Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Huomaammeko sanojemme voiman?



Kirjoittanut: Essi Keränen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sanojen supervoima
Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Martti Vaalahti
Liisa Keltikangas-Järvinen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Oletko koskaan ajatellut, kuinka paljon omat sanasi vaikuttavat päivääsi? Jos valitsit sanasi toisin, voisiko asiat olla paremmin? Näitä ajatuksia herättäviä kysymyksiä esittää Martti Vaalahti kirjassaan Sanojen supervoima. Tilanteiden tunnelma on lähes aina riippuvaista siitä, kuinka valitsemme sanamme. Itsellemme lausumillamme sanoilla on kaikista eniten merkitystä, sillä niistä kumpuavat sanat, joilla vaikutamme toisiin. Puhuthan itsellesi niin kuin haluaisit elämäsi tärkeimmälle henkilölle puhuttavan? (Vaalahti, M.)

 

Sisäinen vuoropuhelumme korreloi vuoropuheluun muiden kanssa. On tunnistettava, mitä sanamme meistä kertovat ja mistä ne kumpuavat. (Vaalahti, M.) Huomaan usein asenteeni paistavan puheestani, vaikka haluaisin piilottaa sen. Haluaisin keskustella rauhallisesti ja erilaisista näkökulmista kiinnostuneesti. Miksi välillä nousee defenssit ja ryhdyn puolustusvarusteideni kanssa taistoon, miksi en osaa pysyä rauhallisena ja miksi toisen tunnetila vaikuttaa minuun? Mitä nämä kertovat minusta?

 

Sanojen voima piilee tunteiden herättämisessä. Tunteiden herättäminen on vaikuttamista ja kyky vaikuttaa merkitsee aina myös valtaa. Tämä tekee tunnesiteestä arvokkainta pääomaa. Vaikuttaminen vaatii itseluottamusta. Kun ajatuksistaan ja sanoistaan on varma olo, niiden takana on helppo seistä rauhallisena. (Vaalahti, M.)

 

Olen saanut tiimissämme palautetta vakuuttavuudestani ja juuri sanojeni voimasta. Välillä minun tarvitsee tehdä tietoisesti töitä mielessäni, jotta malttaisin kuunnella, vaikka tiedostan kuuntelemisen olevan paras keino oppia uutta. Uskallan ehdottaa ja kertoa mielipiteeni, mutta otan myös muut huomioon. Haluan mieluummin kertoa ”minusta tuntuu” tai ”minun mielestäni” kuin todeten ”tämä asia on näin”, ja viestiä, etten väitä mielipiteeni olevan ainoa oikea. Annan muille tilaa kyseenalaistaa mielipiteeni. Rohkeudellani koen vieväni keskusteluita eteenpäin. Kysyn tarkentavia kysymyksiä ja annan toiselle mahdollisuuden kertoa ajatuksestaan laajemmin, jolloin saan mahdollisuuden sivistää itseänikin. Samalla nautin myös siitä, kun toinen saa kertoa itselleen tärkeästä aiheesta, ja puhua sen ääneen jollekin toiselle. Uskon, että aina asian ilmaistessa joko kirjallisesti tai puhuttuna, asia realisoituu ilmaisijallekin, jolloin sitä on helpompi käsitellä. Vaalahti sanookin ”Mitä paremmin olet kokemuksesi kanssa sinut, sitä enemmän kerrot itsestäsi kyseisestä asiasta puhuessasi, ja mitä enemmän kokemuksestasi puhut, sitä paremmin sitä hallitset.”

 

Huomaan, että on helpompi pysyä rauhallisena, kun tunnustaa tietämättömyytensä ja on aidosti oma itsensä. Jos olen liikaa tunteen vallassa, uskottavuuteni katoaa. Sanani paljastavat kaiken, mitä oikeasti tunnen. Kun viesti kätkeytyy asenteen tai tunteen sisään, viesti ei mene perille, sillä se ei herätä kuulijassa tunnetta – keskittyminen kohdistuu puhujan tunteen tunnistamiseen. (Vaalahti, M.)

 

Välillä on kuitenkin vaikeaa uskaltaa ja haluta antaa itsestään keskusteluun. On vaikeaa olla läsnä. Toisinaan taas tuntuu, että viestin kaikkea koko ajan ilmeilläni, sanoillani, olemuksellani ja olen kuin avoin kirja, jonka lukeminen ei olekaan oikeasti niin yksinkertaista kuin annan vaikuttaa. Eläydyn välillä niin vahvasti, etten aina itsekään pysy mukana. Tiedän, että puhujalle kuuluisi antaa tilaa ja haluaisin toimia niin. Välillä kuitenkin nyökkäilen, hymähtelen, nauran ja pyörittelen silmiäni – eli viestin ja vaikutan – vaikka toinen ei ole ehtinyt lopettaa puheenvuoroaan. Toimintani ei ole hyvän dialogin mukaista, joten haluan päästä siitä eroon.

 

Vaatii täydellistä läsnäoloa ja hyvää tahtoa käydä hyvää dialogia. On osoitettava olevansa läsnä ja annettava tilaa ilman oletuksia, arvioita ja varmoja mielipiteitä. Hyväntahtoinen dialogikin on vaikuttamista. Keskustelun tavoite erottaa sen suostuttelusta ja manipuloinnista. Dialogin tavoitteena on oikeasti avartaa mieltä ja ymmärtää tilannetta jokaisen osallistujan näkökulmasta, jotta voidaan muodostaa yhteinen näkemys. Manipuloimalla tavoitellaan omaa etua, eikä aidosti olla valmiita kuulemaan toisen kokemusta, sillä omaan mielipiteeseen on jo lukituttu.

 

Vaalahden mukaan elämässä on pitkälti kyse siitä, millaisten sanojen ympäröiminä haluamme olla. Se, millaisia sanoja kuulemme työssämme ja ihmissuhteissamme, vaikuttaa halukkuuteemme jatkaa kyseisessä tilanteessa. En halua ympäröidä itseäni negatiivisilla, lannistavilla ihmisillä enkä halua työskennellä yrityksessä, jossa ei koskaan kuule kiitosta vaan muistutetaan siitä, mitä olisi voitu tehdä toisin. Kiinnitämmekö tarpeeksi huomiota sanoihimme Apajassa? Ympäröimmekö itsemme ja toisemme sanoilla, jotka kannustavat yrittämään?

 

Kun tunnistamme ja hallitsemme sanojamme voiman, kohtaamme konfliktitilanteet viisaammin. Ongelmista on tärkeää puhua, mutta vain etsimällä ratkaisua. (Vaalahti, M). Meidän on rohkaistava toisiamme irtaantumaan suojakuoristamme, jotta voimme aidosti ymmärtää ja tulla ymmärretyiksi. Usein sanotaan, että ihmisten sijasta asiat riitelevät. Olen kokenut tämän ilmaisun höpsönä ja Vaalahti totesikin ovelasti riidan osapuolina olevan asioiden tilalla tunteet.

 

Apajassa on pohdittu, voiko tiimiläisten toimintaa ja kykyä käsitellä tilanteita selittää persoonallisuuden avulla. Olemmekin tehneet erilaisia persoonallisuustestejä, jotta ymmärtäisimme itseämme ja toisiamme paremmin. Testit ovat kiinnostavia ja suuntaa antavia, jos niitä osaa tulkita oikein ja peilata itseensä. Totuutta ne eivät kuitenkaan kerro eivätkä oikeuta omalle persoonalleen ominaisten piirteiden taakse piiloutumiseen. Psykologi Liisa Keltikangas–Järvisen mukaan ei pidä katsoa vain yksittäisiä piirteitä, vaan on tärkeää tunnistaa kokonaisuus. Tarkastelemalla, minkä muiden piirteiden parissa tietty piirre esiintyy, voi huomata saman piirteen muuttuvan negatiivisesta positiiviseksi, kun se näyttäytyy toisenlaisessa tilanteessa. Siksi on suhtauduttava varauksella erilaisiin itsensä tunnistamisen testeihin, joilla syvennetään minäkuvaa yksittäisiä temperamenttipiirteitä kuvaamalla. (Keltikangas-Järvinen, L.)

 

Meistä jokaisella on erilainen temperamentti ja sen nostattamat tunteet ja reaktiot eivät ole kenenkään ihmisen hallittavissa. Voimme kuitenkin päättää, millaiseen käytökseen annamme temperamentin itseämme johtaa. Siinä on persoonan ja temperamentin ero. Käyttäytymistämme voimme kehittää eli voimme oppia toimimaan eri tavalla kuin aiemmin, mutta emme voi välttyä tunteiltamme. Voimme valita, annammeko tunteelle vallan ja käyttäydymme sen mukaisesti. Voimme myös hyväksyä tunteen ja olla antamatta sille ohjaksia. (Keltikangas-Järvinen, L.)

 

Olen hyvin kiinnostunut siitä, millaisen kuvan olen onnistunut antamaan muille. Jään usein miettimään sanavalintojani vielä jälkikäteen ja pohtimaan, menikö viestini varmasti perille oikein. Huomaan välillä murehtivani aivan turhiakin keskusteluja jälkeenpäin, koska olisin halunnut ilmaista asiani paremmin. Haluan antaa itsestäni mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan, jos siihen on mahdollisuus. Minulla on monesti asioista vahvoja mielipiteitä, mutta olen valmis muuttamaan niitä kuullessani uuden näkökulman. Pelkään välillä ilmaisevani mielipiteeni turhan vahvasti tarkoituksetta, jolloin muut eivät välttämättä uskalla sanoa minulle vastaan.

 

Toisaalta viihdyn hyvin myös tarkkailijan roolissa. Saatan jäädä keskusteluissa sivummalle ja tarkkailla muiden keskustelukäyttäytymistä mielenkiinnolla. Välillä saatan myös jättää osallistumatta keskusteluun, koska saatan pelätä, etten osaakaan perustella ajatuksiani tarpeeksi. Tiedostan pelkoni olevan typerä, sillä voisin ottaa kyselijän roolin ja käyttää tilaisuuden hyödykseni oppimalla uudesta aiheesta. Jos en osallistu keskusteluun, tärkeä näkökulma voi jäädä tuomatta esiin, vaikka se olisi ollut tarpeellinen.

 

Millaisten sanojen ympäröimänä olet? Entä millaisilla sanoilla haluaisit ympäröidä itsesi ja muut? Tunnista sanojen voima, ja käytä valtaasi hyvään.

 

Mitkä ovat kolme tärkeintä sanaa, jotka voit tänään lausua? Muista myös sanoa ne. – Martti Vaalahti

 

 

 

 

Lähteet:

 

Keltikangas-Järvinen, L. 2018. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. E-kirja BookBeat-kirjapalvelussa. WSOY. Helsinki.

 

Vaalahti, M. 2020. Sanojen supervoima. E-kirja BookBeat-kirjapalvelussa. WSOY. Helsinki.

Kommentit
Post a Reply to Heidi Hydén cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Heidi Hydén Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close