Tampere
18 Jan, Tuesday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Huomaa ärsykkeet ja kehity



Kirjoittanut: Saara Leinonen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Tämän esseen ovat kirjoittaneet Tea Kivinen ja Saara Leinonen 

 

Johdanto 

 

Miksi kirjoitamme tästä? Mitä haluamme oivaltaa? Olemme käyneet pitkin syksyä mielenkiintoisia keskusteluja siitä, miten virikkeet ja erilaiset ärsykkeet vaikuttavat arkeemme. Aihe on meille tärkeä siitä, että emme olleet rehellisesti edes ajatelleet aiemmin, kuinka paljon nämä edellä mainitut asiat ovat vaikuttaneet jokapäiväisiin askareisiimme sekä jaksamiseemme.  

 

Esseen kirjoittaminen, äänikirjan kuunteleminen, ruuan laitto, kävelymatka kotoa keskustaan, junamatka perheen luokse, unen päästä kiinni saaminen, meikkaaminen tai lähes mikä tahansa asia, mitä teemme, vaatii joko virikkeen tai on keskeytynyt ärsykkeen takia. Kiinnitimme myös huomiota ja ajatuksia siihen, kuinka vaikea nykyään on keskittyä sekä kuinka saisimme ärsykkeitä minimoitua saadaksemme näkyviä lopputuloksia niin arjessa, kuin työssäkin. Näitä asioita lähdimme avaamaan ja pohtimaan hieman syvällisemmin tämän esseen kautta. 

 

Mitä ovat ärsykkeet? 

 

Ärsykkeellä tarkoitetaan terveyskirjaston mukaan tekijää, joka aiheuttaa aistinelimissä jonkinlaisen havainnon sekä reaktion lihaksissa ja hermoissa. Ärsykkeitä voidaan jakaa useampaan eri lohkoon: visuaaliset-, kuulo-, haju-, ja informaatioärsykkeet.  

 

Myös stressitohtori nimellä kulkeva kirjoittaja Sanna Leino on avannut ärsykkeistä terve.fi sivustolle julkaistussa blogipostauksessaan ”Kun ärsykkeitä on liikaa” (2019) seuraavasti: ”Mitä enemmän erilaisia tarkkaavaisuutta hajottavia ärsykkeitä ympärillämme on, sitä enemmän ne voivat vaikuttaa keskittymiskykyymme”. Ihminen on ärsykeherkkä. Ärsykeherkkyydellä tarkoitetaan sitä, kun ihminen yli vireytyy tai väsyy runsaista ärsykkeistä. Näitä ärsykkeitä ovat esimerkiksi kirkkaat valot, pahat hajut ja maut, kiire, uudet asiat ja jopa ihmiset. Liiallisen tiedon käsitteleminen väsyttää, jolloin aivot kuormittuvat ja työskentely vaikeutuu. Nykyään yleisiä ärsykkeitä ovat myös puhelin sekä internet ja näihin tullaan paneutumaan vielä tässä esseessä.  

 

 

Erilaisia ärsykkeitä työympäristössä 

 

Työympäristössä olemme jatkuvasti alttiita erilaisille ärsykkeille. Työkaverit, heidän kuuntelemisensa, yleinen keskusteleminen, valaistus, teknologia ja varsinkin taustamelu ovat yleisimmät ärsykkeet työympäristössä.  

 

Taustamelua omaavassa työympäristössä työskenteleminen tuo haasteensa kullekin. Olisi hyvä tiedostaa hiljaisuuden merkitys työskennellessä, sillä joillekin ihmisille hälinässä työskentely ei vain luonnistu. Jatkuvat keskeytykset ja ylimääräiset äänet rasittavat ja heikentävät keskittymistä, jolloin työn lopputulos ei ole välttämättä paras.  

 

 

”Toinen ei menetä helposti keskittymiskykyään vilkkaassa avokonttorissa, kun taas toisen työskentely takkuaa vähän väliä äänien ja visuaalisten ärsykkeiden takia”. 

(Leino, 2019). 

 

 

Matkapuhelimen käyttö on yksi tämän hetken hittiärsykkeistä. Kuinka usein sinulla on puhelin aivan vieressäsi, kun työskentelet? Kuinka nopeasti reagoit puhelimesi värinään ja siihen tulleisiin ilmoituksiin? ”Älypuhelimien aiheuttamalla ärsyketulvalla ja keskittymiskyvyn heikentymisellä on asiantuntijoiden mukaan havaittavissa yhteys”, kirjoittaa toimittaja Karoliina Ojala Tampereen yliopiston Moreenimedia sivustolle julkaisemassaan artikkelissaan ” Älypuhelimien hyppivä selailu häiriköi aivojamme – jos ärsykkeet kuormittavat tarpeeksi, kehittää jokainen jonkinlaisen keskittymisongelman ennen pitkää” (2019). 

 

Artikkelissa Ojala kertoo hyvin älypuhelimien haittavaikutuksista keskittymiseen ja hyödyntää tekstissään yliopistojen tohtoreiden sekä tutkijoiden päätelmiä ja tutkimuksia. ”Elämme kulttuurissa, jossa tulee paljon informaatiota. Olemme enemmän vuorovaikutuksessa ja hypimme kohteiden välillä”, havainnollistaa neurotieteiden ja psykologian akatemiatutkija Juha Salmitaival. (Ojala, 2019). Koska puhelimesta tulevia ärsykkeitä on niin paljon: näytön valo, äänet, liikkuvat kuvat ja muuta sellaista, aivot keskittyvät niin moneen asiaan yhtä aikaa, jolloin tietokapasiteetti jakautuu niin suurelle alueelle, ettei kykene tuottamaan asiaa samalla tasolla, kuin normaalisti.  

 

Jos informaatio ja ärsykkeet kuormittavat tarpeeksi paljon, kehittää varmasti jokainen jonkinlaisen tarkkaavaisuusongelman ennen pitkää”. 

-Juha Salmitaival (Ojala, 2019). 

 

Miten ärsykkeet vaikuttavat työntekoon?  

 

Keittiössä on hälinää, ilmastointi hurisee, vierailijoita kiinnostaisi kysellä työskentelytavoista… 

Olemme Proakatemialla vaikuttava ja tekevä yhteisö, mikä tarkoittaa sitä, että akatemian tiloissa varmasti on vilinää vilskettä lähes joka päivä. Ärsykkeiltä on siis mahdoton välttyä, kun työskentelemme tiloissamme.  

 

Tiimikaverit ja muu yhteisö ovat jonkinlaisia ärsykkeitä. Ärsykkeellä ei tarvitse olla niin sanotusti negatiivinen vaikutus. Esimerkiksi heiltä saa mahdollisesti hyviä vinkkejä projektien menestymiseen, apua vaikeisiin tilanteisiin ja muuten vain seuraa yksinäisyyden välttämiseksi sekä yhteisön hengen kasvattamiseksi. Näistä ärsykkeistä voi olla huomattavasti apua työmotivaatioon sekä muutenkin onnellisuuteen.  

 

Joskus heistä voi kuitenkin olla myös haittaa. Pajasta joku on taas myöhässä ja yhteinen ajatus sekä dialogi pääsevät katkeamaan. On tärkeää pitää pajoissa tarkat säännöt, jotta keskittyminen ja asioiden havainnollistaminen ei pääsisi katkeamaan. Kun haluaa keskittyä tietyn tehtävän tekemiseen, silti aina sieltä löytyy se yksi kaveri, jolta löytyy asiaa vaikkapa kokonaisen kirjan verran. Siinä tilanteessa, kannattaa hyödyntää hiljaisen työskentelyn tiloja, jotta ärsykkeiden määrää voisi minimoida.  

 

”Oma työympäristö on hyvä tehdä niin häiriöttömäksi kuin mahdollista. Pienetkin äänet tai visuaaliset ärsykkeet, kuten sähköpostin kilahdus tai sähköpostista ilmoittava kirjekuoren kuva, keskeyttävät aina ajatuksen”. 

(Leino, 2017). 

 

 

 

Vähän alle kaksi vuotta sitten, kun ensimmäinen korona-aalto rantautui korkeakoulumaailmaan ja meille Proakatemialle, lähes kaikki opinnot siirtyivät etäopetukseen. Läsnäopiskelusta vaihto etäopiskeluun lisäsi ärsykkeiden määrää entistä enemmän. Kuinka helposti korkeakouluopiskelijat olivat puhelimella kesken zoom -luennon? Kuinka moni korkeakouluopiskelija piti etäopetuksessa kameraa kiinni, ja teki mielummin koneella jotain muuta kuin opiskelua? 

 

Yhä edelleen, vaikka olemmekin Proakatemialla siirtyneet enemmän pois etäilyistä, opiskelijat tarttuvat puhelimiin ja laiminlyövät läsnäopetuksen antamia mahdollisuuksia, koska he ovat tottuneet teknologian tuomiin helppouksiin. Jatkuva tietokoneella ja puhelimella oleminen ei anna täyttä mahdollisuutta keskittyä opiskeluun ja täten ei saada toivottuja tavoitteita vietyä maaliin asti, koska ärsykkeet eli tässä tilanteessa mukavuudet ja niiden mahdollisuudet olivat liian helposti lähettyvillä ja niihin tartuttiin helpommin, kuin läsnäopiskelussa. 

 

Puhelimen käytön haittoja  

 

Ylen artikkelissa Mäntymaa sanoo puhelimen olevan maailmanlaajuinen ihmiskoe. Räpellämme puhelinta koko ajan enemmän kuin mitä olemme edes valmiita myöntämään. Meidän kirjoittajien viikoittainen ruutuaika keskiarvomme yhteensä on noin 5 tuntia päivässä. Emme osaa sanoa onko se kuinka paljon, sillä joskus on mennyt huonomminkin. “Jos joku käyttää yli viisi tuntia päivässä älypuhelintaan, ongelma voi olla todennäköinen. Mutta tietysti tuntikausia kestävä puhelimen käyttö voi liittyä myös järkeviin toimintoihin, kuten työn tekemiseen, opiskeluun tai sosiaalisiin kontakteihin”. (Vatanen, 2016).  

 

Ruutuaika on pois aidoista ihmiskohtaamisista ja läsnäolohetkistä sekä vuorovaikutuksesta muihin ihmisiin. Se on huolestuttavaa ja surullistakin, miten paljon me ihmiset olemme valmiita niin sanotusti uhraamaan ajastamme digimaailmalle, emmekä elämän merkityksellisiin asioihin esimerkiksi edellä mainittuun vuorovaikutukseen. (Keränen, 2019). “Koulu-uupumus ja koukuttunut nykyteknologian käyttö luovat itseään ruokkivan kierteen. Netissä roikkuminen johtaa univajeeseen. Univaje uuvuttaa, masentaa ja laskee koulumenestystä. Tämä taas voi laskea kiinnostusta koulunkäyntiin.” (Mäntymaa, 2019).  

 

“Nykyteknologian liiallisen käytön epäillään tekevän meistä masentuneempia, stressaantuneempia ja huonompia keskittymään.” (Mäntymaa, 2019). 

 

Puhelimen mahdollisia haittoja ovat keskittymisvaikeudet, univaje, muistin heikentyminen, se vie aikaa ihmissuhteilta sekä ennen kaikkea aikaa opinnoilta. Tuntuu, että puhelimen käytön myötä meistä on tulossa tyhmempiä ihmisiä. Älypuhelimen ongelmallinen ja tai liiallinen käyttö on riippuvuutta. Nuoret ovat yksi suurimmista riskiryhmistä tämän ongelman altistumiselle. (Vatanen, 2016). Turun yliopiston psykiatrian professori muistuttaa, että “ongelmat tulevat siitä, että älypuhelimen käyttö alkaa syödä mielenkiintoa muista asioista ja alkaa vaikuttaa elämänhallintaan.” (Vatanen, 2016).  

 

Jo aikaisemmin esseessä mainitsimmekin, kuinka pahimmillaan tämän ongelman huomasi siitä, kun korona lähti liikkeelle ja lähes kaikki työ siirtyi kotiin. Silloin ärsykkeitä oli tavattoman paljon lähellä, mutta suurin ärsyke varmasti monelle oli se puhelin. Tämä on asia, jonka jokainen voi varmasti allekirjoittaa, että kyllä silloin tuli annettua aikaa enemmän ärsykkeille, kuin asioiden opiskelulle ja työnteolle. Tarkoitus ei todellakaan ole yleistää, mutta kyllä sen jo ihan laadustakin huomasi.  

 

 

Ärsykkeiden vaikutus luovuuteen 

 

Kun saavut työpaikalle, kokeile kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon ärsykkeitä pystyt tunnistamaan työpaikallasi. Tällä hetkellä kirjoittaessamme tätä esseetä akatemialla voimme huomata monia ärsykkeitä, jotka vaikuttavat tekemiseemme sekä keskittymiseemme. Samassa tilassa on noin 10-15 muuta ihmistä joko työskentelemässä, hengailemassa tai muuten vaan keskustelemassa ja tällainen herpaannuttaa omaa keskittymistä. Hiljaisuudella on vaikutusta olemukseemme ja hiljaisuudessa luovuus pääsee paremmin esiin. “Rauhallinen oleskelu ja ympäristöön keskittyminen saavat mielikuvituksen laukkaamaan.” (Linkoheimo, 2017). 

 

Ärsykkeitä täytyy yrittää välttää. Päästä mielikuvitus valloille, ajattele, keskity, ole läsnä siinä tilanteessa ja nauti hetkestä. Linkoheimo tekstissään mainitsee, kuinka hiljaisuuden lisäksi on yhtä tärkeää antaa aivoille lepoa visuaalisilta ärsykkeiltä. Hänen mukaansa nykyihminen saa liikaa aivoille virikkeitä kuvien kautta ja kaikesta tiedon paljoudesta. (Linkoheimo, 2017).  

 

 

Ärsykkeiden vaikutus itseemme ja ihmissuhteisiin 

 

Ärsykepaljous addiktoi. Tässä esseetä kirjoittavat voivat tämän allekirjoittaa erittäin vahvasti.
Olemme molemmat esimerkiksi käyttäneet tiktokkia jo vuosia. Niille, jotka eivät tiedä, niin tiktok on sovellus, johon kuka tahansa voi lisätä videoita, joita muut sitten katsovat. Se on ärsykkeenä esimerkiksi sellainen, joka addiktoi, sillä siihen voi uppoutua tunneiksi. Sitä saattaa selailla useita kertoja päivässä ja sitä selaa tunteja ennen kuin menee edes nukkumaan.  

 

Esimerkiksi tällainen virike saa aivomme ylivirittyneeksi. Se voi heikentää muistia, keskittymistä ja saa ihmisen seuraamaan impulsseja. (Linkoheimo, 2017). Impulssit siis tarkoittavat sivistyssanakirjan mukaan sysäyksiä, herätteitä, kiihokkeita tai mielijohteita. (Sanakirja, 2021). “Netin päämäärätön selailu on hyvä esimerkki tästä. Ylistimulaatio addiktoi. Jos on tottunut elämään laitteiden keskellä, niistä irrottaminen voi ahdistaa” Linkoheimo mainitsee kirjoituksessaan. (Linkoheimo, 2017). 

 

Päästäessään itsensä tällaiseen virikevirtaan, voi siitä irrottaminen tuntua todella vaikealta ja jopa ahdistavalta. Tuleeko koskaan esimerkiksi pohdittua sitä, millainen merkitys näillä virikkeillä on ihmisen palautumiseen. Virikkeet väsyttävät aivoja, eivätkä palauta meitä rankan työpäivän jälkeen. Sen sijaan, että ottaa sen kännykän esille, olisi suotavampaa vain hiljentyä rauhoittumaan. 

 

Ajatus artikkelia lukiessa heräsi myös siitä, että kun puhutaan läsnäolon ja keskustelun sekä kuuntelemisen tärkeydestä ihmissuhteissa, voi sekin olla vain hiljaisuutta. Artikkelissa mainittiin, kuinka pelkkä läsnäolo voi parantaa väsyneen tai alakuloisen ystävän oloa, hän ei välttämättä kaipaa mitään virikkeitä ympärillenne. (Linkoheimo, 2017). “Kokemus läheisyydestä on usein jopa voimakkaampi, kun ollaan hiljaa. Tilaa ei tarvitse aina täyttää kysymyksillä tai kannustuksella.” (linkoheimo, 2017).  

 

 

Miten voimme muuttaa omia tottumuksia –> parempaa työntekoa 

 

Ärsykkeet vaikuttavat keskittymiseemme ja keskittymisemme vaikuttaa työnlaatuumme. Iltalehden artikkelissa puhutaan neljästä yksinkertaisesta tavasta parantaa keskittymiskykyä. Keskittymisvaikeudet saavat mielesi vaeltelemaan ja pian saatatkin jo huomata unohtaneesi, mitä olitkaan juuri tekemässä. Artikkelissa mainitaan, kuinka useimmiten vanhemmilla ihmisillä on nuoria enemmän vaikeuksia suodattaa ärsykkeitä. Tätä voidaan kyllä kyseenalaistaa ainakin siitä näkökulmasta, että vanhemmilla ihmisillä ei mielestämme ole ärsykkeitä läheskään niin paljoa ympärillään, kuin mitä nuorilla. Toki vaikutukset voivat olla eri, mutta jos mietitään asiaa sitä kautta, mikä sukupolvi kärsii näistä kaikista ärsykkeistä, ovat ne mielestämme nuoret ihmiset. (Sneck, 2020).  

 

Sneck tekstissään mainitsee ensimmäiseksi lukemisen. Totta kai se on hyödyllinen tapa kehittää omaa keskittymistään, mutta myöskin se itse lukeminen voi olla haastavaa juuri siksi, että ajatukset eivät pysy koossa ja virikkeet sekä ärsykkeet ympärillämme saavat meidät keskeytymään. Aivoja pystyy kuitenkin opettamaan harjoituksen avulla, joka vahvistaa kykyä ylläpitää keskittymistä nimenomaiseen tehtävään. (Sneck, 2020).  

 

Toisena kohtana Sneck mainitsee läsnäolon. Se tarkoittaa lyhykäisyydessään huomion keskittämistä nykyhetkeen. Tällaisen tietoisuuden harjoittaminen jollain tapaa ohjelmoi aivojamme uudelleen vahvistamaan tarkkaavaisuuttamme. Tietoiseen läsnäoloonkin on olemassa yksinkertaisia harjoituksia. Tästä voimme kertoa omakohtaisen kokemuksen syvällä rintaäänellä, että tällaiset harjoitukset ovat voimaannuttavia ja saavat ajatukset vahvasti mukaan nykyhetkeen. (Sneck, 2020).  

 

Kolmas viittaa uneen. Esimerkiksi unen sanotaan puhdistavan aivoja ja aivojen terveyttä edistävät parhaiten vähintään 7 tunnin unet. Unen lisäksi keskittymiskykyä lisäävät myös perus terveelliset elämäntavat, kuten ruokavalio ja liikunta. (Sneck, 2020). Kuluneen stressaavan syksyn jälkeen voidaan todellakin todeta, ettei ole vaikeaa katsoa peiliin ja tulla lopputulokseen siitä, mistä oma heikohko keskittymiskyky ja alttius ärsykkeille johtuu. Jos stressaa, on se helppoa peittää huonojen unien, epäterveellisen ruokavalion ja vähäisen liikunnan syyksi. Näitä osa-alueita kehittämällä ja korjaamalla voisimme lievittää sitä stressiä sekä parantaa keskittymiskykyämme. Neljäs mainittu asia oli vitamiinit, jotka vaikuttavat esimerkiksi hermotoimintaan, keskittymiskykyyn ja parantaa aivojen terveyttä. (Sneck, 2020). 

 

Miten ärsykkeet vaikuttavat aivotyöskentelyyn sekä ylipäätään aivoihimme? 

 

Kuten aikaisemmin käsittelimme, teknologia ja varsinkin internet ovat tämän hetken suurimpia ärsykkeitä. Potilaan lääkärilehteen vuonna 2019 toimittaja Marianne Janssonin julkaiseman artikkelin (2019) mukaan erään tutkimustiedon hypoteeseista huomattiin, että internetin runsas käyttö saattaa vaikuttaa huomiokykyyn, muistiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja niiden kautta aivoihin. 

 

Ihmiset olettavat, että esimerkiksi internetissä useamman asian tekeminen yhtä aikaa parantaisi aivojen toimintaa. Internetin suurkäyttäjät ovat herkempiä ympärillä tapahtuville merkityksettömämmille ärsykkeille ja esimerkiksi he selviytyivät huonommin monivalintatenteissä, kuin vähemmän internetiä käyttävät. Eli kiteytettynä: jatkuva tehtävästä toiseen vaihtaminen kuormittavat aivoja. 

 

 

Sekin tietysti vaikuttaa, mitä asioita yrität tehdä samaan aikaan. Voit pestä hampaita ja samalla venytellä jalkoja ilman, että joudut tekemään näitä edellä mainittuja vaihtoja. Mutta sähköpostin lukeminen ja työkaverin kanssa keskustelu samaan aikaan ei enää onnistukaan vaihdoitta. Tai ruuanlaitto ja pyykinpesu”.

(Leino, 2017) 

 

Ohessa löytyy ”aivotyön tarkistuslista” -kuva, jonka yrittäjä ja aivotyöagentti Ismo Lindroth jakoi 26.11.2021 Samoan pajassa. Listaan on selkeästi laitettu kymmenen kohtaa, jotka vaikuttavat yksilön omaan aivotyöhön. Nyt sinun, lukijan, tulisi käydä lista läpi ja pohtia tarkemmin, ovatko listan kohdat omalta osalla kunnossa. Listaa kannattaa hyödyntää niin työelämään kuin arkeenkin tulevaisuutta ajatellen.  

 

 

Pohdinta 

 

Esseetä kirjoittaessamme meille heräsi monenlaisia ajatuksia, joita ei osaa arkielämässä ottaa edes huomioon. Sellaisia asioita, joilla kuitenkin on merkitystä lähes jokapäiväiseen tekemiseen. Luimme esimerkiksi siitä, kuinka paljon uni, alkoholi, internet ja muut ihmiset vaikuttavat keskittymiskykyyn ja näin ollen toimivat ärsykkeinä. Sen me molemmat tiedämme, että meidän suurin ja negatiivisin ärsyke arjessa on puhelin sekä internet ja tunnistamme olevamme myöskin sen käyttämiseen addiktoituneita. 

 

Aihe oli mielenkiintoinen ja sai pohtimaan paljon omaa opiskelun laatua, jaksamista ja sitä, miten paljon annammekaan ärsykkeille tiedostaen tai jopa tiedostamatta tilaa. Opimme ymmärtämään, että hiljaisuudella on suuri merkitys muihin sekä myös omaan toimintaan. Oivalsimme keskustelun myötä, kuinka vuorovaikutus voi olla hiljaista, eikä siihen tarvitse liittää ärsykkeitä. Aiheesta olisi kiva löytää enemmän kirjallisuutta ja näin päästä syventymään ärsykkeiden vaikutukseen vielä syvemmin.   

 

Käytäntöön menee se, että aiomme molemmat parhaamme yrittää tehdä jonkin laista muutosta omiin toimintatapoihin, välttää multitaskaamista, keskittyä vuorovaikutukseen. Ruutuaikaa pienemmäksi ja sen tilalle enemmän merkityksellisiä asioita.  

 

 

 

 

 

Lähteet: 

 

Hyvä terveys, mieli. Seppälä, L. Julkaistu 13.4.2021. Kännykkä syö keskittymiskykyä – näin pelastat sen. Luettu 1.12.2021https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/kannykka-syo-keskittymiskykya-nain-pelastat-sen 

 

Iltalehti, terveys – mieli ja masennus. Sneck, P. Julkaistu 22.10.2020. Elvytä aivosi – 4 yksinkertaista keinoa, joilla ajatus lakkaa harhailemasta ja keskittymiskyky paranee. Luettu 1.12.2021. https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/fe60b1f8-1a6a-4071-941d-af300324137c 

 

Kodin kuvalehti, voi hyvin – psykologia. Linkoheimo, E. Julkaistu 21.8.2017. Aivot tarvitsevat lepoa jatkuvilta ärsykkeiltä. Luettu 1.12.2021. https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/psykologia/aivot-tarvitsevat-lepoa-jatkuvilta-arsykkeilta 

 

Moreenimedia. Julkaistu 21.11.2019. Ojala, K. Älypuhelimen hyppivä selailu häiriköi aivojamme. Luettu 1.12.2021. https://www.tuni.fi/moreenimedia/2019/11/21/alypuhelimen-hyppiva-selailu-hairikoi-aivojamme-jos-arsykkeet-kuormittavat-tarpeeksi-kehittaa-jokainen-jonkinlaisen-keskittymisongelman-ennen-pitkaa/ 

 

Potilaan lääkärilehti. Jansson, M. Julkaistu 12.6.2019. Internet muokkaa aivoja. Luettu 1.12.2021. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/internet-muokkaa-aivoja/ 

 

Sanakirja. 2021. Impulssi. https://www.suomisanakirja.fi/impulssi 

 

Terve.fi. (Stressi tohtori). Leino, S. Julkaistu 3.3.2019. Kun ärsykkeitä on liikaa. Luettu 1.12.2021. https://blogit.terve.fi/stressitohtori/liikaa-arsykkeita/ 

 

Terve.fi (Stressi tohtori) Leino, S. Julkaistu 29.1.2017. Vähennä aivojen ylikuormitusta. Luettu 1.12.2021. https://blogit.terve.fi/stressitohtori/vahenna-aivojen-ylikuormitusta/ 

 

Yle. Keränen, T. Julkaistu 11.1.2019. Jo pelkkä kännykän näkeminen voi rasittaa keskittymiskykyä. Luettu 1.12.2021. https://yle.fi/uutiset/3-10591431 

 

Yle. Mäntymaa, E. Julkaistu 9.7.2019. Tuhoaako älypuhelin keskittymiskyvyn, mielenrauhan ja lapsen aivot? Luettu 1.12.2021 https://yle.fi/uutiset/3-10862591 

 

Yle. Vatanen, P. Julkaistu 2.3.2016. Älypuhelin koukuttaa monista syistä. Luettu 1.12.2021. https://yle.fi/uutiset/3-8711544 

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close