Tampere
21 Jan, Thursday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Hurma lähti soitellen sotaan ja turpaan tuli – tavoitteiden merkitys tiimityössä



Kirjoittanut: Emilia Taivainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Understanding Team effectiveness (Googlen Aristoteles -projekti)
Julia Rozovsky
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Viikko sitten järjestettiin taas Proakatemian jokavuotinen Tiimidiili -kilpailu, jossa kaikki Proakatemian tiimit kilpailevat keskenään innovoiden parasta ratkaisua toimeksiantoon. Suomessa vallitsevista poikkeusoloista johtuen kilpailu järjestettiin etäyhteyksien välityksellä. Päivä sisälsi yhteisen aloituksen, toimeksiannon esittelyn, tiimien työstön sekä päivän päätteeksi tiimien pichaukset ratkaisuista ja voittajan julkistuksen.

Olimme Hurmassa kaikki uuden tilanteen edessä, sillä olimme tottuneet työskentelemään tämän kaltaisissa tilanteissa fyysisesti yhdessä. Tällä kertaa kuitenkin innovoimme ratkaisua toimeksiantoon pääosin etänä. Valmistauduimme kilpailuun sen verran, että valitsimme muutamaa viikkoa aikaisemmin yhden tiimimme jäsenistä vetovastuuseen kilpailun ajaksi. Hänen tehtävänsä oli valmistella päivän aikataulu ja suunnitella kuinka etenemme innovointiprosessissa päivän aikana. Lisäksi löimme kyseisen kilpailupäivän yhteiseen kalenteriin. Siinäpä se oikeastaan oli – meidän valmistautumisemme.

Kilpailu päivä koitti, toimeksianto julkaistiin ja Hurma ryhtyi hommiin. Tuli ilta ja tuli tiimien aika pitchata ratkaisut. Pitchien jälkeen laskettiin tuomariäänet ja julkaistiin voittaja. Hurma ei noussut palkintopallille. Emme itseasiassa saaneet tuomaristolta yhtään ääntä. Eli aika surkea suoritus, jos minulta kysytään. Noh, tämän esseen tarkoitus ei ole jäädä surkuttelemaan häviötä vaan käymään läpi sitä mikä meni pieleen ja mistä täytyy oppia seuraavaa kertaa varten. Mikä on se kaikista tärkein asia, jos tiimi haluaa onnistua yhdessä? Se meiltä nimittäin tällä kertaa puuttui.

 

Yhteinen kirkas tavoite

Käsitys tiimistä perustuu ajatukseen, että tiimillä on yhteinen jaettu tavoite. Ilman sitä tiimillä ei ole edellytyksiä onnistumiseen. 

(Lehtisaari & Ruokonen; Katzenbach ja Smith 1993: 3–4.)

Miksi käytin sanaa kirkas? Siksi, että yhteisen tavoitteen pitää olla kaikilla tiimin jäsenillä kirkkaana mielessä koko prosessin ajan. Yhdessä asetettu tavoite, johon kaikki tiimin jäsenet ovat valmiita sitoutumaan on avain yhdessä onnistumiseen. Tästä mainitsee myös tutkijat Googlen teettämän laajan Aristoteles -projektin tuloksissa. Aristoteles -projektissa tutkittiin mikä tekee tiimistä huipputiimin eli mitkä ovat menestyneen tiimin avaintekijöitä. Tutkijat listasivat viisi avaintekijää, joista yksi oli rakenne ja selkeys. Tällä tutkijat tarkoittivat, että huipputiimssä on selkeät roolit, suunnitelmat ja tavoitteet. (Rozovsky 2015.) Tutkimuksessa viitataan jatkuvaan tiimitoimintaan, mutta mielestäni näihin samoihin asioihin tiimin tulee kiinnittää huomiota myös lyhemmän aikavälin toiminnassa. Esimerkiksi juuri silloin, kun tiimi haluaa onnistua jossain yksittäisessä projektissa tai työtehtävässä. Meidän tapauksessamme se oli Tiimidiili -kilpailu. Miltä meidän tilanteemme sitten näytti, kun selkeät roolit, suunnitelmat ja yhteinen tavoite puuttui?

Tässä seuraavaksi muutamia lainauksia meidän yhteisestä motorola -hetkestä 23.4.2020, jossa reflektoimme yhteistä toimintaamme Tiimidiili -kilpailussa. Ehkä nämä antavat vastauksia edellä esitettyyn kysymykseen.

”Osa keskittyi ja osa touhusi muuta.” 

”Huonofiilis koko päivän…tuli otettua vaan rennosti, kun ei jaksanut stressata.” 

”Tuntui, että me lähdettiin vaan osallistumaan.” 

”Tiimin hypetys puuttui.”

”Yksilöiden asenteet vaikutti muihin ja etänä oli vaikea puuttua toisten asenteisiin.”

Näistä kommenteista haluan nostaa muutaman esiin vähän tarkemmin. Se, että yksilöiden asenteen vaikuttavat muihin on aivan totta. Jos tiimillä ei ole yhteistä tavoitetta ja yhteistä linjaa siitä, kuinka kilpailuun lähdetään, jokainen lähtee juuri sillä fiiliksellä ja asenteella mikä on aamulla herätessä. Jollain on hyvä fiilis ja jollain on huono. Se huono fiilis vaan tarttuu yllättävän nopeasti myös niihin kenellä oli aluksi hyvä fiilis ja soppa on valmis. Jos yhteistä tavoitetta ei ole asetettu, lähtee jotkut osallistumaan ja jotkut voittamaan. Asenteet ovat siis ihan tuuripeliä ja tuurilla kun ei kilpailuja voiteta.

Lopputulos olisi voinut olla aivan toinen, jos olisimme tiiminä asettaneet edes niinkin yksinkertaisen tavoitteen kun; tavoitteemme on voittaa. Sillä tämä jälkeen jokainen olisi tiennyt, että tänään vaaditaan voittajan asennetta. Tämä ei todellakaan ole syyllistäminen niitä kohtaan, jotka heräsivät kisapäivään laiskoin mielin. Tämä on muistutus meille kaikille siitä, että tiimissä jokaisen panos on tärkeä ja yhteinen tavoite kaikista tärkein. Kaikkien tiimiin jäsenten täytyy löytää merkitys omalle toiminnalle. Merkitys sille, miksi päättää tänään antaa parastaan sen sijaan, että vain osallistuu. Se merkitys löytyy yleensä tiimistä.

 

Vaikka olisimme voittaneet Tiimidiilin, olisiko voitto tuntunut miltään, kun emme edes tavoitelleet sitä? Tuskin.

 

Lähteet:

Hurma Projektit Osk. 2020. Tiimin yhteinen motorola – aiheena Tiimidiili 2020. Proakatemia, TAMK. Keskustelu 23.4.2020.

Lehtisaari, M & Ruokonen, M. 2019. Pro gradu -tutkielma: Psykologinen turvallisuus tiimin voimavarana (verkkojulkaisu). Saatavissa: https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/9512/osuva_8854.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Viitattu 29.4.2020.)

Rozovsky, Julia (2015). Guide: Understand Team Effectiveness (verkkojulkaisu) Saatavana: https://rework.with- google.com/guides/understanding-team-effectiveness/steps/introduction/ (Viitattu 29.4.2020.)

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close