet yhdessä osuuskuntamme perustamista, voidaan sanoa, että meidän me-henkemme on lähtenyt kehittymään valtavasti. Sen näkee hyvin kielenkäytössämme, sillä ”minä” kulttuuri on muuttunut ”me” kulttuuriksi. Samalla arvostus kaikkia kohtaan nousee, kun opimme toisiltamme taitoja ja huomaamme, kuinka erilaista osaamista on ympärillämme.
Hurmoksen arvopaja on ensiviikolla, joka auttaa meitä saamaan yhtenäisemmän tavan toimia ja ajatella. Arvojen pohjalta on myös helppo kartoittaa tiimimme pelisääntöjä, jotka koskevat kaikkia. Keskustelun aiheita voisivat olla läsnäolon merkitys sekä kaikkien panos Hurmoksessa. Monesti puhutaan esimerkiksi viikkopalaverin tärkeydestä, mutta tuntuu, että kaikki ei pidä läsnäoloa niin tärkeänä. Uskon, että tiimin arvojen kautta nousee myös erilainen arvostus yhteisiä pelisääntöjä kohtaan.
Meillä voisi olla myös konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla luodaan arvostusta ja yhteen hitsautumista. Esimerkiksi osoitetaan tuki kollegalle ja hänen valinnoilleen, pyydetään aina muiden mielipidettä ja tuodaan rehellisesti epäonnistumiset palaveriin (Spiik, 52-54).
Luottamuksen ilmapiiri
Koen, että Hurmos on kuin iso perhe, jossa kaikki voi sanoa ylpeänä kuuluvansa tähän hullunkurisen heimohenkiseen laumaan.
Perjantaina kello lyö tasan 12 ja paja loppuu, mutta Hurmolaisia näkyy vielä neljän jälkeenkin tiimitilassa. Yksittäinen henkilö kävelee neloskerrokseen ja ihmettelee missä kaikki on. Hän kuulee pientä vitsikästä naljailua, tietokoneen naputusta esseiden parissa sekä viikonlopun suunnitelmien läpikäyntiä ja kysyy: ”Oletteko kaikki Hurmoslaisia?” Tähän vastataan innokkaasti: ”Joo!” ja jatketaan pööpöilemistä. Tämä kertoo meidän tiimin luottamuksestamme hyvin, sillä olemme jo automaattisesti toistemme kanssa vapaaehtoisesti ja haluamme tietää syvemmin mitä kaikkien elämään kuuluu. Sekä olla myös osana sitä.
Mökkipaja oli todella opettavainen kokemus ja yksi isoista tekijöistä, joka lähensi tiimiämme. Koin itse helpoksi kertoa omia henkilökohtaisia asioitani, sillä luotan, että tiimiläiset ymmärtävät minua ja saan tukea heiltä. Opin siellä myös muista paljon uusia puolia ja näin ymmärtämään paremmin heidän arvojaan sekä käyttäytymistään erilaisissa tilanteissa.
On tärkeää, että kehitymme ja opimme asioita yhdessä, jotta luottamus välillämme syvenee. Se auttaa meitä olemaan avoimempia niin palautteen antamisessa kuin rohkeasti yrittämisessä sekä myös epäonnistumisessa. Olen aina itse pelännyt epäonnistumista, mutta olen pikkuhiljaa ymmärtänyt, että en tule saavuttamaan tavoitteitani tai kasvamaan yksilönä, jos annan epäonnistumisen pelon johdattaa valintojani. On hienoa huomata jo nyt, että tiimin tuoma turvallisuuden tunne auttaa minua ja meitä kaikkia poistumaan mukavuusalueelta. Uskallamme myös kohdata uusia haasteita, kun on monia ihmisiä, joihin tukeutua ja pyytää apua niin tiimin sisällä kuin myös koko Proakatemian yhteisössä. Toivon, että jokainen rohkenisi täyttämään kalenteriaan hyppäämällä tuntemattomaan, joka avaa uusia ovia itsensä kehittämiselle.
Kaikkien tiimiläisten pitää myös ymmärtää, että luottamus vahvistuu vain silloin, kun tiimiläiset toimivat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi (Tanner, 2016).
Pohdinta
Olen iloinen tämän tekstin luettuani, kuinka positiivisen kuvan saan tiimistämme ja siitä, kuinka pienessä ajassa olen ehtinyt jo ymmärtämään, miten suuren mahdollisuuden tiimiyritys voi antaa, kun uskaltaa unelmoida ja toteuttaa. Matkamme on vasta alussa, joten innolla odotan tulevia onnistumisia sekä myös vastoinkäymisiä, jotka haastavat meitä monella eri tavalla. Kirja antoi monia hyviä näkökulmia ja kehittämisen kohteita, jolla saamme vahvistettua tiimiytymistä ja viemään opittuja asioita käytäntöön. Uskon vahvasti, että Hurmoksesta saadaan huippu, ellei timanttinen tiimi, kun kaikki uskaltavat heittäytyä uusiin haasteisiin ja luottaa tiimin tukeen!
Lähteet
Spiik K-J. 2022. Yhteisöohjautuvuus: Yhdessä ohjautuva tiimi. Viitattu 10.3.2023. Turku: Karlex Oy.
Tanner, 29.2.2016. Blogi 20 – Menestyvät tiimit, osa 2/8 => luottamus kaiken perustana. Blogikirjoitus. Viitattu 10.3.2023.
https://mikkotanner.com/2016/02/29/menestyvan-tiimin-ominaisuuksia-osa-28-luottamus/


