Tampere
28 Nov, Saturday
0° C

Proakatemian esseepankki

Hurman supervoimat esiin



Kirjoittanut: Teresa Ikonen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Luottamus
Mikael Pentikäinen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

”Terveen luottamuksen työyhteisöstä löytyy avointa tiedonjakoa, virheiden sietämistä ja rohkeaa käsittelyä asioiden oppimiseksi, innovatiivisuutta ja luovuutta, lojaaliutta myös niitä kohtaan, jotka eivät ole paikalla, aitoa kuuntelua ja yhteistyötä, suoraa puhetta, tosiasioiden kohtaamista, kunnian jakamista, ammattimaisia kokouksia, läpinäkyvyyttä, vilpittömyyttä, välittämistä, energisyyttä, työiloa ja myönteisiä hetkiä. Keskeinen vahvan luottamuksen yhteisön piirre on oikeudenmukaisuus. Ihmiset janoavat reiluutta.”

Luottamuksen tilassa ihminen on valmis hyväksymään haavoittuvuutensa, sillä hänellä on myönteinen käsitys ja positiivisia odotuksia toisen aikeista. Luottamus on luottavaisuutta siitä, että toinen on avuksi eikä käytä hyväksi toisen heikkoutta. Luottamukseen kuuluu epävarmuus ja pettymyksen mahdollisuus. Siksi se vaatii rohkeutta.

Jos arvot ihmisten välillä ovat kovin erilaiset, luottamusta on vaikea rakentaa. Asenteet tarjoavat tietämystä toisen luotettavuudesta ja uskottavuudesta. Kun arvot ja asenteet eriytyvät, luottamuksen rakentaminen vaikeutuu, mutta on mahdollista. Vaikka luottamus on tunnetila, se ei edellytä kiintymystä. Kyse on sen sijaan ymmärtämisestä.

 

Taulullinen kriisejä

Hurmassa on ollut koko yhteisen taipaleen ajan keskustelua luottamuksesta. Välillä on tuntunut, että olemme vahvempia kuin koskaan, ja välillä luottamuksen rakoileminen on herättänyt suuria tunteita, kyyneleitä ja kriisipajojakin pajataulullisen verran. No tämä sama ilmiö näkyi taas viime lukukaudella, kun syksyn ajan olimme niin tiivis porukka, että uskoimme pystyvämme mihin vain eikä mikään saisi tiimihenkeämme horjahtamaan, mutta kevät kuitenkin tuli ja yllätti meidät kaikki, sillä tämä luottamuksemme horjahti. Myönnettäköön, että keväällä moni asia muuttui. Osa tiimistä oli sairaslomalla ja osa matkustamassa maailmalla erinäisistä syistä. On ihan ymmärrettävää, että näin suuret muutokset horjuttavat tiimidynamiikkaa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että kukaan meistä ei nähnyt tämän tulevan, vaikka merkit olivat kaikkien nähtävillä. Kukaan ei osannut ennakoida ja pelastaa tilannetta.

” Luottamus on kuin terveys. Siihen ei välttämättä kiinnitä huomiota, kun kaikki on hyvin. Mutta kun on kipua ja vaivaa, sen kokee karvaasti.”

Kevät meni tasaisessa sumussa, jossa mitään ei tapahtunut. Tilanne oli ajautunut siihen, että kenelläkään ollut mitään sanottavaa, tai ehkä mistään ei uskallettu tai jaksettu puhua. Loppukeväästä kuitenkin tilanne hieman ryhdistyi, ja aloimme puhumaan rehellisemmin tiimiä hiertävistä asioista. Tämä kaikki oli nähty ennenkin, rehellinen puhe. Se auttoi aikaisemmissa tilanteissa, joten hyvä että viimein ymmärsimme alkaa puhumaan.

 

Luottamuksesta supervoimia

Palasimme kesälomilta hieman hämmentyneinä, jokaisella hieman erilaiset fiilikset tilanteesta kuin muilla. Starttasimme syksyn viikon reissulla Barcelonassa, jossa vietimme paljon aikaa yhdessä, ja pidimme pajoja tulevaan syksyyn liittyen. Luottamuspajassa heräsi pohdintaa, että tiimiläisillä taitaa olla erilainen käsitys siitä, millainen luottamus Hurmassa kuuluisi olla. Joku saattaa olettaa, että kaikki salaisuudet, ilot ja murheet täytyy avoimesti kertoa tiimille, kun taas toisen ajatuksissa luottamuksen tason täytyy olla sellainen, että voimme hyvillä mielin tehdä töitä yhdessä, ilman että tarvitsee olla jokaisen tiimiläisen paras ystävä. Ihminen on utelias, mutta omaa uteliaisuuttaan ei pidä sekoittaa epäluottamukseen, sillä jokaisen yksityisyyttä täytyy myös kunnioittaa. Nämä epäselvyydet aiheuttavat ristiriitaa ja luovat epäluottamusta, sillä jos yksi tiimiläinen ei luota, niin se heijastuu koko tiimin toimintaan. Päädyimmekin yhteenvetoon, joka meni kutakuinkin näin: yhteisten pelisääntöjen täytyy koskea tasavertaisesti kaikkia, jotta ongelmiin uskalletaan puuttua ja tiedetään mitä voimme vaatia toisiltamme. Omasta elämästään ei tarvitse kertoa kaikkea, mutta jos paha olo näkyy ulospäin muulle tiimille, on asiaa avattava enemmän tai levättävä itsensä kuntoon kotona, jotta muiden keskittyminen ei tilanteen vuoksi häiriintyisi. Luodaan Hurmalle strategia, jotta tiedetään mitä kohti mennään ja mihin sitoudutaan. Ollaan läsnä, joka näkyy arjessa auttamisella ja osallistumisella.

 

Yrityksen näkökulmasta luottamus on kumppanin rehellisyyteen, kykyihin, tahtoon ja tuloksentekoon liittyvää odotusta. Luottamus muuttaa yhteistyön ja vuoropuhelun luonnetta ja on hyvän yhteistyön edellytys. Se tuo yhdessä tekemiseen syvyyttä ja voimaa. Kun luottamuksen tunne ja yhteistyöhalu on vahvaa, ihminen tekee usein enemmän kuin toinen odottaa yhteisten päämäärien eteen. Oikeudenmukaisuus, reiluus, yhteinen päätöksenteko, ammattitaito ja sitoutuminen luovat luottamusta. Empatian merkitys luottamuksen rakentamisessa on olennainen. Empatia on välittämistä, uhrautumista ja joskus myös sääliä. Se vaatii taitoa luopua itsekeskeisyydestä ja hetken mielijohteista.

Tuntuu hölmöltä ajatella, että suurin potentiaalimme, Hurman supervoimat, piilevät epäluottamuksen muurin takana. Jos luottamus olisi vahvalla tasolla, jokainen tiimiläinen tekisi enemmän kuin muut häneltä odottavat yhteisten päämäärien eteen. Kuulostaa ihan mahtavalta voimalta, että jokainen tiimiläinen ylittäisi muiden odotukset, ja turhauttaa jopa vähän, että yli kahden vuoden tiimityön tuloksena ei ole vieläkään syntynyt tasaisen varmaa luottamusta tiimin sisälle.

 

Oikean asian äärellä

Olemme viimein (ehkä) oikean asian äärellä, ratkaisemassa syytä eikä oiretta. Aikaisempien luottamusongelmien kohdalla olemme todenneet poissaolojen ja epätietoisuuden aiheuttavan epäluottamusta, ja olemme lähteneet korjaamaan näitä sillä, että tiimin sisällä ilmoitetaan selkeästi miksi on poissa, sekä mitä työtehtäviä tekee ja missä. Kuitenkin olemme jälleen samassa pisteessä, joten pelkkä selkeä ilmoittaminen ei tätä ratkaise. Aito syy oireiden takana tuntuukin olevan merkityksettömyyden tunne ja motivaation puute. Merkityksettömyys ja motivaation puute johtuvat varmasti suurelta osin siitä, että Hurmalla ei ole selkeää missiota eikä strategiaa. Syitä on myös muita, kuten se, että yksilöt eivät koe läsnäoloaan tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Ja se, että yksilöitä ei jää harmittamaan, vaikka olisivat yhteisestä tekemisestä pois. Eli yhteinen tekeminen ei ole ollut riittävän merkittävää.

Näihin asioihin on nyt yhdessä tartuttu, ja alettu viemään eteenpäin. Tänä syksynä Hurmassa luodaan strategia, opitaan paljon uutta, pusketaan yhteen hiileen, viedään koko porukan voimalla pienempiä projekteja eteenpäin, annetaan säännöllisesti palautetta, noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä, vaaditaan tiimiläisiä pääsemään yhteisiin tavoitteisiin, ja voitetaan myyntipäivät. Tänä syksynä tapahtuu, tänä syksynä puhutaan, tänä syksynä tehdään.

 

Uskon, että uusi tekemisen meininki luo luottamusta tiimiin taas uudella tavalla. Pyrimme tulevana syksynä panostamaan siihen, että emme anna viime keväisen apaattisen tunnelman jatkua tiimissä, vaan pyrimme luomaan motivoivan ja merkityksellisen työympäristön, jonka energia kuljettaa tiimiä eteenpäin myös syksyn jälkeen.

 

Lähde: Pentikäinen, M. 2014. Luottamus. E-kirja. BookBeat.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close